Orkesterit ja konsertot

  R onald Brautigam on levyttänyt Beethovenin pianokonsertot aiemminkin nykyaikaisella pianolla. Sen jälkeen hän levytti kaikki Beethovenin pianosonaatit fortepianolla. Uudessa Beethovenin pianokonserttojen levytyksessä Brautigam soittaa kahta Paul McNultyn rakentamaa fortepianoa, Walter & Sohn -kopiota (n. 1805) konsertoissa nro 1-2 ja 4 sekä Conrad Graf -kopiota (n. 1819) konsertoissa nro 3 ja 5. Instrumenteissa kuvastuu Beethovenin musiikillisen kehityksen yhteys aikansa soitinrakennukseen. Brautigamin ja Michael Alexander Willensin johtamien kölniläisten yhteistyö on täysin saumatonta, varmaan yhteisten Mozart-kokemuksien kasvattamaa, […]

  E rnst Krenek (1900-1991) muistetaan lähinnä ”jazzoopperastaan” Jonny spielt auf (1927), mutta hänen pitkä elämänsä ja laaja tuotantonsa edustavat laidasta laitaan 1900-luvun musiikillisia pyrkimyksiä. Vuonna 1927 valmistunut Potpuri orkesterille tulee lähelle jazzoopperan populaarityyliä. Krenek kielsi teoksen olevan parodiaa, mutta nopeat käänteet ja koomiset soolot viittaavat Satien ja Shostakovitshin pisteliääseen huumoriin. Varhaisempi Seitsemän orkesterikappaletta (1924) edustaa taas schönbergiläistä atonaalisuutta, jota terästää kontrapunkti. Joissakin osissa häilähtää myös Krenekin opettajan, Franz Schrekerin, myöhäisromanttinen epätoivo. Sinfonia ”Pallas Athene” […]

  P ietari Inkinen aloitti vuonna 2017 Saarbrückenissä soittavan Saksalaisen radiofilharmonian ylikapellimestarina. Edeltäjältään Karel Mark Chichonilta hän peri Dvorakin sinfonioiden kokonaislevytyksen, jossa Inkisen iloksi on vielä jäljellä kolme viimeistä ja tunnetuinta teosta. Niitä ennen oli tallennettava Dvorakin toinen ja monin tavoin hankalimmin toteutettava sinfonia, 26-vuotiaan rahapulasta ja sydänsuruista kärsineen taiteilijan kunnianhimoinen järkäle. Dvorak on panostanut erityisesti sinfonisten operaatioiden monumentaaliseen toteutukseen, minkä vuoksi jokaista osaa valmistaa johdanto, ja kokonaisuus kasvaa yli viisikymmenminuuttiseksi. Kaikki säveltäjän ideoista ja […]

    24 -vuotias kanadalais-puolalainen Jan Lisiecki on ennättänyt levyttää Chopinia, Mendelssohnia ja Schumannia, joiden suunnasta hän lähestyy myös Beethovenin pianokonserttoja. Berliinissä joulukuussa 2018 konserteista tallennetut esitykset ovat leimallisesti nuoren miehen tulkintoja, nopeasti syttyviä ja säkenöiviä taidonnäytteitä. Tasapainoisempia ikuistuksia olisi ehkä saatu kapellimestaria käyttämällä, mutta on hauska kuulla pitkästä aikaa Saint Martin in the Fields -kamariorkesterin täyteläistä ja energistä soittoa. Lisiecki on panostanut näyttäviin avauksiin, mutta pitkien soolojen aikana orkesteri saa pärjätä omillaan. Kahdessa ensimmäisessä […]

  Vielä 20-30 vuotta sitten ei olisi tuntunut oudolta levyttää Carl Philipp Emanuel Bachin (1714-1788) klaveerikonserttoja modernilla konserttiflyygelillä. 2000-luvulla tämä musiikki kuuluu yhä enemmän perioditulkitsijoiden reviiriin, ja Michael Rischen kahdentoista ”pianokonserton” kokoelma kuulostaa sen vuoksi nostalgiselta, rehdisti suoraviivaiselta soitolta. Bach sävelsi konserttonsa cembalolle tai fortepianolle, jotka ovat nykyisin vakiintuneet näiden teosten soolosoittimiksi. Rische soittaa konsertoista kolme soolona ja F-duuri-kaksoiskonserton Wq 46 yhdessä pianisti Rainer Maria Klaasin kanssa. Myös Leipzigin Kammersymphonie soittaa nykyaikaisin välinein. Tosiasia on, […]

  Mieczyslaw Weinbergin (1919-1996), Neuvostoliittoon maailmansotaa paenneen puolanjuutalaisen säveltäjän musiikki on noussut hänen kuoltuaan voimalla esiin ystävänsä Shostakovitshin varjoista. Kamarisinfoniat kuuluvat Weinbergin myöhäistuotantoon, mutta niiden pohjana ovat sodan aikana syntyneet jousikvartetot. Pelkille jousille sävelletyt ensimmäinen (op. 145, 1987) ja kolmas (op. 151, 1990) kamarisinfonia perustuvat Weinbergin toiseen (1940) ja viidenteen (1945) kvartettoon. Muunnos täysipainoisiksi kamarisinfonioiksi on onnistuneempi kuin Shostakovitshin kvartetoista säveltäjän luvalla tehdyt orkesterisovitukset. Juri Bashmetin nimeä kantaville musiikkijuhlille koottu ja Rostislav Krimerin johtama East-West-kamariorkesteri […]

  O n vuosi 1979, maailmassa kommunistinen järjestys eikä luteita sängyissä. Kun tähän hygieeniseen todellisuuteen tuodaan vuodelta 1929 NEP-kauden keinottelija ja syöpäläisiä, saadaan aikaiseksi kaaos, joka loppuu vasta, kun molemmat on suljettu eläintarhaan. Vladimir Majakovskin aikansa neuvostomenoa ilkkuva Lude sai ensi-iltansa Vsevolod Meyerholdin ohjaamana ja Aleksandr Rodzenkon visualisoimana 1929. Runoilijan ohje säveltäjä Dmitri Shostakovitshille oli: ”Sävellä palomiesten musiikkia”. Musiikki tuo foxeineen ja galoppeineen mieleen berliiniläiskabareen, joka oli Shostakovitshin satiirisen nuoruudentyylin lailla kovaa vauhtia päätymässä kiellettyjen […]

  P atricia Kopatchinskaja ei tyydy ’soittamiseen’ ja ’musiikkiin’ vaan antaa taiteilijuutensa levitä perinteisen konsertin raameista välittämättä. Time and Eternity on viulistin installaatiomainen kokonaisuus yhdessä Camerata Bernin kanssa. Yhden kaarroksen muodostavassa esityksessä holokausti ja Jeesuksen kärsimys, epätoivo maailman pahuuden keskellä ja hengellinen lohdutus kietoutuvat moniääniseksi verkoksi, johon yhdistyy esittäjien kotikaupungin uskonnollisten yhteisöjen edustajien rukouksia, puolalaisia kansanlaulajia ja de Machaut’n myöhäiskeskiaikaista musiikkia. Karl Amadeus Hartmannin natsien uhreille äänen antava Concerto Funebre (1939) saa ympärilleen juutalaista musiikkia […]

  A ntonín Dvořákin sinfonioista nro:t 7-8 kuuluvat orkesterin vakio-ohjelmistoon, nro:t 5 ja 6 hieman satunnaisemmin, mutta varhaisia sinfonioita ensimmäisestä neljänteen en muista kuulleeni konsertissa koskaan. Levyllekin ne yltävät lähinnä vain sinfonioiden kokonaislevytyksissä, joista tässä on käsissä markkinoiden huokein, alun perin VEB:n Eterna-merkin, sittemmin Berlin Classicsin ja nyt Brilliant Classicsin julkaisema Otmar Suitnerin ja Berliinin Staatskapellen vuosina 1979-1983 levyttämä kokonaisuus. Itävaltalainen Suitner työskenteli pääosan urastaan Itä-Saksassa ja edusti germaanista Kapellmeister-traditiota. Hän oli Clemens Kraussin oppilas […]

  T ämä on toinen levyllinen Heino Ellerin (1887-1970) orkesterimusiikkia ja ehkä vielä parempi paikka aloittaa säveltäjään tutustuminen kuin Ondinen ensimmäinen julkaisu viulukonserttoineen. Eller oli eestiläisen taidemusiikin voimahahmo 1900-luvulla ja lähes kaikkien myöhempien virolaissäveltäjien taustalla. Ilmaisultaan häntä voisi luonnehtia raikkaaksi kansallisromantikoksi, mutta musiikissa on myös tuulahduksia 1900-luvun uudistuksista. Olari Elts ja Eestin Kansallinen sinfoniaorkesteri takaavat, että Ellerin musiikki saa parhaan mahdollisen kohtelun. Yö kutsuu (1921) on myrskykuvauksineen levyn melodramaattisin teos, parikymmenminuuttinen sävelruno, jossa Eller näyttää […]

  Eric Coatesin (1886-1957) “Uinuvalla laguunilla” oli kesällä valintani kuukauden klassikoksi ja tässä on sen tuorein levytys John Wilsonin johtamien BBC:n filharmonikoiden kanssa. Coatesin orkesteriviihde kuuluu historian väliinputoajiin: se voi kuulostaa nykykorviin liian herttaiselta, mutta samalla kuitenkin liian hienolta rock’nrolliin tottuneille. Usein hänen Lontoo-sarjaansa, viehkeitä pikkukappaleitaan ja tanssisarjojaan kuulee esitettävän puisevalla rutiinilla, mutta Wilson ja hänen orkesterinsa antavat kevyelle orkesterimusiikille kaikkensa. Teoksista huokuu vanhojen hyvien aikojen henki ja reipas optimismi. BBC:n filharmonikot sähköistävät aktiivisuudellaan joka […]

  S trauss lainaa Metamorfoosiensa lopussa Beethovenin ”Eroica”-sinfonian surumarssia, joten on perusteltua sijoittaa sävellykset samalle levylle – joskin mieluummin Beethoven ensin. Esa-Pekka Salosen Ranskassa johtamissa konserttitaltioinneissa sokeri on jätetty pohjalle, sillä hänen Beethoven-tulkintansa on tuoreudessaan ja elävyydessään eheämpi kuin Straussin paikoin yliempaattisesti tulkittu jousifantasia. Salonen levytti Metamorfoosit aikoinaan Tukholmassa (Sony) lujemmin eriteltynä, eikä nuorilla ranskalaissoittajilla ole aivan samaa varmuutta. Eroica-sinfoniassa työskentely käsin poimitun Sinfonia Grange au Lacin kanssa on sytyttävää. Yhteistyössä on samanlaista energiaa kuin […]