ARTIKKELIT

Mikkelin musiikkijuhlien taiteellista johtajaa Valeri Gergieviä on tuskin koskaan nähty niin neuvottomana, kuin tämänvuotisen päätöskonsertin iltana. Edellisenä yönä Venäjän jalkapallomaajoukkue on hävinnyt MM-kisojen neljännesvälierän Kroatialle rangaistuspotkuilla. Ja nyt Aleksander Skrjabinin pianokonsertto oman pojan Abisal Gergievin soittaessa solistina päättyy jokaisen muusikon painajaiseen – muistikatkoon. Sitä ennen kuultiin ja nähtiin paljon ikimuistoista.   Musiikkijuhlien ydin on jo vuodesta 1993 alkaen ollut Pietarin Mariinski-teatterin orkesteri ja sen johtaja, Valeri Abisalovitš Gergiev. Kiireisistä aikatauluista johtuen orkesteri vietti tällä kertaa […]

  1900-luvun loppupuoliskolla alkanut käytäntö pyrkiä menneiden vuosisatojen musiikin tulkinnassa historialliseen tyylinmukaisuuteen ja autenttisuuteen ei osoita laantumisen merkkejä. Periodisoittimien ja –yhtyeiden kautta on myös hiljalleen syntynyt aivan uudenlainen tyyli: soittaa barokkisoittimilla uutta, usein niille sävellettyä musiikkia. Kotimaisena esimerkkinä tästä toimii Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO). Orkesterin alkuvuodesta julkaistu albumi Mora Mor Amor sisältää Jukka Tiensuun teoksia. Musiikin aika –festivaaleilla vastikään he soittivat Heiner Goebbelsin Songs of Wars I Have Seen –näyttämöteoksen vuodelta 2007 sekä pääosin 2000-luvun musiikista […]

    Tomomi Adachi on taiteilija, jonka työssä kiteytyy osa musiikin ja kehollisuuden viime vuosina paljon tutkittua suhdetta. Vuonna 1972 syntynyt japanilainen on taidekoulujen sijaan opiskellut filosofiaa ja estetiikkaa, ja toimii säveltäjänä, esiintyjänä, äänirunoilijana, installaatiotaiteilijana ja välillä myös teatteriohjaajana. Rondo tapasi Adachin Viitasaarella, jonne monitoimimies saapui Musiikin aika –nykymusiikkifestivaaleille sekä esiintyjän että improvisaatiokurssin ohjaajan roolissa. ”Toteutan kurssin yhteistyössä pitkäaikaisen yhteistyökumppanini Jennifer Walshen kanssa. Aluksi keskityimme paljon ihmisääneen, mutta kiinnostuimme molemmat myös musiikkiesityksen visuaalisesta elementistä, joten […]

    Ensi syksynä teatterinäyttämöt notkuvat musikaalien ystäville katetuista herkuista, kun luvassa on toinen toistaan värikkäämpiä ja tunteikkaampia musikaaleja. Samuel Harjanne ohjaa niistä kaksi suurinta.   Samuel Harjanteen elämä näyttää olleen pelkkää musikaalia pienestä pitäen. Ja ainakin hän aloitti suoraan huipulta: poikakuorosta lauluoppinsa saaneena Harjanne debytoi musiikkiteatterinäyttämöllä Kansallisoopperan Taikahuilussa kymmenvuotiaana ja pääsi heti perään Helsingin Kaupunginteatterin siihen mennessä mittavimpaan musikaaliproduktioon Les Misérables. Klassisen laulunopettajan ja RSO:n soolotrumpetistin perheessä kasvaneena Samuel ei kuulemma ennen Les Misérablesia […]

  Uusilla, rakenteilla olevilla asuinalueilla asukkailta vaaditaan joustavuutta, mutta maaperä voi samalla olla suotuisa luovuudelle. Musiikille ja muulle kulttuurille on pyritty antamaan kasvutilaa yhteisiä tiloja rakentamalla.   Yks, kaks, kolme. Jalat lyövät tahtia, kun Jätkäsaaren Sukupolvien korttelin bändiläiset jammailevat treeniharjoituksen käyntiin. Samalla tulee kartoitetuksi naapurien viimeisimmät kuulumiset. ”Tuntuu, että olen kaoottisessa musiikki-ilmapiirissä”, kitaristi naurahtaa, kun näppäily tuntuu hänestä hetken hakevan muotoaan. Ensimmäisten tahtien jälkeen studio hiljenee musiikille. Soitto vie mukanaan.  ”Yli puolella osallistujista ei ole […]

Naantalin kirkossa elokuussa kantaesitettävä Pyhä Birgitta on Jani Sivénin kolmas ooppera.   Kun Turun Oopperakammarilta vuosi sitten keväällä tuli tilaus pyhästä Birgitasta kertovan oopperan säveltämiseksi, aihe oli ehtinyt muhia Jani Sivénin mielessä jo kymmenen vuotta. ”Jo [vuonna 2007] edellisen oopperani, keskiajalle sijoittuvan Abélard & Héloïsen aikaan kiinnostuin pyhästä Birgitasta, ja kun myöhemmin olin Paavalinkirkossa kuuntelemassa Markku Nurmisen urkukonserttia, ajatus Birgitta-aiheisen kirkko-oopperan säveltämisestä alkoi todella kiehtoa”, Sivén kertoo. Markku Nurminen on urkurina myös teoksen kantaesityksessä Naantalin […]

  Kuhmon Kamarimusiikissa voi sattua melkein mitä vain   Kuhmon Kamarimusiikin hurja konserttitahti ja epämuodollinen ilmapiiri asettavat taiteilijat poikkeukselliseen tilanteeseen. Hierarkiat katoavat viimeistään saunailloissa. Kuhmossa musiikin mukana on sekä naurettu että itketty, ja anekdootteja taiteilijoiden sattumuksista vilisee. Tapahtuman 50-vuotishistoriikkia tekevä Juhani Koivisto valottaa niistä osaa.   Konsertissa kuulija ”oli tulla hulluksi”, sillä se loi ”kiihtymyksen, korkeajännitteen, joka pakahduttavimmillaan uhkaa miltei surmata kuulijan”, kirjoitti Veijo Murtomäki kuultuaan Kuhmossa Juri Bashmetin johtamia Moskovan solisteja. Hannu-Ilari Lampila taas […]

Kuukauden legenda: Joe King Oliver   Jazz tunnetaan aristokratiastaan. ”Duke” Ellington, ”Count ” Basie ja ”Earl” Hines ovat tunnetuimmat esimerkit. Ladyksi puhuteltiin niin Billie Hollidaytä kuin Ella Fitzgeraldia. Kuninkaitakin on ollut paljon, mutta New Orleansista alkanut perimysjärjestys päättyi aikoinaan jo Joe King Oliveriin (1885-1938). Sellaiset epiteetit kuin ”Jazzin kuningas” (Paul Whiteman) tai ”Swingin kuningas” (Benny Goodman) ovat enemmän valkoisten mainosmiesten iskulauseita, vaikka pr:ää noilla spontaanimmillakin titteleillä tehtiin. Jazzviulisti Art Watzke pestasi 1900-luvun alun New Orleansissa pikkupojat […]

  Kuoleman, rakkauden ja pakkomielteen kaltaisen halun ja omistamisen teemat kietoutuvat yhteen Savonlinnan oopperajuhlien uudessa Patarouvassa. Siitä on tulossa perinteinen, 1800-luvun loppuun sijoittuva epookkidraama, jossa värikkäillä puvuilla ja tanssilla on roolinsa.   Tshaikovskin Patarouva on niitä oopperoita, joissa kaikki päättyy huonosti: uhkapeluriin rakastunut Lisa heittäytyy Neva-jokeen, ja Hermann ampuu itsensä epäonnisen pelisession päätteeksi. Savonlinnan oopperajuhlien uuden tuotannon ohjaaja Jere Erkkilä haluaa kuitenkin, että rakastavaiset saavat toisena toisessa ulottuvuudessa. ”Kuolema on läsnä esityksessä koko ajan tanssijan […]

    Jukka Iisakkila on tunnettu kapellimestarina, mutta kitarasta tuli hänelle vapauden symboli. Tärkeä oivallus oli, että asiat eivät sulje toisiaan pois. Uudella levyllä hän esittäytyy särmikkään modernin progen tekijänä.   Pianolla neljän vanhana aloittanut kitaristi, kapellimestari ja säveltäjä Jukka Iisakkila varttui musiikin keskellä Valkeakoskella. ”Sukulaisiani soitti sekä Pirkanmaan pelimanneissa että Sahalahden pelimanneissa, ja aika pienenä minutkin otettiin mukaan”, nyt 45-vuotias mies kertoo. ”Hämäläinen kansanmusa on ankeampaa kuin laajemmin tunnetut Pohjanmaan jutut, mutta viihdyin hyvin.” […]

  Musiikkitalon urkujen tarina on käänteitä täynnä. Kaija Saariahon miljoonalahjoituksen turvin ne ovat viimein toteutumassa. Rondo kyseli, millaiset urut saliin on luvassa ja mistä konserttisaliuruissa ylipäätään on kyse.   Helsingin Musiikkitalon tyhjänä ammottaneella takaseinällä kajahtavat urut näillä näkymin syksyllä 2022. Urkujen puute on kiukuttanut paitsi urkuripiirejä myös musiikkiväkeä yleensä. Yritykset korvata teosten urkuosuuksia konserteissa sähkösoittimella ovat lujittaneet käsitystä, että uruton Musiikkitalo nakertaa koko Helsingin musiikkielämää.   Konserttisaliurut kuuluivat talon alkuperäiseen rakennussuunnitelmaan, mutta budjetin paukkuessa niiden […]

  Ruotsalaisviulisti Cecilia Zilliacus nauttii ohjelmasuunnittelusta, jossa etsitään tasapainoa tutun ja tuntemattoman välillä. Tänä kesänä hän tuo Korsholmaan ja Katrina-kamarimusiikkiin muun muassa ruotsalaisen romantiikan ajan säveltäjän Amanda Maierin musiikkia, johon on viime aikoina uppoutunut.   Kun Cecilia Zilliacus oli lapsi, hän kävi usein Korsholman musiikkijuhlien konserteissa lähellä perheen Oravaisten kesäpaikkaa. Kun suomenruotsalaiseen perheeseen Tukholmassa syntynyt viulisti vuonna 1997 esiintyi ensimmäistä kertaa festivaalilla, hän tuskin olisi osannut kuvitella, että olisi 20 vuoden päästä itse johtamassa ihailemaansa […]