Kuukauden klassikko

  Robert Schumann: Karnevaali op. 9 Helmikuussa alkaa suuri paasto ja pääsiäisen odotus, jota ennen juhlitaan laskiaista. Luterilaisessa perinteessä se tarkoittaa pulkkamäkeä ja hernekeittoa ja ortodoksisessa traditiossa Stravinskyn Petrushkan markkinahumua, blinejä ja rekiajeluja. Katolisessa maailmassa se ilmenee karnevaaliaikana kulkueineen, naamiaisineen ja tanssiaisineen. Robert Schumann tutustui wieniläiseen karnevaaliperinteeseen vuonna 1839 ja sävelsi pianoteoksen Faschingsschwank aus Wien (Wienin laskiaiskujeita), joka ensimmäisessä osassaan lainaa pyhän allianssin Itävallassa visusti kiellettyä Marseljeesia. Kielletyn uhmaaminen on yksi keskeisistä karnevaaliperinteistä. Karnevaaleilla on […]

Matti Salminen oli uransa ehkä kuuluisimmassa roolissa Jumalten tuhon Hagen-paholaisena Suomen Kansallisoopperan tuotannossa. Richard Wagner: Götterdämmerung (Jumalten tuho) Maailmanloppua odotellessa “Aurinko mustuu, maa luhistuu mereen, taivaalta sortuvat säteilevät tähdet, roihuten palaa elämänpuu, korkeat lieskat taivaalle lyövät.” Näin ennustaa naisshamaani Eddan jumalrunojen Voluspassa, ja näin päättyy Richard Wagnerin Jumalten tuho partituurin esitysohjeessa: ”Leimuavat liekit valtaavat Vanhallan salin ja kun ne ovat peittäneet jumalat kokonaan näkyvistä, esirippu laskeutuu.” Lopputuloksen ei pitäisi olla yllätys. Maanjumalatar Erda varoitti ylijumala […]

  ”Täyttäessänne tänään seitsemänkymmentä vuotta työnne seppelöimänä, yhtenä tämän aikakauden suurimmista luovista hengistä, tahtoo kansa, jolle on suotu onni lukea Teidät omaksensa, jonka taisteluja, murhetta ja riemuja Te olette neronne voimalla taikonut iäti säilyviksi sävelkuviksi, jonka uskoa ja uskallusta Te olette väkevästi sytyttänyt, jonka hengelle Te olette antanut oman henkenne avaruutta ja jonka nimelle Teidän elämäntyönne on kautta koko sivistyneen ihmiskunnan tuottanut arvoa ja mainetta, lausua Teille, sävelten mestarille, ilmi kiitollisuutensa, ihailunsa ja rakkautensa.”   […]

Risti, miekka ja rakkaus ”Voitettu saalis oli niin suuri, ettei kukaan tiedä sen loppua; kultaa ja hopeaa, astioita ja jalokiviä, silkkiä, turkiksia, hienoimpia tavaroita, joita maailmasta löytyy. Ja minä Geoffrey Villehardouin, Champagnen marsalkka, voin hyvin todistaa, ettei koskaan sitten maailman luomisen ole yhtä paljon saalista saatu mistään kaupungista.” Neljäs ristiretki käynnistyi 1198 paavi Innocentius III:n bullalla Jerusalemin vapauttamiseksi, mutta Venetsiasta purjehtinut ritarijoukko päätyi ryöstämään kristikunnan suurimman ja rikkaimman kaupungin, Konstantinopolin. 1000-luvulta 1300-luvulle ulottuneen ristiretkiajan seurauksista […]