ARTIKKELIT

Tampereen pianokilpailu osoitti, että Suomesta löytyy tasokasta nuorta pianovoimaa. Mitä miettivät kilpailussa palkitut pianistit?   Ensimmäistä kertaa järjestetty Tampereen kansallinen pianokilpailu keräsi nuoret pianistit ja musiikkikilpailujen katsojat yhteen. Ensimmäisen palkinnon voitti Ossi Tanner (s. 1997), joka esitti finaalissa Chopinin ensimmäisen pianokonserton. ”Kilpailu oli tosi rankka ja yllättävän pitkä, siinä oli vappukin välissä. Mutta erityisesti ensimmäinen erä ja finaalikonsertto tuntuivat tosi hyviltä soittaa.” ”On uskomatonta mihin tilanteeseen finaalissa pääsi: soittamaan Suomen parhaimpiin kuuluvan orkesterin ja loistavan […]

Dokumenttielokuva perehtyy Tuusulanjärven kuuluisaan taiteilijayhteisöön sen asukkien, taiteilijoiden kautta. Kuvissa vilahtelee tuttuja kasvoja – niistä voi tunnistaa ainakin Sakari Oramon, Tapio Nevanlinnan ja Altti Uhleniuksen. Musiikkitieteen professori Eero Tarasti kertoo taiteen olemuksesta ja tärkeydestä. Rehevä luonto ympäröi järviseudun puisia huviloita. ”Olin Lontoossa vuonna 2015, kun mieleeni tuli kotiseutuni Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Tajusin, että se on todella erityinen yhteisö tänä päivänäkin”, kertoo dokumenttiohjaaja Aino Mättö. Mättö Median uusi dokumentti Jälkeläiset kertoo Tuusulanjärven taiteilijayhteisön historiasta ja alueen nykyisistä […]

Toukokuun Rondon Encore-osastossa ollut Pop & Jazz konservatorion laulunopettajan Lotta Rautiaisen juttu klassisen ja pop & jazz -laulun eroista on herättänyt tunnekuohuja. Erityisesti seuraava lause on saanut ihmiset näkemään punaista, aivan aiheesta: ”Klassisella puolella rytmitajulle ei ole varsinaisesti tarvetta pitkien vokaalien ja legatomaisemman fraseerauksen vuoksi, ja näin ollen taitavakaan oopperalaulaja ei välttämättä omaa rytmitajua.” Ei tarvitse olla mikään musiikin ammattilainen nähdäkseen, ettei lauseen ensimmäisellä osalla ole todellisuuspohjaa. Rytmitajua tarvitaan aivan kaikessa musiikissa genrestä riippumatta – myös […]

    Rondon uusi juttusarja pureutuu esittävän taiteen legendoihin. Sen aloittaa itseoikeutetusti Sergei Rahmaninov, pianistien aristokraatti numero yksi.   “Konsertin solisti Sergei Rahmaninov oli tullut orkesteriharjoitukseen Seurahuoneelle ja istuutui flyygelin ääreen. Hän katseli vakavin silmäyksin soittokonetta, painoi sitten hitaasti kosketinta sormellaan, nosti sen taas ja sitten tarkasteli sormenpäätä, johon oli tarttunut tahmeaa pölyä. Hän katsoi äänettömän pyytävästi johtajaan. Kajanus tietenkin oivalsi asian, kostutti nenäliinan ja kiiruhti puhdistamaan sormiota – ainakin päällisin puolin. Päästiinkin sitten alkamaan.” […]

Astuuko muusikko lavalle omana itsenään? Mikä on soittimen suhde kehoon? Uusi musiikki, poikkitaiteellisuus ja uudenlaiset konserttiformaatit ovat tehneet esiintymisen kysymyksistä yhä ajankohtaisempia. Näkökulmansa tarjoavat nykymusiikin spesialisti, viulisti-laulaja ja esiintymisvalmentaja.   Jo solistin sisääntulosta huokuu, millainen persoona on kyseessä. Harhaileeko muusikko lavalle kuin eksyneenä ja löytää itsensä vasta soittimen ääressä? Ottaako taiteilija yleisönsä välittömästi? Muusikot ovat yksilöitä, ja jokainen on lopulta lavalla omanlaisensa. Mutta onko kukaan lavalla oma itsensä? Mitä ”oma itse ” edes tarkoittaa, kun […]

    Mikä on ollut säveltäjän perimmäinen tahto teoksensa suhteen ja miten se saadaan nuotille mahdollisimman tarkassa ja ymmärrettävässä muodossa? Tämän kysymyksen parissa saksalainen Bärenreiter -kustantamo on askaroinut on yli puoli vuosisataa. Urtext-laitosten tekeminen on tiedettä ja salapoliisityötä, mutta silti kaikki julkaisut ovat aikansa lapsia.   1923 perustettu, Kasselissa toimiva Bärenreiter on Saksan toiseksi suurin taidemusiikin julkaisija. Sen katalogin varhaisia säveltäjänimiä olivat Schütz, Bach ja Dowland, joiden ansiosta kustantamossa kehittyi jo varhain vanhaan musiikkiin liittyvää […]

  Sibelius-Akatemia on edelläkävijä taiteellisen tohtorikoulutuksen alalla. Mitä muusikot tutkimuksillaan hakevat ja mitä hyötyä siitä heille on taiteilijana?   Nykyisin Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa tehdään tohtorintutkintoja kolmella eri linjalla: tutkijakoulutuksessa, soveltajakoulutuksessa sekä taiteilijakoulutuksessa. Tutkijakoulutuksen linjaa voidaan verrata tiedeyliopistoissa tehtävään jatkotutkintoon, sillä tuloksena on muodoltaan ja vaatimustasoltaan samankaltainen väitöskirja. Soveltajakoulutuksessa puolestaan keskeinen piirre on alan käytäntöjen kehittäminen; tutkinnon tekijä tuottaa ja testaa omalle alalleen uusia menetelmiä, sovelluksia ja käytäntöjä. Taiteellisessa tohtorinkoulutuksessa lähtökohta on luonnollisestikin taiteellinen työskentely, mutta siinä […]

    Martti Lutherilta ei ole säilynyt yhtenäistä musiikkioppia mutta paljon eri yhteyksissä esitettyjä näkemyksiä musiikin luonteesta ja merkityksestä. Niistä ilmenee vahva luottamus musiikin voimaan Jumalan lahjana ihmisille. Reformaation 500-vuotisjuhla näkyy selvästi myös Euroopan musiikkijuhlilla. Miltä Lutherin perintö musiikissa näyttää?   Martti Lutherille musiikki oli Jumalan luomisteko, luomislahja ihmiselle, jonka luonnetta hän valotti rennommin nk. pöytäpuheissaan: ”Musiikki on Jumalan kauneimpia ja ihanimpia lahjoja. Saatana on musiikin suuri vihollinen, koska musiikki pystyy karkottamaan monet kiusaukset ja […]

  Jyrki Linjama iloitsee saatuaan säveltämänsä dodekafonisen virren suomalaiseen virsikirjaan, ja nyt hän odottaa Lars Levi Laestadiuksesta kertovan oopperansa ensi-iltaa. Hän toivoo kirkolta lisää suvaitsevaisuutta nykymusiikkia kohtaan. Jyrki Linjama on suomalaisista taidemusiikin säveltäjistä ehkä ahkerimmin pitänyt yllä ammattikuntaansa kautta aikojen kuulunutta hengellisen musiikin traditiota. Varsinkin viime vuosina sen osuus hänen tuotannostaan on kasvanut. Linjaman pitkäaikainen unelma on ollut saada ensimmäinen dodekafoninen eli 12-säveljärjestelmällä tehty virsi virsikirjaan. Unelma täyttyi, kun hänen vuonna 2014 säveltämänsä ”Maa järkkyy, […]

  Pori Sinfoniettan ylikapellimestari Janne Nisoselle kapellimestarin työ on yksi tapa ilmentää muusikkouttaan.   Jouluna 1985 pukki toi nelivuotiaalle Janne Nisoselle viulun. Soittotunnit alkoivat saman tien Tarja-Leena Keräsen, nykyisin Kircherin, johdolla Kokkolassa. ”Johdin helmikuun alussa Radion sinfoniaorkesteria, jossa Taru nykyään soittaa. Siinä sulkeutui taas yksi ympyrä elämässäni”, Nisonen naureskelee. ”Olin harvinaisen laiska oppilas, sillä selvisin vähällä harjoittelulla eivätkä vanhemmatkaan nipottaneet harjoittelustani. Työnteko alkoi vasta myöhemmin.” Ala-asteella hän alkoi soittaa myös pianoa, ja musiikkiluokalla, jonka opettajana […]

    Kontratenori Anthony Roth Costanzo luo uutta imagoa äänityypilleen tekemällä runsaasti nykymusiikkia ja ylitellen kulttuurien rajoja. Broadway-musikaaleissa ja elokuvissa näyttelijänä esiintynyt taiteilija ottaa lavan haltuun kokonaisvaltaisesti.   Kontratenorien suosio perustuu pitkälle barokkimusiikin buumiin, mutta amerikkalaiselle Anthony Roth Costanzolle se ei riitä. Yhteistyö nykysäveltäjien kanssa on hänelle tärkeää, ja viime vuonna hän oli mukana peräti kuuden teoksen kantaesityksessä, suurimpina niistä Jimmy Lopezin Bel canto ja Jake Hegglen The Great Scott. Kansallisoopperassa hän lauloi vastikään Kaija Saariahon […]

  Kasselissa toimiva Deutsches Musikgeschichtliches Archiv (DMGA) on koonnut saman katon alle pitkin Eurooppaa hajaantunutta saksalaista musiikillista perintöä. Se ylläpitää laajaa, mikrofilmitekniikalla toteutettua kopiokokoelmaa 36000 historiallisesta nuottikäsikirjoituksesta ja painetusta nuotista, jotka ovat peräisin 500 eri arkistosta Saksasta ja ympäri Eurooppaa. Arkiston johtaja Rainer Birkendorf löytää kortistosta Tukholmasta ja Helsingistä yhden dokumentin. Uppsalasta niitä on sen sijaan tallennettu yli sata, sillä siellä säilytetään keräilijä Otto Dübenin nuottikokoelmaa, joka on kopioitu Kasseliin kokonaisuudessaan. Vuonna 1954 perustettu DMGA […]