Tanssin unta ja tekniikkaa
Kansallisbaletin Ranskalaiseksi illaksi nimetty kahden teoksen kokonaisuus ei voisi olla vastakohtaisempi. Carolyn Carlsonin Pneuma vyöryttää fantasiaa kuin suoraan unesta, ja Serge Lifarin Suite en blanc ottaa käyttönsä klassisen baletin formaaliset kuviot ja liittää ne taiturimaiseksi estradinäytökseksi. Silti teoksissa on jotain yhteistä: ne puristavat tyylistään kaiken irti mutta jättävät silti katsojan vähän ymmälleen siitä, mikä oli kaiken tarkoitus ja mitä tällä haluttiin kertoa. Amerikkalaisella mutta Ranskaan kotiutuneella Carolyn Carlsonilla on ollut vaikutuksensa suomalaiseen tanssiin, joten oli […]
Paljonko oopperasta riittää vitsiksi?
iro Rantalan säveltämä ja Minna Lindgrenin kirjoittama oopperakomedia Pikaparantola myi esityksensä Alminsalissa nopeasti loppuun ja jatkaa kiertueella Turussa, Oulussa ja Kuopiossa (viimeinen esitys 1.11.). Tiistaina 2.10. esityksen voi nähdä myös Yle Arenassa. Yleisöön uppoava ja kätevästi siirreltävä tuotanto on varmaankin sitä, mitä Kansallisooppera tarvitsee alueelliseen toimintaan, mutta mitä kantaesityksestä jäi taiteellisessa mielessä käteen? Itse hahmotin siinä kaksi erillistä tasoa, jotka eivät oikein kohtaa toisiaan. Oli nykypäivän hyvinvointiyhteiskunnan pahoinvoinnista kertova juoni ja toisaalta oopperan historiaa sekä […]
Gallialaista iltapäivää kehysti hyvä sointirikkaus ja orkesterin tasapaino
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri esitteli syyskonsertissaan lauantaina 29. syyskuuta edustavan nelikentän orkesterimusiikin ranskalaista koulukuntaa 1900-luvun taitteesta ja alkupuolelta. Impressionistinen ja uusklassinen ohjelma sisälsi Claude Debussyn Faunin iltapäivän, Francis Poulencin Sinfoniettan sekä Maurice Ravelin Pianokonserton G-duuri ja sarjan baletista Dahnis et Chloé. Aurinkoisen syyslauantain loppuiltapäivän konsertin avasi luonnollisestikin Debussyn Faunin iltapäivä. Jousiston osittainen alkuarkuus hälveni musiikin edetessä, ja orkesteri yllätti ennen kaikkea yhteissointinsa tasapainoisuudella: mikään sektio ei jäänyt liian vaimeaksi tai paisunut liian kovaääniseksi suhteessa kokonaisuuteen – ainakaan […]
Tunteita shakkilaudalla
Svenska Teatern on saanut uuden Benny Andersson / Björn Ulvaeus -musikaalin Kristina från Duvemålan ja Mamma Mian jälkeen. Vuonna 1986 Lontoossa kantaesitetty ja 2012 ruotsinkielisen versionsa nähnyt Chess oli Abba-duon esikoistyö tällä saralla. Ohjaaja Maria Sidillä oli tekemistä tarinan päivittämisessä, sillä alkuperäinen idea sijoittaa Neuvostoliiton ja USA:n edustajien shakkiottelu ja siihen liittyvä rakkaustarina kylmän sodan kontekstiin menetti maailman muuttuessa ajankohtaisuutensa. Tulos on toimiva ja ajattomista aineksista koottu. Teemu Muurimäen tyylikäs puvustus ja Carl Kinffin […]
Oopperan raikulipoika osaa olla myös vakava
Voiko ooppera olla yhtä aikaa humoristista ja vakavaa, irrottelevaa ja syvällistä, visuaalista ja pelkistynyttä? Kyllä voi, Barrie Koskyn ohjaamissa produktioissa. Alussa on pimeys, kunnes näyttämöltä alkaa paljastua jättimäinen kuolleen miehen pää ja tämän vieressä puolialaston, verinen nuorukainen. Daavidin ja Goljatin taistelustahan siinä on se, mutta mitä tapahtuu alkusoiton loputtua? Alkavat hurjat illalliset, jossa kuoro kirkuu, nauraa ja bailaa tanssien, kukkaisloistolla koristellun pöydän pursuillessa antimia kuten täytettyjä sikoja ja joutsenia. Kuin barokin maalaukset heräisivät henkiin. […]
Schiff teki Beethovenistaan kujeilevan ja omalaatuisen – mutta silti syvän ja tyylikkään
Radion sinfoniaorkesterin perjantaikonsertissa 28.9. vieraillut Sir András Schiff oli napannut itselleen kaksoisroolin sekä kapellimestarina että konserton solistina. Unkarilaissyntyinen, sittemmin maailman-(ja virallisesti Britannian)kansalainen Schiff on erityisen arvostettu Ludwig van Beethovenin (1770-1827) pianoteosten tulkitsijana, ja Helsingin-tuomisiksi oli valikoitunut Pianokonsertto nro 1 C-duuri op. 15. Sitä kehysti toinen wieniläisklassinen teos sekä noin puolitoista vuosisataa modernimpi klassikko säveltäjän synnyinmaasta. Joseph Haydnin (1732-1809) Sinfonia nro 82 C-duuri kuuluu säveltäjän myöhäiskeski-iän rikkaaseen luomiskauteen, jotka hän sai työstää kookkaalle pariisilaisorkesterille. Schiffin tulkinnassa […]
Lapuan urut soivat komeasti, vaurioineenkin
Lapuan tuomiokirkon urut ovat 85 äänikertoineen ja 6666 pilleineen edelleen Suomen suurimmat, ainakin niin kauan kunnes vähän suuremmiksi kaavaillut Musiikkitalon urut valmistuvat. Joka toinen vuosi Lapualla esitellään soitinkomistusta urkufestivaalin muodossa, ja tällä kertaa soittimen täyttäessä 80 vuotta esiintymässä oli neljä ulkomaista taiteilijavierasta. Soitinten kuningatar on kuitenkin myös haavoittuva, ja mennyt hellekesä oli tehnyt vahinkoa Lapuan uruille. Kuumuus oli kuivattanut koneistoa, ja varsinkaan jalkiopuoli ei reagoinut aivan niin kuin pitäisi, ja tuloksena oli säröjä ja äänien […]
Ajaton Händel-oratorio oli taitava ja paikoin virkistävä, mutta pohjimmiltaan yllättävän perinteinen
Georg Friedrich Händelin (1685-1759) nuoruudenoratorio Il trionfo del Tempo e del Disinganno, suomennettuna Ajan ja järjen äänen voitto, ei ole jäänyt samanlaiseksi barokin kauden nimiteokseksi kuin säveltäjän myöhemmät italialaiset oopperat tai englanninkieliset oratoriot. Suomalaisen barokkiorkesteri tarttui kuitenkin teokseen yhteistyönä Nürnbergin urkuviikkojen kanssa, ja Nürnbergissä viime kesäkuussa kuultu produktio saapui eilen myös Helsingin Johanneksenkirkkoon. Iso rooli toteutuksessa oli Ilka Seifertin ja Folkert Uhden konseptisuunnittelulla ja ohjauksella – ei vähiten siksi, että Uhdella on ollut läheinen suhde […]
Beethoven-urakan aloittava Klaus Mäkelä ei tyydy vähään
Klaus Mäkelällä riittää energiaa. Tapiola Sinfoniettan kanssa aloittamassaan Beethoven-sarjassa hän ei tyydy pelkkään orkesterinjohtamiseen, vaan haluaa myös alustaa konsertit itse ja juontaa jälkitilaisuudet, joissa tulee ottamaan myös kamarimuusikon roolia. Hurjaa nousuaan jatkava nuori tähti aloitti juuri Tapiola Sinfoniettan taiteellisena partnerina, ja luvassa on kolmelle kaudelle ulottuva Beethovenin sinfonioiden kokonaissarja. Taiteelliset partnerit ovat muovanneet hienolla tavalla Sinfoniettan ulosantia ollen paljon enemmän kuin vierailijoita. Esimerkiksi pianisti Alexander Melnikov on kivasti sekoittanut pakkaa hämärtämällä orkesteri- ja kamarikonsertin rajoja. Näyttää […]
Tosca saa taas veret kiehumaan
Kansallisoopperan uusi Tosca onnistuu melkein mahdottomassa: puhaltamaan ”perinteiden” raskauttamaan klassikkoon tuoretta henkeä ja kihelmöiviä ideoita niin, että sen alkuperäinen jännitys palaa ilman, että sorrutaan peukaloimaan dramaturgiaa teennäisin modernisoinnein. Saksalainen mestariohjaaja Christoph Loy kertoi viime Rondossa päämääränsä: hän haluaa pysyä uskollisena lähteille eli libretolle (ja sen perustana olevalle näytelmälle) sekä partituurille sekä korostaa tarinan yhteiskunnallista lähtökohtaa, vanhan aristokratian ja tasavaltalaisten konfliktia vallankumouksen ajan Italiassa. Loy puhui myös ensimmäisestä Tosca-elokuvasta, ja ehkä senkin inspiraatiota oli nähtävillä. Ei […]
Hurmaava Kinky Boots
Helsingin kaupunginteatterin musikaaleissa on nähty korrekteja mutta joskus vähän kopioidun oloisia Disney-tuotantoja ja kotikutoisuudessaan vähemmän onnistuneita Myrskyluodon Maijoja. Ei kuitenkaan yhtään sellaista täysosumaa kuin uusi Kinky Boots. Samuel Harjanteen ohjaama esitys on yhtä aikaa kiihdyttävää showta että koskettavaa draamaa. Teema, ihmisten erilaisuuden hyväksyminen, kolahtaa aina yhtä ajankohtaisena. Miramaxin elokuvaan perustuva Kinky Boots sai ensi-iltansa Broadwaylla 2013, ja sen käsikirjoituksesta vastaa Harvey Fierstein ja musiikista poptähti Cyndi Lauper. Se on klassinen musikaali sikäli, että se ottaa lähtökohdakseen […]
Barokin ja burleskin yhdistelmä oli yllättävän epäprovokatiivinen – ja yllättävän hauska
Vanhan musiikin yhtye Detrituksen ja burleskitaiteilija Armi von Vepin näyttämöllisellä konsertilla Ave Virgo, Ave Vos halutaan tekijöidensä mukaan ”tutkia ja ottaa kantaa siihen, miten suhtautuminen naisen kroppaan ja seksuaalisuuteen sekä naisen asemaan taiteessa ja yhteiskunnassa on muuttunut Neitsyt Marian ajasta tähän päivään”. Luutisti Kaisamaija Uljaan ideoima konsepti koostuu kahdentoista Maria-aiheisen keskiajan ja barokin laulun yhdistämisestä neljään neo-burleskinumeroon; lisäksi esityksiin liittyvät yleisökeskustelut ja vieraskirjoittajien esseemuotoinen blogi. Rondo julkaisi aiemmin viikolla tekijöiden haastattelun. Suomen kaltaisessa maallistuneessa yhteiskunnassa, […]
