Muusikko on ikuinen opiskelija
Kirill Gerstein on pianon virtuoosi mutta samalla paljon muuta: opettaja, ajattelija, uuden musiikin esitaistelija ja jazzinkin taitaja. Muusikko ei hänen mielestään saa koskaan lakata kysymästä kysymyksiä ja luopua opiskelijan uteliaasta asenteesta. Paljon mieluummin olisin tavannut kasvokkain”, huokaa Kirill Gerstein puhelimeen kotoaan Berliinistä. Sovittu haastattelu ja Helsingin kaupunginorkesterin konsertti olivat peruuntuneet pääkaupunkiseudun koronarajoitusten vuoksi. Venäläis-amerikkalainen pianisti tykkää puhua musiikista, pitkään ja analyyttisesti, se onnistuu parhaiten suoralla kontaktilla. Siksi hän ei usko, että soitonopetus […]
Striimauksille kysyntää orkestereissa
Matti Heinonen on äänittänyt musiikin yli tuhannelle äänilevylle. Kun korona iski keväällä 2020, työn painopiste siirtyi orkesterien konserttien striimauksiin eli verkkolähetyksiin. Kysyntä niille oli kovaa. Lahden Sibeliustalossa on orkesterilavan takatiloissa rekanmentävät ovet, joista Matti Heinonen on ajanut ison ulkotuotantoautonsa lämpimiin sisätiloihin. Tämä on kätevää: kameroiden ja mikrofonien kaapelit voi vetää konserttisalista autoon kuivilla pinnoilla. Okko Kamun johtamalla Sinfonia Lahdella oli Sibeliustalossa 12. marraskuuta ohjelmassaan kiinnostava harvinaisuus: Xaver Scharwenkan (1850-1924) ensimmäinen pianokonsertto, solistinaan Risto-Matti […]
Historiallisten vaskien esiinmarssi
Viisi aikoinaan barokkikipinän saanutta vaskipuhaltajaa perusti kvintetin, jonka tarkoituksena on perehtyä romantiikan ajan vaskisoittimiin. Arkistoja penkoessa saattaa paljastua, millaista vaskikulttuuria Suomessa taannoin oli. 1970–80-luvuilla Euroopassa vakiintunut vanhan musiikin liikehdintä aloitti uurastuksensa barokin, renessanssin ja keskiajan musiikista, mutta jo varhain periodisuuntaus lähti hivuttautumaan aikajanalla eteenpäin. Romantiikan ajan musiikin historiatietoiseen esittämiseen ovat Suomessakin paneutuneet monet muusikot, ja aikakauden pianoja, kitaroita ja puhaltimia näkee konserteissa yhä useammin. Nyt Suomeen on perustettu uusi yhtye tuomaan lisävaloa periodipuhaltimien maailmaan: […]
Toisenlainen kuorovuosi
Suomalaiskuoroilla on ollut vankka tahtotila jatkaa toimintaansa mahdollisimman turvallisesti siitä huolimatta, että kuorolaulun vaarallisuutta on toisteltu mediassa. Kuorolaulun tuomat hyvinvointivaikutukset nousevat arvoon arvaamattomaan juuri kriisiaikana. Päästäänkö alkuvuodesta konsertoimaan? Zoom-työpajoja, ulkoilmaharjoituksia, esiintymistä turvavälein ja maskit kasvoilla. Kun koronapandemia iski Suomeen, kuorot eivät lannistuneet. Yhteiskunnan ollessa keväällä kiinni etäharjoittelusta tuli normi, ja syksyllä kulttuurielämän käynnistyttyä kuorot aloittivat toimintansa tiukoin turvatoimin – olosuhteissa, joissa normaalitilanteessa ei kukaan kuvittelisi pystyvänsä laulamaan. Poikkeusaika tekee kuitenkin sopeutuvaiseksi. Sinnikkyys kertoo siitä, […]
Urheilun soiva historia
Kun seuraa urheilua, ei voi olla huomaamatta, että tapahtumat ovat täynnä musiikkia. Pesäpallo- tai jalkapallo-ottelun yhteydessä saattaa ilmaan kajahtaa myös vanhoja perinteikkäitä marsseja, kuten Vanhat Toverit tai Kwai-joen sillan marssi. Jo 1900-luvun alussa musiikin avulla tuettiin urheilua sen tehtävässä kasvattaa elinvoimaisia kansalaisia. Ensimmäiset kansalliset laulu- ja soittojuhlat Suomessa järjestettiin Kansanvalistusseuran toimesta vuonna 1884. Nämä juhlat mielletään useimmiten nimenomaan ”laulujuhliksi”, mutta tutkijat Kerstin Smeds ja Timo Mäkinen ovat huomauttaneet, että urheilusta tuli varhaisessa vaiheessa […]
Performanssia ja pelimusiikkia
Säveltäjä, harpisti ja performanssitaiteilija Salla Hakkola tekee nykyään juuri sitä, mikä häntä huvittaa. Aina näin ei ole ollut. Hakkola oli jo lapsena luova. Hän sävelsi omia kappaleita ja soitti niitä pianolla innoissaan. Säveltäminen loppui soittoharrastuksen muututtua vakavammaksi. “”Musiikkioppilaitos ei tuolloin kannustanut oman musiikin tekemiseen, ja intoni laantui”, Hakkola muistelee. “Sanottiin, että ‘soita mieluummin vain asteikoita, niin opit joskus soittamaan sitä oikeaa musiikkia´” Säveltämisestä ei sen koommin puhuttu. Vasta, kun Hakkola oli saapunut vaihto-oppilaana Mexico […]
Populaaritaidetta, osa 2: Piilotajunnan pyörteissä
Sarjassa esitellään taiteellisesti korkeatasoisia 2000-luvun albumeita klassisen musiikin ulkopuolelta. Amerikkalaisen Kayo Dot -yhtyeen debyyttialbumi Choirs of the Eye (2003) ei päästä kuulijaansa helpolla: unenomaiset metamorfoosit vievät hauraista falsettilauluista ja atonaalisesta kamarimusiikista kohti raakoja särövalleja ja takaisin. Multi-instrumentalisti Toby Driver (s. 1978) oli jo vuosituhannen vaihteessa jonkinasteiseen kulttimaineeseen nousseen maudlin of the Wellin kanssa pyrkinyt säveltämään tiedostamattomansa ohjaamana, inspiroituen muun muassa valveunista. Yhtye käytännössä loi nahkansa Kayo Dotina, muuttuen vahvemmin Driverin projektiksi, ja jatkoi […]
Vanhalla musiikilla saa leikkiä
Esikoisalbuminsa UT vastikään julkaissut Ensemble Gamut! siirtää kiinnostuksensa vanhaan musiikkiin seilaamaan improvisaation, kansanmusiikin ja omaehtoisen soitinnuksen maailmaan. Aino Peltomaan vuonna 2018 perustama Ensemble Gamut! on hiljalleen herättänyt kiinnostusta vanhan musiikin piireissä Suomen rajojen ulkopuolellakin. Yhtye sekoittaa keskiaikaisiin lauluihin suomalaista kansanmusiikkia ja –runoutta ja lisää soppaan elektroniikka-avusteisia äänimaisemia ja improvisointia. Soitinnuskaan ei pyri periodiuskollisuuteen: laulaja-harpisti Peltomaan lisäksi mukana on nokkahuiluista ja eloelektroniikasta vastaava Juho Myllylä, jouhikkoja, gambaa ja violonea soittava Ilkka Heinonen sekä cembalisti Marianna Henriksson. […]
Millainen on Pohjoismaiden neuvoston palkinnon voittanut Haapamäen konsertto?
Sampo Haapamäen konsertto neljäsosasävelaskelpianolle ja kamariorkesterille (2017) voitti kuunvaihteessa Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon. Palkinto jaetaan parittomina vuosina pohjoismaiselle esittäjälle tai yhtyeelle, parillisina vuosina pohjoismaiselle sävellykselle. Edellinen palkittu suomalaissävellys oli Kaija Saariahon Lonh vuonna 2000; taiteilijoista tällä vuosituhannella on palkittu Kari Kriikku, Pekka Kuusisto ja Susanna Mälkki. Konserton sooloinstrumentti, neljäsosasävelaskelpiano, on rakennettu vuonna 2015. Siinä oktaavi on jaettu tavanomaisen 12 sävelen sijaan 24 tasavireiseen intervalliin. Mikrotonaalisuuden käyttö ei kuitenkaan rajoitu vain pianoon. ”Teoksen kaikilla orkesteri- instrumenteilla, joilla […]
Tutkimusmatkalla
Emilia Hoving ponkaisi runsas vuosi sitten suomalaisen nuoren kapellimestaripolven kärkeen. Nykymusiikista kiinnostunut kapellimestari pitää itseään elinikäisenä oppijana, jonka uteliaisuus ei lakkaa. Merenrannassa satelee koko haastattelun ajan, mutta Emilia Hoving vetää pipon päähänsä eikä ole moksiskaan. Syksy on kuulemma hänen lempivuodenaikansa. Tapaamme Laajasalossa, jossa Hoving on asunut puolisoineen kesästä lähtien. Koronapandemia antoi viimeisen sysäyksen päätökselle, että Töölöstä oli päästävä pois. ”Huomasin keväällä, että tarvitsin ympärilleni paljon enemmän luontoa.” Koronatilanne jatkuu jatkumistaan, mutta musiikkielämä kitkuttelee eteenpäin. […]
NIKO KALLIOJÄRVI ad astra et ultra
Tyylinsä oivaltavasti ”progressiivis-aggressiiviseksi” brändännyt Humavoid operoi sillä modernin metallin reuna-alueella, jossa rima on korkealla. Vaan niin on kattokin, kuten kitaristi-bändiliideri Niko Kalliojärvi kertoo. Raskaan rockin evoluutio johtaa vuosi vuodelta hurjempiin innovaatioihin. Koska lajityyppi vetää puoleensa muusikoita, jotka arvostavat huippuunsa hiottua osaamista niin säveltämisessä kuin instrumenttien hallinnassakin, löytyvät bändimaailman kovimmat tekijät tänään nimenomaan modernin metallin piiristä. Yksi heistä on espoolainen Niko Kalliojärvi. 36-vuotiaan kitaristi-biisintekijän ura alkoi vuosina 1997-2017 toimineen Amoralin riveissä. Nyt mies nostaa […]
Jazzpolkuja, osa 4: Kunnianosoituksia klassisille mestareille
Aki Rissanen sai trionsa liitämään Euroopan markkinoilla. Klassisesta musiikista laajalti ammentavan pianistin läpimurto vaati vahvaa priorisointia. Aki Rissanen (s. 1980) kuuluu niihin harvoihin suomalaisiin jazzmuusikoihin, jotka kiertävät yhtä paljon – elleivät enemmänkin – ulkomailla kuin kotimaassa. Hänen johtamansa pianotrio sai kansainvälistä huomiota jo kahdella ensimmäisellä levyllä Amorandom (2016) ja Another North (2017). Viime vuonna julkaistu Art in Motion vahvisti asemaa. ”Trion kanssa olemme määrätietoisesti panostaneet ulkomaille. Jäin muutamista bändeistä pois ja tein vain […]