Kuukauden klassikko

Georg Philipp Telemann: Tafelmusik   250 vuotta sitten kuollut Georg Philipp Telemann (1681-1767) oli 1700-luvun alkupuoliskolla Saksan suosituin säveltäjä. Häntä himoittiin moniin aatelishoveihin ja tärkeisiin musiikkivirkoihin, mutta hän tavoitteli ajalle harvinaista itsenäisyyttä. Asetuttuaan Hampurin vapaakaupunkiin vuonna 1721 hän hoiti viiden kirkon musiikinjohtajan tehtävät ja myöhemmin vielä oopperajohtajankin työn. Korottaakseen palkkaansa Hampurissa Telemann haki 1720-kuvun alussa Leipzigin Tuomas-kirkon kanttorin virkaa, joka päätyi Bachille vasta kun Leipzigin kapunginisille kävi selväksi, että Telemannia ei voinut saada. Välit Bachiin […]

Maurice Ravel: Johdanto ja allegro harpuille, huilulle, klarinetille ja jousikvartetille ”Minä tahdon tulla sinun alttarisi eteen, sinun eteesi, Jumala, minun iloni. Siellä saan ylistää sinua lyyraa soittaen.” (Ps. 43:4)   Lyyra eli harppu on raamatussa soittimista jaloimpia, Daavid-kuninkaan instrumentti, jonka Genesiksessä mainittu Jubal keksi huilun kanssa. Myöhemminkin harppu on kuvattu taivaallisena soittimena, jonka soittotekniikkaa enkelit hiovat ikuisuudessa. Todellisuudessa harpun historia menee raamattuakin kauemmas: varhaisimmat soittimet on löydetty kuninkaallisista haudoista Sumerista 3500 eaa. Se on myös […]

Felix Mendelssohn-Bartholdy: Sinfonia nro 5 D-duuri op. 107, ”Uskonpuhdistus” FELIX MENDELSSOHIN sinfonian finaalissa vasket julistavat MARTTI LUTHERIN Jumala ompi linnamme -koraalia pauhulla, josta puutuu vain mukana veisaava yleisö.   ”Kristitty Mendelssohn on mahdottomuus.” Abraham Mendelssohn yritti kirjeessään vuonna 1829 selittää säveltäjäpojalleen Felixille (1809-1847), miksi oli välttämätöntä vaihtaa suvun nimi Mendelssohnista Bartholdyksi. Abraham Mendelssohnin isä ja Felixin isoisä oli kuuluisa juutalainen valistusfilosofi Moses Mendelssohn, jonka lapsista kaksi kääntyi katolisuuteen, kaksi protestanttisuuteen ja kaksi pysyi juutalaisessa uskossa. Moses Mendelssohnin ajaman valistusihanteen, […]

Tomás Luis Victoria: Tenebrae-responsoriot   Pääsiäistä edeltää palmusunnuntaista alkava hiljainen viikko, jonka täytti vuosisatojen ajan vilkas musisointi päivin ja öin. Katolisen kirkon pääsiäisviikon palveluksista (Officium Hebdomadae Sancta) tuli yksi 1500-luvun vastauskonpuhdistuksen innoittaman renessanssipolyfonian suuria innoituksen lähteitä, kärsimyksellä jalostetun uskon todistuskappale. Viikon keskiössä olivat Kiirastorstain, Pitkänperjantain ja Suuren lauantain muodostamat kolme pyhää päivää, Triduum sacrum. Noiden päivien kirkolliset toimitukset huipentuivat kolmeen rukouspalvelukseen (matutina – laudes), joissa kussakin oli kolme Nokturnia. Varhaisina aikoina nuo palvelukset pidettiin oikeasti […]

  Unien Vankina   Psykoanalyytikko Sigmund Freudin Unien tulkinnassa on paljon musikaalisia unia: yhdessä unessa Wagnerin oopperan esitys kestää varttia vaille kahdeksaan aamulla, toisessa Fideliota seuraava unennäkijä lähtee lentoon ja vetää suustaan kaksi hammasta. Freud määritteli ”vallankumousunensa” absurdiksi uneksi, joka ”ilmaisee samanaikaisesti uniajatusten suunnan ja halun pilkata tätä suuntaa, tehdä se naurunalaiseksi. Absurditeetteja luodessaan unityö muuntaa piilosisältöä ilmimuodoksi.” (suom. Erkki Puranen) Mitä ikinä unet paljastavatkin, niiden näkijät ovat sen suhteen puolustuskyvyttömiä. Freud tulkitsi sivistyneistön unia, […]

Einojuhani Rautavaara: Elämän kirja   Mieskuorolaulu kuului ennen sotia kansallisen kulttuurin peruskiviin. Ei ollut kohottavaa kulttuuritapahtumaa tai kansallishenkistä rientoa, jota lujittamaan ei olisi astunut joukko laulavia miehiä suorissa riveissä ja hännystakeissa. Mieskuorolaulun arvostus liittyi suomalaisen kulttuurin nousuun 1800-luvun puolivälistä alkaen. Taide-elämä oli lapsenkengissään ja kuorolaulu ainoita julkisuuden ja eri kansankerrokset läpäiseviä taidemuotoja. Akateemiset mieslaulajat kantaesittivät Maamme-laulun 1848 ja keräsivät rahat Vanhan ylioppilastalon (1870) rakentamiseen. 1870-luvulla leimahti kansallisen kulttuurin suuntaa määrittävä kieliriita, joka jakoi mieslaulajat eri […]

    Englannin kuningas Henrik VIII (1491-1547) koulutettiin alunperin kirkolliselle uralle. Opintieltä erottuivat orastavan humanismin ihanteet: prinssi oppi ranskaa, latinaa ja italiaa, kirjoitti runoja, soitti ja sävelsi. Uusiin renessanssihyveisiin yhdistettiin vanhat ritaritaidot: metsästys, turnajaiset, paini ja aseiden käsittely. Prinssin isä, Henrik VII, oli nostanut Tudor-suvun Ruusujen sodan jälkeen valtaistuimelle, mutta ote vallasta ei ollut luja. Kruunuperijäksi oli tarkoitettu pojista vanhin, Arthur, joka vuonna 1501 naitettiin Ferdinand ja Isabella ”Katolisten” tyttärelle Katariina Aragonialaiselle. 15-vuotias Arthur kuoli […]

  Pimeydessä syntynyt ”Niinä päiwinä käwi yxi käsky Keisarilda Augustuxelda, että caicki mailma piti werollisexi laskettaman. Ja tämä weron laskemus oli ensimäinen, joca tapahtui silloin cosca Kyrenius oli Maanherra Syrias. Ja cukin meni Caupungihins andaman idziäns arwatta. Nijn myös Joseph Galileast Nazarethin Caupungist ylösmeni Judean Dawidin Caupungijn, joca cudzutan Bethlehem: Sillä hän oli Dawidin huonest ja sugust andaman idzens arwatta Marian hänen kihlatun emändäns cansa, joca rascas oli. Nijn tapahtui heidän siellä ollesans, että synnyttämisen […]

  Alberto Ginastera (1916-1983) syntyi 100 vuotta sitten Buenos Airesissa katalonialaisen isän ja italialaisen äidin pojaksi. Tuo tieto valaisee hänen synnyinmaansa luonnetta. Argentiinan itsenäistymistä 1816 seuranneen siirtolaistulvan kärjessä olivat järjestyksessä italialaiset, espanjalaiset, saksalaiset ja ranskalaiset maahanmuuttajat. Yli 90 prosenttia Argentiinan väestöstä polveutuu eurooppalaisista siirtolaisista, ja vain alle 3 prosenttia edustaa siirtomaavaltaa edeltäneitä alkuperäiskansoja. Silti yli puolella väestöstä on verenperintöä myös alkuperäiskansoilta. Siirtolaisten kansoittamana maana Argentiinan edellä on vain USA. Ginastera opiskeli kotikaupunkinsa konservatoriossa ja voitti […]

  Pyhä yksinkertaisuus ”Lopen kyllästyneenä vetelyyteen, liioitteluun, keinotekoisuuteen, krumeluureihin ja moderneihin silmänkääntötemppuihin Satie vapaaehtoisesti pidättyi ja pysyi yksinkertaisena, selvänä ja kirkkaana. Mutta yleisö vihaa vilpittömyyttä.” ”Erik Satien teokset ovat esimerkki kieltäymyksestä. Hänen vastalauseensa on paluu yksinkertaisuuteen. Se on ainoa mahdollinen vastalause äärimmäisen monimutkaisuuden aikana.” Kirjailija Jean Cocteaun vuonna 1918 julkaisema ylistys nyt 150-vuotisjuhliaan viettävälle Erik Satielle merkitsi säveltäjän uran kohokohtaa, nousua kabareepianistista uuden musiikin aallonharjalle. Satie, gymnopedisti Tuo tie oli kivinen ja täynnä mutkia. Honfleurissä […]

Franz Schubert: Jousikvintetto C-duuri D. 956 (op. post. 163) “Olen muun muassa säveltänyt kolme sonaattia pianolle, jotka haluaisin omistaa Hummelille. Olen myös säveltänyt useita hampurilaisen Heinen runoja, jotka onnistuivat erittäin hyvin, ja lopuksi olen saanut valmiiksi Kvinteton kahdelle viululle, alttoviululle ja kahdelle sellolle. Olen soittanut pianosonaatteja monissa paikoissa suurella menestyksellä, mutta Kvintettoa kokeillaan vasta lähipäivinä. Jos mitkään näistä sävellyksistä sopisivat teille, niin ilmoittakaa minulle.” Franz Schubert (1797-1828) kirjoitti leipzigilaiselle kustantaja Albert Probstille lokakuun toisena 1828, […]

Ludvig XIV: Ranskan barokin ”kultakausi”, Aurinkokuninkaan säteilyssä   ”Kuninkaan erotti kaikista muista ihmisistä hänen vartalonsa, ryhtinsä, miellyttävyytensä, kauneutensa, ylevyytensä, äänen sointi, puhetapa ja koko persoonallisuuden luontainen viehättävyys ja majesteettisuus.” Versaillesin palatsissa asuneen Saint-Simonin herttuan kuvaus Ludvig XIV:stä tuntuu imartelevalta, mutta todellisuudessa hän kuului hallitsijansa katkerimpiin kriitikoihin. Monarkistit viettivät viime syksynä Ludvig XIV:n (1638-1715) 300-vuotismuistojuhlaa, mutta tasavaltalaisia ei ehkä haittaa, että asiaan palataan pienellä viiveellä. Ludvigista tuli isänsä kuoltua kuningas 5-vuotiaana. ”Aurinkokuningas” hänestä tuli, kun hän […]