LIVE-ARVIOT

 On selvää, että säveltäjä John Adamsilla on yhä hihassaan ässä jos toinenkin, mutta siitä huolimatta hänen uusi oopperansa Antony and Cleopatra tuntuu olevan jonkinlainen musiikillinen yhteenveto. Ainakin jälkiviisaana voi olla havaitsevinaan säveltäjän monien aiempien teosten viettävän kohti hänen uusimpaansa. Syyskuussa San Franciscon oopperassa kantaesityksenä saanut Antony and Cleopatra on immersiivinen näkemys William Shakespearen vuonna 1606 kirjoittamasta samannimisestä näytelmästä. Yli 500-sivuisessa partituurissa on klassikon ainekset, ja se lienee säveltäjänsä kaikkein monikerroksisin teos. Musiikki on vetoavan puhuttelevaa, […]

Molempien Tampereen teattereiden uutuusmusikaalit ovat yllättävän ajankohtaisia. Ne saavat miettimään, miten Venäjän kanssa voi pärjätä.   Tampere katsoo pääteattereissaan nyt 1900-luvun alkuun. Silloin päätettiin, minkälainen kansakunta Suomesta tulisi. Tampereen Teatteri tekee sen sadun keinoin, Anastasia-animaatiosta muokatun Broadway-musikaalin vaunuilla, ja Tampereen Työväen Teatteri puksuttaa Pariisiin maailmannäyttelyn siivellä, kultakauden taiteilijoiden voimalla. Oikeastaan kahden teatterin musikaalituotantojen yhteiset nimittäjät löytyvät Pariisista ja Venäjältä. Viimeisen keisariperheen toiseksi nuorin tytär jää legendoissa eloon ja ponnistaa vallankumouksen jälkeen keplottelijaemigranttien kyydillä Pariisiin. TTT:n […]

  Helsingin oopperakesän kantaesityksiä Tove J ja Medusa yhdistää pienimuotoisuus: ne kestävät tunnin ja työllistävät montussa vain pienen kamariyhtyeen. Luonteeltaan ne ovat kuitenkin vastakkaisia, edellinen on perinteinen henkilökuva ja jälkimmäinen kokeellinen monitaideteos. Osaavan dramaturgin avusta molemmat olisivat hyötyneet. Heta Ahon säveltämä ja Mirva Koivukankaan kirjoittama Tove J lähtee kiinnostavasta asetelmasta, Tove Janssonin, Tuulikki Pietilän ja Vivica Bandlerin välisestä mustasukkaisuusdraamasta. Kahden edellisen suhde alkaa kukoistaa, ja Toven ja Vivican mennyt suhde on vielä jälkimainingeissa. Käsittelytapa on […]

Radion sinfoniaorkesterin konsertti esitteli ilmaisun äärilaitoja Magnus Lindbergin uudehkon Serenades-teoksen optimistisesta kihinästä Gustav Mahlerin Vaeltavan kisällin laulujen romanttisen maailmantuskan kautta John Coriglianon ensimmäiseen sinfoniaan, joka on 1980-luvun aids-epidemian järkyttävä musiikillinen tulkinta. Serenadi-nimi vie ajatukset johonkin intiimin romanttiseen, mutta Lindbergin viime vuonna Chicagossa kantaesityksensä saanut Serenades tekee heti alkumetreillä selväksi, että nyt pelataan mieluummin testosteronilla. Jos lemmen lirkuttelusta onkin kyse, niin tässä tapauksessa asianosaiset ovat kovin itsevarmoja aikeissaan. Niin uljaasti alun nousu kasvaa: patarummut paukkuvat, ja vaskikuorot […]

Olipa ilta! Muuta ei voinut todeta, kun Korean kansallisen tanssiryhmän vierailuesitys, Tero Saarisen VORTEX Tanssin talossa päättyi. Tätä se on, kulttuurien kohtaaminen parhaimmillaan. Esitys loi siltaa ikivanhasta perinteestä nykypäivään koskettavalla ja energisoivalla tavalla. Saarinen teki koreografiansa vuonna 2014 perinteiseen korealaiseen tanssiin erikoistuneen seurueen ensimmäisenä länsimaisena koreografina. Hän oli jo aiemmin perehtynyt mm. japanilaiseen butoon, joten kulttuurinen diskurssi ei ollut uutta. VORTEX kunnioittaakin pitkälle korealaista perinnettä, jossa liike lähtee hengityksestä, ja energia virtaa rintakehästä ojennettujen käsivarsien […]

Busonin pianokonsertto ja Beethovenin Missa Solemnis ovat klassisen musiikin monumentteja, mutta aikansa kulttuurin lankoja vetävät yhteen myös Monteverdin Mariavesper ja korealainen Jongmyo Jeryeak -seremonia. Ne kuultiin Musikfest Berlinissä.    Ferruccion Busonin pianokonsertto herättää pianistien keskuudessa tunteen Mount Everestille kiipeämisestä. Se on 70 minuuttia kestävä virtuoosikonserton ja sinfonian hybridi, jonka juuret ovat Brahmsin pianokonsertoissa, mutta joka kulkee pitkän matkan muinaisista kulttuureista futuristisiin näkyihin. Kaiken kukkuraksi se ylistää finaalinsa mieskuoron voimin Allahia Tanskan kansalliskirjailijan Adam Gottlob Oehlenschlägerin säkein. […]

Viime viikonloppuna päättynyt Musikfest Berlin osoitti, että pandemiasta on päästy myös suurten kansanvälisten orkesterifestivaalien parissa. Kymmenen orkesterivierailua, parhaat periodiyhtyeet ja korealainen hovikulttuuri loivat ikkunoiden aukenemisen iloa myös yleisöön.   Suuret kansainväliset orkesterivierailut joutuivat pahasti koronan kynsiin, ja myös ilmastonmuutoksen vuoksi tällaisten koneistojen lennättämistä on kyseenalaistettu. Mutta kun vaakakupin toisella puolella on kulttuurinen vuorovaikutus, jota ilman ala uhkaa umpioitua toisistaan tietämättömiksi kupliksi, ei valinta siltikään ole vaikea – varsinkin kun kiertueiden tehostamisella hiilijalanjälkeä saadaan pienennettyä. Berliinin Filharmoniassa […]

Arvio: Karvalakkiooppera, Kansallisoopperan Alminsali 10.9.2022. Musiikki Tapio Tuomela, libretto Sami Parkkinen (Olli Tiuraniemen kokoaman materiaalin pohjalta), ohjaus Erik Söderblom. Lapin kamariorkesteri, joht. John Storgårds.   ”Karvalakkiooppera” oli termi, jolla nuorempi säveltäjäsukupolvi kutsui 1970- ja -80-luvuilla Aulis Sallisen ja Joonas Kokkoseen kaltaisten säveltäjien oopperoita kotimaisine historiallisine aiheineen. Ovela kirjaimellinen omiminen on nyt tapahtunut Kemijoen kulttuurituki ry:n tuottaman Karvalakkioopperan myötä. Saatuaan idean oopperaan yhdessä tuottaja-toimittaja Olli Tiuraniemen kanssa, pyysi librettisti Sami Parkkinen säveltäjäksi Tapio Tuomelaa, jonka kanssa […]

Arvio: Tapiola Sinfonietta 2.9.2022. Ryan Bancroft, kapellimestari, Antti Tikkanen, viulu. Nyman (ke.), Bruckner. Tapiola Sinfoniettan syyskauden avauksessa kohtasivat orkesterin kaksi taiteellista partneria, amerikkalaiskapellimestari Ryan Bancroft ja multi-instrumentalisti Marzi Nyman, joka tällä kertaa ei noussut lavalle solistina, vaan säveltäjänä. Rytmimuusikkojen puolella lähes kansallisaarteen asemassa olevan Nymanin kasvava kiinnostus klassisen musiikin perimälinjaa kohtaan on näkynyt niin hänen orkesteri- ja kamariteostensa karttuvana luettelona kuin paluuna Sibelius-Akatemiaan sävellysaineiden penkille. Viulukonserton Nymanilta tilasi Antti Tikkanen, johon törmää useammin kiireisenä kamarimuusikkona […]

Turun sellokilpailun finaalit Konserttitalossa to 1.9. ja pe 2.9. klo 19. Artturi Aalto, Joanna Hanhikoski, Tatu Kauppinen, Daniel Schultz, Saara Särkimäki ja Matti Skyttä, sello. Turun filharmoninen orkesteri. Anna-Maria Helsing, kapellimestari.   Turun sellokilpailujen finaaliin oli valikoitunut Suomen ammattiopiskelijasellistien kärkijoukko – joista jokainen oli selkeästi omanlaisensa niin soittajana kuin esiintyjänä. Valinnaisia sellokonserttoja oli viisi, joista finaaleissa kuultiin kolmea. Peräti kolme kilpailijaa oli valinnut Shostakovitshin Es-duuri -konserton, kaksi Elgarin e-mollikonserton ja yksi Tshaikovskin Rokokoo-muunnelmat.Schumannin konserton olisi valinnut […]

Kuten tunnettua, moniäänisyyteen sen yhteiskunnallisessa merkityksessä herättiin kiinnittämään laajemmin huomiota klassisen musiikin maailmassa melko hiljattain. Paradoksaalisesti perinteistä ohjelmisto- ja konserttiformaattia ravistellut pandemia-aika näyttäisi vauhdittaneen kehitystä, olkoonkin, että vielä lienee turhan aikaista tehdä syvempiä johtopäätöksiä asiassa. Niin tai näin, kuluneen kesän festivaalitarjontaa tarkastellessa voi havaita monia myönteisiä juonteita. Tämänkesäinen Luzernin Festivaali oli nostanut moniäänisyyden teemakseen, keräten koko moniviikkoisen tapahtuman englanninkielisen Diversity-otsikon alle. Kyynikko ei välttämättä vielä otsikosta liiemmin lämpene, mutta ohjelmaa paikan päällä kokenut saattoi nopeasti […]

  Lalli tappoi kirveellä piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä. Tämä on legenda, jonka me kaikki olemme kuulleet, mutta jonka todenperäisyyttä ja tarkkaa ajankohtaa ei täysin pystytä varmentamaan. Eino Leino kirjoitti 1907 aiheesta näytelmän, joka on pohjana uudelle virolaiselle oopperalle. Teos sai kantaesityksensä Tallinnan Birgitta-festivaalilla 6. elokuuta. Tarina Lallista ja piispasta ei ole virolaisille lainkaan tuttu, mutta sen kuitenkin tunsi säveltäjä Veljo Tormis alkaessaan työstää sen pohjalta näyttämöteosta 1980-luvun lopulla. Työssään libreton laatimisessa hänellä oli apuna vaimonsa […]