ARTIKKELIT

    Perinteinen muusikkous pysyy edelleen Sibelius-Akatemian ytimenä, ainakin mitä uusia professoreita on uskominen. Kansainvälistyminen, tarjonnan laajeneminen ja tutkimustyö ovat kuitenkin päivän trendejä, eikä pelkkään solistiseen virtuoosihautomoon ole paluuta.   Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa on tapahtunut suuria muutoksia, alkaen nimen etuosan suomista mahdollisuuksista. Taiteiden- ja akatemioidenvälisyys kuitenkin odottaa vielä tuloaan. Oleellisempaa ovat toistaiseksi olleet musiikin alan sisäiset perspektiivien laajentumat ja tohtorikoulutuksen tuomat tutkivan muusikon näköalat. Aikaisemmin Sibelius-Akatemian professori oli musiikkielämän herra ja hidalgo, mutta nykyisin näiden virkojen […]

    Aikalaiset pitivät hänen musiikkiaan ultramodernina, ekstreeminä, kubistisena, futuristisena – jopa bolshevistisena. Ernest Pingoud oli vuosisadan alun modernisteista eksoottisin, ja suuri osa hänen musiikkiaan odottaa yhä löytämistään.   ”Täällä asuvan ”kansainvälisen” säveltäjän Ernest Pingoud’n [- -] sävellykset osoittivat tekijän ihmeellisen sekalaisesti rinnastellen ottavan vaikutteita viattomasta varhaisklassillisuudesta aina ”viimeisten päivien pyhiin” saakka. Tällaisesta kaaoksesta oli mahdoton löytää säveltäjän olennaista itseä”. Näin luonnehti säveltäjä ja musiikkikriitikko Lauri Ikonen Ernest Pingoud’n musiikillista tyyliä Suomen Musiikkilehdessä vuonna 1924. Syytökset […]

      Jaakko Kuusisto tunnetaan monista musiikillisista rooleistaan ja musiikkipoliittisesta aktiivisuudestaan. Säveltämisestä on viime aikoina tullut yhä keskeisempää.   Hyvä kysymys, naurahtaa Jaakko Kuusisto, kun tiedustelen, miten hänen aikansa riittää kaikkeen. Kuusisto tunnetaan Suomen musiikkikentässä moniottelijana: viulisti, säveltäjä, sovittaja, kapellimestari, musiikkivaikuttaja. ”Eipä tule ongelmaa, että ehtisi johonkin kyllästyä”, hän jatkaa. Kuusisto kuitenkin myöntää miettivänsä tällä hetkellä, kuinka paljon hänellä oikeastaan on aikaa hankkeille, jotka eivät ole hänen taiteellista toimintaansa. ”Nythän näitä on aika tanakasti, […]

Helmikuiset härkäviikot voivat olla monelle se vuoden ”tylsin” kausi. Joulun ja uudenvuoden juhlat on juhlittu, kevääseen on vielä matkaa, mutta onneksi hiihtoloma ja laskiainen kolkuttelevat jo ovella. Kauteen voi saada potkua vaikkapa laskettelulla, ostamalla tulppaaneja – tai kokemalla aisteja herätteleviä elämyksiä. Muinainen Kalevala – ”Tarina suomalaisuudesta” 15.2. klo 19 Kotkan konserttitalo 16.2. klo 19 Kouvolan kaupungintalo Kymi Sinfonietta Kamarikuoro Utopia Kapellimestari ja solisti: Andrew Lawrence-King, keskiaikainen harppu ja perinteinen kantele Karoliina Kantelinen, Mikael Maasalo ja […]

Ensemble Resonanz sai uuden kodin Hampurin Elbphilharmonien pienestä salista, mutta ennakkoluuloton jousiorkesteri jatkaa työtään myös Saint Paulin klubilla ja yhdistelee klassista ja uutta musiikkia sekä yleisökasvatusta innovatiivisesti.   Klassisen musiikin viemisestä klubeille on hyviä kokemuksia mm. Berliinin legendaarisessa Berghainissa, mutta harva yhtye on omistautunut sille niin kiinteänä osana toimintaa kuin hampurilainen Ensemble Resonanz. Se on pystyttänyt oman klubinsa keskelle Saint Paulin bilemekkaa ja saanut suuren suosion nuoren yleisön keskuudessa. Idea syntyi, kun sopiva kellaritila oli […]

Suomalaisen musikaaliosaamisen lippulaivaksi noussut Helsingin Kaupunginteatteri sai vuodenvaihteessa uuden kipparin. Kari Arffmanin nimitys talon johtajaksi lupailee jännittävää tulevaisuutta koko suomalaiselle musiikkiteatterikentälle.   Helsingin Kaupunginteatterin johtajavaihdos on musiikkiteatterin ystäville merkittävä uutinen, ei vähiten siksi, että Kari Arffman (48) on itse lähtökohdiltaan laulaja ja soittaja, joka kapusi näyttämölle musiikki edellä. Vasta sitten syttyi halu näytellä: kotikaupunkinsa nuorisomusikaaleissa näyttämökipinän löytänyt kotkalaissyntyinen Arffman valmistui Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselta vauhdilla, vain 22-vuotiaana. Arffmanilla on takanaan jo neljännesvuosisata teatteriammattilaisuutta; näyttelijäntyön ohessa […]

Videotaiteesta on tullut luonnollinen osa oopperatuotantojen työkalupakkia. Tähtiohjaaja Kasper Holtenin mielestä liikkuvan kuvan avulla voidaan sukeltaa hahmojen sisäiseen maailmaan. Juuri tunteiden käsittely on hänestä tärkeintä, mitä ooppera nykyihmiselle antaa. Videotaide on erottamaton osa tanskalaistaustaisen oopperaohjaaja Kasper Holtenin ohjauksia, niin myös Lentävää hollantilaista, joka sai ensi-iltansa Suomen Kansallisoopperassa marraskuussa. Wagner-klassikko oli Holtenin toinen varta vasten Helsinkiin ohjaama teos menestyneen Korngoldin Kuollut kaupunki -oopperan jälkeen. Myös Suomessa videotaide on vakiintunut erikoistehosteesta luontevaksi osaksi oopperaohjausta, mutta maailmalla ollaan […]

Videoteknologiat ovat tulleet pysyväksi osaksi esittävää taidetta. Ohjaaja Erik Söderblomin mukaan teknologiatrendi on osa laajempaa taiteenvälisyyden kehitystä. Millaisia merkityksiä ja tehtäviä videotaide saa oopperalavoilla? ”Videoita on käytetty eri tavoin teatterikentällä jo 20 vuotta, mutta viimeaikaiset läpimurrot ja laitteistojen halpemeninen ovat olleet ratkaiseva tekijä”, sanoo Erik Söderblom. Omissa ooppera- ja teatteriohjauksissaan hän on aktiivisesti hyödyntänyt ajankohtaisia teknologioita. ”Kun sähkövalo tuli, sitä alettiin käyttää teatterissa. Nyt olisi ihan kummallista, jos sitä ei käytettäisi. Sama koskee videota.” Tänä […]

  – Muusikkona Suomessa sata vuotta sitten ”Tällainen on siis olemisen mahdollisuus sillä, joka Suomessa, omassa isänmaassaan antautuu taiteista korkeimman palvelijaksi. Uuvuuttava [sic] työ talvella, usein ala-arvoinen toimiala kesällä, ei hetkenkään lepoa uupuneitten voimien virkistämiseen ja omien lahjojensa kehittämiseen taiteessa, johonka moni innolla ja ihanteellisessa mielessä on antautunut.” (Helsingin kaupunginorkesterin muusikoiden kirjeestä Filharmonisen Seuran johtokunnalle, 1906.)   Muusikon ammatti on yksi vanhimmista ammateista. Hovien, kirkkojen ja armeijan palveluksessa toimivat muusikot olivat käsityöläisiin rinnastettavia ammattilaisia, ja […]

  Laulaminen on ruumiillista työtä, ja Ville Rusanen tunnetaan aktiivisesta urheiluharrastuksestaan. Hän on kuitenkin myös penkkiurheilija. ”Jalkapallon seuraaminen on ollut läpi vuosien hyvä arjen vastapaino”, hän toteaa. ”Olen kannattanut Liverpoolia vuodesta 1990, jolloin seurasimme ystäväni kanssa Italiassa pelattuja MM-kisoja, ja kentällä oli Liverpoolin John Barnes. Liverpoolissa olen seurannut otteluja pariin kertaan, ja Milanossa pääsin katsomaan AC Milanin ja Inter Milanin välisen paikallispelin San Siron stadionilla. Se on aivan samanlainen historiaa huokuva pyhättö kuin La Scalakin.” […]

  Keskiaikainen jousisoitin fiideli oli aikanaan etenkin kiertävien laulajien suosiossa. Nyt se taipuu myös nykymusiikkiin.   Viulisti ja laulaja Eira Karlson on yksi Suomen harvoista fiidelisteistä. Karlson on elänyt keskiaikaisen musiikin parissa jo lapsuudessaan. ”Isäni Leif Karlson on soittanut keskiaikaista musiikkia siitä lähtien, kun olin ihan pieni. Sitten hän perusti muiden soittajien kanssa keskiaikaisen yhtyeen, Oliphantin. Koska siihen ei ollut fiidelistiä tarjolla, niin tulin noin 16-vuotiaana mukaan. Soitin aluksi yhtyeessä arabialaisviritteistä viulua noin vuoden, sitten […]

  Kapellimestari Tuomas Hannikainen on viime vuosina perehtynyt uusiin tapoihin syventää kuulijoiden ja muusikoiden suhdetta musiikkiin ja toisiinsa. Hän on erityisen rohkaistunut ns. toiminnallisista menetelmistä, joiden pohjana on Jacob Levy Morenon ajattelu. Hän kertoo seuraavassa kokemuksistaan.   J. L. Moreno oli kiinnostunut taiteista ja taiteilijoista sekä luovuudesta ja spontaaniudesta. Ajattelun ytimessä on ihmisten yhteydestä syntyvä koheesio. Hän on dokumentoinut havaintojaan mm. muusikon suhteesta yleisöön, kollegoihin, kapellimestariin sekä sävellyksiin ja omaan yksityiselämäänsä. Spontaanius on Morenon mukaan taitoa […]