Tieto ja taito

  Ammatillisen koulutuksen reformi astui voimaan 1.1.2018. Reformissa uudistettiin koko ammatillisen koulutuksen normiohjaus eli lait, asetukset, tutkinnon perusteet sekä rahoitus. Uudistuksen myötä siirryttiin järjestelmäkeskeisyydestä osaamisperusteisuuteen ja opiskelijalähtöisyyteen tarkoituksena tuottaa yksilöllistä ammatillista osaamista opiskelijoiden ja työelämän tarpeisiin. Opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen uskotaan tehostuvan henkilökohtaisten opintopolkujen, laaja-alaisen osaamisen ja tiiviin työelämäyhteistyön myötä. Musiikkialan koulutus on ollut osaamisperusteista aina. Puhutaan koulutusjatkumosta, asteelta toiselle etenevästä opintopolusta, jonka myötä kartutetaan osaamista työelämän vaatiman erinomaisen ja jatkuvaa ylläpitoa vaativan ammattitaidon […]

  Musiikkiopistoilla on potentiaali kasvattaa nykymusiikin ystäviä, mutta soveltuviin sävellyksiin ei aina niin vain törmääkään.   Taidemusiikin konserttiohjelmistot ovat kulttuurin kentällä outo lintu suhteessaan nykypäivään. Siinä missä tanssissa, teatterissa, kuvataiteessa ja kirjallisuudessa ovat keskustelun ja tarjonnan keskiössä uutuudet, jäävät ne konserttisaleissa altavastaajiksi menneiden vuosisatojen puristuksiin. Musiikkiopistoilla on tärkeä rooli tarjonnan kannalta: ne eivät vain ole tulevien ammattimuusikoiden lähtökuoppia vaan myös yleisöjen kasvatuskenttiä. Vuonna 2010 tutkin kandidaatintyössäni, kuinka paljon musiikkiopistoissa soitetaan alle satavuotiaita kappaleita. Tuloksista selvisi, […]

Tutkimus painottaa suunnitelmallisuuden ja psyykkisen valmennuksen tärkeyttä soiton kehittymisessä.   Sinun pitää vain harjoitella enemmän!” Tämä on klassinen vastaus tuskailuun siitä, kuinka toiset vaikuttavat kohoavan taitavien muusikoiden kastiin vaivattomasti, vaikka oma soittaminen matelee vuodesta toiseen. Lauseessa on puolet totuutta: psykologi Anders Ericsson loi 1990-luvun tutkimuksillaan pohjan kuuluisalle ”10 000 tunnin säännölle”. Sen mukaan asiantuntijuus kyvyssä kuin kyvyssä vaatii noin kymmenen vuotta omistautunutta harjoittelua. Samoin on tutkimalla todettu synnynnäisellä lahjakkuudella olevan hyvin vähän vaikutusta sen rinnalla. […]

  Työryhmä ehdottaa, että nykyinen teatteri- ja orkesterilaki korvattaisiin esittävän taiteen edistämisestä annettavalla lailla, jonka soveltamisala kattaisi yleisesti kaikki esittävän taiteen muodot. Valtionosuuskelpoisuus muuttuisi määräaikaiseksi. Kolmen ja kuuden vuoden valtionosuuskelpoisuuden edellytykset poikkeaisivat toisistaan” VOS-esitys on raskasta luettavaa, ja pykäläviidakkoon hukkuu. Puun takaa voi kurkistaa yllättävä peto, jollei ole varuillaan. ”Yksikköhintaa laskettaessa otettaisiin käyttöön painokerroinmalli, jolla huomioitaisiin toiminnan luonne” ei sano taiteilijalle paljon mitään, mutta kaveripiirissä on todettu sen vaikeuttavan enemmän teattereiden toimintaa, ei alkuun orkestereiden. […]

Musiikinopettajan työ on muutoksen edessä. Pop Jazz Konservatorio on ottanut yhdeksi uudistumishankkeekseen monipuolistaa opetustarjontaansa verkkoon. Verkossa on jatkossa opetusmateriaalia videoiden ja nuottien muodossa, ja sen avulla on tarkoitus mahdollistaa myös etäopetus.   Lapset ja nuoret kasvavat koko ajan monipuolisemmassa verkkomaailmassa. He ovat paljon enemmän kytköksissä mobiililaitteisiin ja tietotekniikkaan kuin opettajiensa sukupolvi. Jokainen nuori kantaa nykyään mukanaan mobiililaitetta, joka ennen oli lähinnä scifistä tuttu P.A.D.D. -tabletti Geordi La Forgen (Star Trek) käsissä. Nuoret varmaankin myös oppivat […]

Lapin kaikki kolme musiikkiopistoa ovat yhdistäneet rivinsä suuren jousiorkesterin aikaansaamiseksi. Sen ensimmäiset konsertit täyttyvät huhtikuussa Toivo Kuulan musiikista. Tavoitteena on kokonainen sinfoniaorkesteri.   Jos orkesteritoiminnan järjestäminen on useimmissa pienemmissä musiikkiopistoissa hankalaa, niin entä Lapissa, jossa etäisyydet ovat valtavat? Lapin, Meri-Lapin ja Koillis-Lapin musiikkiopistot eivät kuitenkaan jääneet jahkailemaan vaan ovat perustaneet yhteisen orkesterihankkeen. Se alkoi viime syyslukukaudella, kun nuotit jaettiin, opettajat aloittivat työn ja viulupedagogi Sirkka Kuula piti kurssin kaikissa kolmessa musiikkiopistossa. Toinen harjoitusperiodi oli helmikuussa, […]

  Kotimaan uutisia hallitsevat sotekäänteet ja työllisyysprosentit. Sotekäänteet voittavat kaikki telenovelat värikkyydellään, ja työllisyysaktivointitoimet saavat liikkeelle kansalaisadressin allekirjoitusvyöryn. Meneillään olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta pidetään merkittävimpänä muutoksena kansanterveyslain säätämisen jälkeen. Palvelurakenneuudistuksen parissa ovat hallitukset työskennelleet vuodesta 2006 asti. Soteuudistuksen kattilassa kiehuvat maakuntamalli, valinnanvapaus ja poliittiset intohimot. Soten tie on ollut mutkainen ja käynyt harhaan useamman kerran. Viimeisin käänne on edelleen näkemättä. Jos ja kun maan hallituksen valmistelema sote- ja maakuntauudistus vihdoin toteutuu vuoden 2020 alussa, […]

   Jokainen soitonopettaja tietää, että oppilaat ovat kaikki yksilöitä. Se, mikä sai yhden oppimaan, ei toimi toiselle lainkaan. Oppilaissa on erilaisia muusikkopersoonia siinä kuin ammattilaisissakin. Uusi opetussuunnitelma haluaa tarjota erilaisille oppijoille mahdollisuuden tutustua musiikin eri puoliin entistäkin moniulotteisemmin ja auttaa perusopintojen jälkeen oppilaita syventymään haluamaansa kiinnostuksen kohteeseen. Yksi keskustelussa paljon esillä ollut aihe on improvisoinnin ja säveltämisen entistä suurempi painotus. Peruskouluissakin vallalla oleva oppimiskäsitys oppilaasta luovana ja aktiivisena toimijana halutaan ottaa mukaan entistä vahvemmin myös […]

Helsingin kaupunki on toteuttamassa leikkausta kaupungin valtioapua saavien musiikkiopistojen avustuksiin ja jakamassa rahaa uudelleen opetuksen ”saavutettavuuden, monimuotoisuuden ja tasa-arvon perusteella”. Musiikkiopistoväki tyrmää perustelut. Onko kyseessä hölmöläisten takinpidennys vai alkusoitto arvojen sodalle?   ”Helsinki tasapainottaa lasten taideopetuksen tarjontaa”. Näin yksikantaisesti oli otsikoitu kaupungin uutinen päätöksestä, jonka kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jaosto teki ennen joulua kulttuurijohtaja Stuba Nikulan ehdotuksesta. 11 valtionosuutta saavaa musiikkiopistoa menettää sen mukaan viisi prosenttia tuistaan eli 156 690 euroa. Rahaa jaetaan uudelleen muille oppilaitoksille […]

    Suomen Säveltäjät ry on tehnyt pitkäjänteistä työtä lasten ja nuorten kanssa useissa sävellyshankkeissa, joissa on samalla terävöitetty säveltäjien omia pedagogisia taitoja. Säveltäjä ja pedagogi Minna Leinonen on ollut yksi alan kehittäjistä. Hän kertoo, miten uusi pedagoginen hanke Ääneni äärelle kehittää sävellyksen opetusta musiikkioppilaitoksissa.     Voiko taidemusiikin sävellystä opettaa, vaikka ei olisi itse säveltänyt tai opiskellut sävellystä? Soitinopetuksessa on itsestään selvää, että opettajan tulee hallita instrumentti mahdollisimman täydellisesti. Onko sävellyksen opettaminen eri asia? […]

Asteikot ovat olleet osa kurssisuoritusta 1970-luvulta lähtien. Sellon kurssitutkinnoissa, eli sittemmin kurssisuorituksissa, on soitettu kaksi tai kolme asteikkoa murtokolmisointuineen lautakunnan valinnan mukaan. 2000-luvulla useimmissa musiikkiopistoissa asteikot on kerrottu opiskelijoille viikkoa ennen suoritusta. Kokemukseni mukaan asteikot ovat olleet sekä soittajille että lautakunnan jäsenille kurssisuoritusten epämieluisin osio. Voidaankin miettiä, kuinka tarpeellista niiden esittäminen lautakunnalle on. Mittaako asteikkojen tenttaaminen taitoja vai paineensietokykyä? Musiikkipedagogiikan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöni aihe, asteikkosoitto sellon alkeistasolla, on herättänyt monenlaisia reaktioita muusikkoystävieni keskuudessa. Ammattimuusikot ovat […]

  I november disputerade jag med en musikvetenskaplig avhandling där jag studerar hur inspelad musik används i samband med lagsportevenemang. Som disputand fick jag möjligheten att överlämna ett exemplar av avhandlingen till rektor för Åbo Akademi. Rektor ställde många goda frågor som förberedde mig för opponentens minst lika luriga frågor. Vid ett tillfälle försökte han välja orden noggrant då han konstaterade att den musik som skrivs för sportsammanhang inte är ”så bra musik”. Som forskare […]