Miten käy musiikin kouluissa?
Suomalaisella musiikkiperinteellä ja taidemusiikilla on edessään huolestuttavat ajat, mikäli se on peruskoulujen luokanopetuksesta kiinni. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että näiden alojen tuntemus on opettajaksi opiskelevilla heikkoa. Suomalaisen kulttuuriperinteen vaikutteet siirtyvät jo koulujen perusopetuksessa usein taideaineiden välityksellä. Tällä hetkellä tuleva luokanopettaja rakentaa oman kulttuuri-identiteettinsä kuitenkin moninaisista aineksista, sillä ”kansallisuus” sen alkuperäisessä merkityksessä näyttäytyy monelle opiskelijalle epävakaana käsitteenä. Tämä seikka ilmenee musiikkikasvatuksen väitöskirjassa Pätevä musiikin opettamiseen? (2019), johon haastateltiin lähes 400 luokanopettajaksi opiskelevaa viidestä eri koulutusyksiköstä (Helsinki, […]
Viulukilpailu virkisti voittajaa
Kuopion viulukilpailun voitti 23-vuotias Adrian Ibañez-Resjan. Toisen palkinnon sai Essi Höglund ja kolmannen Otto Antikainen. Palkintosummat ovat 8000, 6000 ja 4000 euroa. Lisäksi Kuopion kaupunginorkesteri kiinnittää voittajan solistikseen, ja moni kesän festivaali tarjonnee esiintymisiä. Finaalissa kuultiin Kuopion kaupunginorkesterin säestyksellä kuutta nuorta viulistia: palkittujen lisäksi Lotus Amin Tinatia, Rebecca Roozemania sekä Abel Puustista. Ibañez-Resjan on aiemmin saavuttanut kilpailumenestystä voittamalla Jyväskylän Juhani Heinonen -viulukilpailun A-sarjan vuonna 2009 ja B-sarjan vuonna 2012 sekä Grand Prize Virtuoso -kilpailun ensipalkinnon vuonna 2015. Voittaja ei tuntunut kilpailusta juurikaan […]
Virolaisen flyygelin uusi kukoistus
Tallinnan Kalamajan kaupunginosassa – kivenheiton päässä Suomen-laivojen laiturista – valmistetaan tänään maailmanluokan flyygeleitä. Rondo kävi selvittämässä millä eväillä takavuosien huonomaineinen Estonia on onnistunut kirimään maailman arvostetuimpien flyygelimerkkien joukkoon. Estonia Klaverivabrikin lähtökohdat ovat virolaisen Ernst Hiisin 1890-luvulla valmistamissa flyygeleissä. Hiisin tuolloin perustama pianotehdas tietysti ”kansallistettiin” toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton miehityksen jälkitoimina. Ensimmäiset Estonia-nimiset pianot tehtaassa valmistettiin 1950-luvun alussa, ja yritys toimi kommunistihallinnon komennossa seuraavien neljän vuosikymmenen ajan. Viron itsenäistyessä 1990-luvun alussa Estonia Klaverivabrik palautettiin osakeyhtiöksi, […]
Maailmanvalloitukselta takaisin kotikonnuille
Pelimannimuotokuvia, osa 17: Kotimaisia ja kansainvälisiä lavoja koko 2000-luvun kolunneen Esko Järvelän elämässä on omanlaisensa ympyrä sulkeutunut. Useassa kansanmusiikin kärkiyhtyeessä ansioluetteloaan kasvattanut viulisti muutti perheineen viime vuonna Keravalta syntymäseudulleen Kaustiselle. Ihan tosi mukavalta tuntuu asua taas Kaustisella. Olen aina tykännyt olla maaseudulla, ja monta vuotta oli sellainen tunne, että aikanani sinne haluan palata”, kertoo Esko Järvelä piipahtaessaan Helsingissä. Konkreettinen sysäys paluumuuttoon oli kiinnitys Kaustisella toimivaan valtionavusteiseen kansanmusiikkiyhtye Tallariin. Samaan aikaan yhtyeen toisen avoimen pestin […]
Kuorosarjan voitto Ondinelle
International Classical Music Awards -palkinnot on jaettu. Suomalaisen Ondinen julkaisema Latvian kamarikuoron levy sai kuorosarjan ykköspalkinnon. Kuoro tulkitsee Tshaikovskin Johannes Khrysostomosin liturgian ja muuta säveltäjän ortodoksista musiikkia. Konsertto-sarjan palkinto meni levylle, jossa Kirill Gerstein soittaa Busonin pianokonserton, ja Sakari Oramo johtaa Bostonin sinfonikkoja. Sinfoniasarjan voitto meni Ivan Fischerin johtaman Danish Chamber Orchestran Beethoven-levylle. Oopperoista parhaaksi äänestettiin Salierin Tarare, jossa Christoph Rousset johtaa Les Talens Lyriques -orkesteriaan ja solisteja. Kaikki sarjojen voittajat osoitteessa www.icma-info.com
Viro ylpeilee uudella konserttisalillaan
Viron musiikki- ja teatteriakatemia avasi viime vuonna osana 100-vuotisjuhliaan uuden konsertti- ja teatteritalon, jonka keskiössä on 482-paikkainen konserttisali. Pitkän odottelun ja liki 12 miljoonan euron kokonaiskustannusten jälkeen Virossa ollaan ylpeitä uudesta salikompleksista, ja esimerkiksi Sirp-kulttuurilehdessä se nostettiin yhdeksi vuoden merkittävimmäksi saavutukseksi. Viron musiikki- ja teatteriakatemialle (EMTA) oikean konserttisalin saaminen 20 vuoden odotuksen jälkeen on merkittävä askel. EMTA:n uuden konsertti- ja teatteritalon ovat suunnitelleet virolaiset arkkitehdit Toivo Tammik, Mart Rõuk sekä Kalvi Vooglaid, ja […]
Baltian musiikki kansainvälistyy
Baltian maiden uudelleen itsenäistymisestä tulee pian kuluneeksi 30 vuotta. Viro, Latvia ja Liettua suuntautuivat voimakkaasti länteen, ja moni säveltäjä pystyi rakentamaan uraa uudella tavalla. Miten se kuuluu musiikissa? Festivaalit Latviassa ja Liettuassa antoivat valaistusta asiaan. Arēna-festivaali on järjestetty Riiassa vuosittain vuodesta 2002. ”Festivaali käynnistyi aivan tyhjästä. Ennen sitä meillä ei ollut koko Latviassa yhtään nykymusiikkitapahtumaa”, kertoo Arēnan taiteellinen johtaja Antra Dreģe. Arēnaa käynnistämässä olivat monet Latvian musiikin kärkinimistä, mm. säveltäjät Pēteris Vasks ja […]
Musiikin moniottelija
Eero Saunamäki on virkistävä poikkeus aikana, jolloin ihmiset erikoistuvat yhä pienempiin osa-alueisiin. Saunamäki soittaa nokkahuilua ja saksofonia sekä laulaa. Tyylilajit vaihtuvat klassisesta viihdemusiikkiin ja vapaaseen improvisaatioon silmänräpäyksessä. Eero Saunamäki työskentelee päätyökseen puupuhaltimien erikoissoittajana Kaartin soittokunnassa, liidaa Linnan juhlista tuttua Kaartin Comboa, opettaa, laulaa, soittaa bändeissä ja tekee ajoittain kaikenlaisia poikkitaiteellisia projekteja. Nokkahuilistina hän on esiintynyt useiden kotimaisten orkestereiden solistina ja saksofonistina sekä työskennellyt taustalaulajana kevyen musiikin tähtien kanssa. Voiko monipuolisempaa muusikkoa enää olla? “Opiskeluaikana […]
Miten syntyi Lahden ihme?
Akustiikaltaan maailman valioihin rankattu ja kaupunkinsa kulttuuri-imagoa vahvasti nostanut Lahden Sibeliustalo täyttää 20 vuotta. Aikoinaan sen rakentamispäätös syntyi yhden äänen enemmistöllä. Miten päätös on kannattanut ja mitkä olivat menestyksen avaimet? Sibeliustaloa ei olisi koskaan rakennettu pelkästään lahtelaisin voimin. Onneksi tuli EU, metsäteollisuus ja Suomen valtio, joilla kaikilla oli omat tarpeensa saada aikaiseksi puusta rakennettu monumentti. Tärkein Sibeliustalon rakentamisen taustalla oleva syy oli se, että Sinfonia Lahden, silloisen Lahden kaupunginorkesterin maine Sibeliuksen musiikin esittäjänä oli […]
Pioneeri on yhä voimissaan
Tampere-talo viettää 30-vuotisjuhliaan tuotantojen monipuolisuuteen satsaten. Klassisella puolella korostuu yhteistyö 90-vuotiaan Tampere Filharmonian kanssa. Kun Tampere-talo vuonna 1990 avattiin, se oli Suomen ensimmäinen konserttitalo, jolla oli myös oma ohjelmatoimisto. Oman tuotannon puolella se on pitänyt pioneerin asemansa, vaikka talousraamit eivät Tampereellakaan hölsky. Korvamerkittyä tukea tämä työ ei saa, vaan sen tulee toimia lipputuloin tai harkinnanvaraisten avustusten varassa. Silti suuruus on valttia monella tavalla, sillä se antaa selkärankaa. Vuositasolla tapahtumia Tampere-talossa on noin 1000, […]
Musiikkitalo höllää nyörejään
Parantunut talous antaa Helsingin Musiikkitalolle enemmän joustonvaraa konserttien järjestämiseen. Sibelius-Akatemian remontoitu R-talon sali sen sijaan hakee vielä profiiliaan. Helsingin Musiikkitalon suurimpia ongelmia on sen kahdeksan toimintavuoden aikana ollut vuokraustoiminnan jäykkyys ja kalleus, minkä vuoksi pääkäyttäjien (Helsingin kaupunginorkesteri, Radion Sinfoniaorkesteri ja Sibelius-Akatemia) ulkopuoliset konsertoijat ovat olleet harvassa. Alkuperäinen idea koko musiikkiväen kohtaamispaikasta on jäänyt toteutumatta. Nyt asiaan on saatu parannus, kertoo Musiikkitalon toimitusjohtaja Pekka Kauranen. ”Olemme menneenä syksynä toteuttaneet muutaman yhteistyökumppanin kanssa tilaisuuksia […]
Poikakuorossa pysyvää on vain muutos
Monilla poikakuoroilla on ollut työtä perustella nykyisin erityisyyttään, kun sukupuolten tasa-arvon vaatimukset ulottuvat myös niihin. Cantores Minores -poikakuoron johtaja ja musiikkiopiston rehtori Hannu Norjanen näkee monia syitä siihen, mikä tekee poikakuorosta aivan omanlaisensa instrumentin, jonka perinteitä kannattaa vaalia. Jos törmään kuorokaveriin, jota en ole nähnyt 70-luvun jälkeen, niin juttu jatkuu siitä, mihin se silloin jäi”, summaa Cantores Minoresissa itsekin nuorena laulanut kuoron johtaja Hannu Norjanen. Kuorolaisten yhteiset kokemukset kantavat läpi elämän, ja poikakuorosta saakin […]