Tuhoutuvia sähkökitaroita, puhuvia päitä ja orkesterisointeja

  Antti Auvisen Digital Madrigalissa nähtävä ja kuultava sähkökitaroiden tuhoutuminen muodostaa kulttuurisesti rajun ja symboliarvoltaan latautuneen elementin.   Säveltäminen on monisäikeinen ja vaikeasti määriteltävä prosessi. Usein sen alkuhetkenä on säveltäjän saama tilaus, joka käynnistää luovan koneiston. Joskus taas ideoita voi olla hautumassa pitkäänkin, ikään kuin odottamassa oikeaa hetkeä päästä toteutumaan. Jälkimmäinen syntytapa toteutui Antti Auvisen (s. 1974) uuden Digital Madrigal –teoksen tapauksessa. Teos on sävelletty Tapiola Sinfoniettan tilauksesta ja saa kantaesityksensä Musica nova –festivaalilla 7. helmikuuta Tapiolasalissa Baldur […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
Edellinen artikkeliLainasoitin tuottaa korkoa nuoren taiteilijan kasvuna
Seuraava artikkeliHelmikuun Ylen klassiset