Indigo ei ole lintu eikä kala
Astelin uuden ”metallioopperan”, Apocalyptica-sellistien Eicca Toppisen ja Perttu Kivilaakson säveltämän Indigon ensi-iltaan Kansallisoopperassa psyykanneena itseni siihen, että nyt genrerajat kumoon ja korvat auki sille, mitä uutta tyylien risteytys voi tuoda. Pettymys oli kuitenkin melkoinen – ei siksi, että oltaisiin menty populaarimusiikin puolelle vaan siksi, että pysyttiin niin tutunomaisessa oopperatyylissä. Tässä lajissa säveltäjällä pitäisi kuitenkin olla paljon enemmän kekseliäisyyttä ja draaman tajua. Orkesterista kuultiin mahtipontista Hollywood-musiikkia, etenkin John Williamsin Tähtien sotaa. Laulajat lauloivat kauniita puccinimaisia […]
Millepied jätti Pariisin baletin
Balettimaailman alkuvuoden kohu-uutinen oli Benjamin Millepiedin ero Pariisin oopperan baletin johdosta – juuri kun tammikuun Rondossa ehätettiin ylistää hänen ohjelmistojaan. Hänen tilalleen tulee ballerina Aurélie Dupont. Ero ei kuitenkaan ollut yllätys, jos oli seurannut Millepiedin viimeaikaisia kommentteja. Hän on kritisoinut ryhmänsä jäykkää systeemiä tanssijoiden hierarkkisine asemajakoineen ja sitä, että häneltä puuttui valta vaikuttaa moniin tärkeisiin asioihin. Hän kyseenalaisti klassisen tanssin tason sanoen, että “Bajadeerin kuorolaiset ovat kuin seinäpaperille painettuja”. Kauhistuneet tanssijat syyttivät johtajaansa epäkorrektista käytöksestä. […]
Ruusuja Linnunradan liftarille
Mozartin Taikahuilu Turun ruotsalaisessa teatterissa 9.2.2016. Rosor slår ut ur den hårdaste mark. Ruusut tunkevat esiin kovimmastakin maaperästä, riimitteli runoilija Nils Ferlin aikoinaan. Hänen sanansa ovat käyneet Turussa oopperan alalla toteen moneen kertaan, sillä olosuhteet oopperataiteen tekemiseen eivät lounaisimmassa Suomessa ole kaksiset. Paikka toisensa jälkeen on osoittautunut riittämättömäksi, ja viime vuosiksi on palattu Turun ruotsalaiseen teatteriin, jonka suojissa oopperaa on tehty talon perustamisesta alkaen 1800-luvun alkupuolella. Ja yhä tantereesta pukkaa ruusuja. Tänä talvena ohjelmassa on […]
Kotimaista huippuoopperaa Tampereella
Kari Heiskasen ohjauksessa Kohtalon voima kihisi elämää, vauhtia, realistisia tilanteita ja lämmintä huumoria. Giuseppe Verdin Kohtalon voima Tampereen Oopperassa. Verdi on dominoinut Tampereen Oopperan ohjelmistoa 2000-luvulla. Viimevuotiseen, sekä teosvalintana että tuotantona vähemmän onnistuneeseen Nabuccoon verrattuna helmikuussa esitetty Kohtalon voima oli kuin korjausliike: jos Nabuccoa vaivasi konstaileva, pysähtynyt ohjaus sekä solistien epätasaisuus, Kohtalon voima oli vakuuttava laatutuotanto, jota kannattelivat Kari Heiskasen eloisa ohjaus, vankka solistimiehitys sekä Santtu-Matias Rouvalin johtama Tampere Filharmonia. Maakuntaoopperasta tuskin saattoi enää puhua. […]
Arvio: Englundin henkeä Mikkelissä
Saimaa Sinfonietta otti ensimmäisen lähdön säveltäjä Einar Englundin 100-vuotisjuhlavuoden viettoon Einar Englund 100 vuotta -konsertillaan. Konsertin avasi Harri Vuoren jousiorkesteriteos Lentoon. Joutsenten soitimen inspiroima teos kuvailee elävästi syöksyä halki ilmojen. Lintujen laulukohtaus järvellä saa kuulautensa kvartti- ja kvintti-intervallien hienovaraisesta vaihtelusta. Kiehtova teos. Englundin viulukonsertto (1981) on säveltäjän myöhäiskauden työtä. Se on kappaleena enimmäkseen lyyrinen ja yhä neoklassistisen tyylin edustaja, mutta jäänyt harvoin esitetyksi. ”] Syynä kai se, että teos ei sisällä sisällä erityisen mielenpainuvia teemoja ja […]
Arvio: Kehno tarina soi loistokkaasti
Näin se on: kotimainen barokkiooppera on opiskelijoiden käsissä. Kansallisooppera väläytti syksyllä jälleen kiinnostustaan lajityyppiin, mutta virkeät opiskelijatahot takaavat sen, että barokkioopperaa voi kokea nyt jo säännöllisesti. Näissä tuotannoissa ilahduttaa kunnianhimoisuus sekä innokkuus, joka syntyy itse tekemisestä. Omaehtoisuuden malliesimerkki oli myös Metropolia ammattikorkeakoulun huomassa tuotettu Händelin Theodora-oratorio, joka sai ensi-iltansa eilen. Tänä iltana se esitetään vielä toistamiseen. Ensimmäistä kertaa Suomessa nähty oopperallinen teos oli tehokkaasti näyttämöllistetty piskuisen työryhmän voimin ja roolitettu oivallisesti. Antiikin Roomaan sijoittuva […]
Arvio: Kohtalon voima on kotimaista huippuoopperaa
Verdi on dominoinut Tampereen Oopperan ohjelmistoa 2000-luvulla. Viimevuotisen, sekä teosvalintana että tuotantona vähemmän onnistuneen Nabuccon jälkeen Kohtalon voima on kuin korjausliike: jos Nabuccoa vaivasi konstaileva, pysähtynyt ohjaus sekä solistien epätasaisuus, Kohtalon voima on vakuuttava laatutuotanto, jota kannattelevat Kari Heiskasen eloisa ohjaus, vankka miehitys ja Santtu-Matias Rouvalin johtama Tampere Filharmonia. Maakuntaoopperasta tuskin voi enää puhua. Onnettoman harhalaukauksen käynnistämä, luonnonvoiman lailla hyrskyävä tragedia on Verdin väkevimpiä kertomuksia, jota jäntevä musiikkidraama työntää eteenpäin. Kari Heiskanen uskaltaa luottaa […]
Arvio: Leimuavia orkesterinäkyjä
Mikko Franckin huomassa Radion sinfoniaorkesteri oli impressionismin haasteissa parhaimmillaan. Alina Pogostkinan arka soitto ei lähtenyt lentoon. Claude Debussyn musiikki on kuvallista: vain pieni siru hänen tuotannostaan on lokeroitu abstraktien muotojen, kuten sonaatin, alle. Teosten värikylläiset nimet ehdottavat kuulijalle mielikuvitusta kiihottavia mutta sopivan epämääräisiä maailmoja. Laaja orkesteriteos Images (1905–1912) tiivistää paljon Debussyn ajattelusta. Se on eräänlainen antisinfonia: klassisromanttisten, saksalaisten sinfoniateesien sijaan se vaalii väriä, liikettä ja näkymiä. Jokaisessa osassa tanssilla on määräävä rooli. Arjen ja juhlan […]
Arvio: Sibafest Reichin ja elokuvan pauloissa
Sibafest-tapahtuman kohokohtia oli Reichin Music for 18 Musicians -teoksen esitys. Elokuvateemaa jännittävästi luotasi kokeellista elokuvaa ja improvisaatiota yhdistänyt konsertti. Sibafest jatkuu lauantaihin saakka. Sibafest avaa kahden vuoden välein Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ovet ja ikkunat paljastaen uusia kulmia talon toiminnasta ja päästäen opiskelijat vauhtiin. Tämän vuoden festivaalia ryyditti elokuva. Elokuvamusiikkia kuultiin useammassakin konsertissa, kun taas musiikkiteknologian opiskelijoiden esityksessä valkokankaan näkymät ja musiikki pääsivät yhdistymään. Tavanomaisesta kinokonsertista ei kuitenkaan ollut kyse, sillä ilta koostui kattauksesta uusinta suomalaista videotaidetta sekä […]
Mielen teatteria konserttisalissa
Ohjaaja Peter Sellars osaa tehdä konserttisalistakin teatterin. Hän toimii tällä kaudella Berliinin filharmonikkojen nimikkotaiteilijana ja tarjosi viimeksi Sir Simon Rattlen kanssa synkkien intohimojen täyttämän esityksen Debussyn Pelléas ja Mélisande -oopperasta. Oopperatuotantojen kalleus ja monesti myös ohjausten etääntyminen sangen kauas itse tekstistä ja partituurista ovat saaneet monet orkesterinjohtajat suosimaan konserttilavoilla tehtäviä puolinäyttämöllisiä esityksiä. Niissä on mahdollisuus suoda oopperoiden musiikille keskeisempi rooli ja sitoa orkesteri tiiviimmin osaksi draamallista tapahtumaa. Eikä semi-staged -esitysten tarvitse edes tyytyä kompromisseihin […]
Oopperatalo luonnon jatkeena
MAD-arkkitehtien suunnittelema Harbinin oopperatalo heijastaa alueen pohjoista luontoa.Siinä on assosiaatioita lumeen, jäähän ja kiinalaisten maalausten kiemurteleviin maisemiin.
Arvio: Henkilökohtaisia rukouksia
Yksinkertainen ele muuttaa yllättävän paljon: kun konsertilla on esittäjän luoma teema, teokset eivät ole vain teoksia, niistä tulee viestejä. Kun saksalaisguru Hartmut Haenchen toi War & Peace -konseptinsa Helsingin kaupunginorkesterin eteen jo toista kertaa, aivot alkoivat heti raksuttaa: miksi Haenchen on valinnut juuri nämä teokset? Mitä hän haluaa niillä sanoa? Korvat avautuivat. Kamarimusiikissa yleiseksi käytännöksi muotoutunutta teemoittamista voisi sinfoniakonserteissa harrastaa selvästi enemmän. Se myös auttaisi perustelemaan paljon soitettua klassisromanttista kantaohjelmistoa. Sitä paitsi näkökulman avulla tehostettu […]