Dante-baletti on mestariteos
S äveltäjä Thomas Adésin ja koreografi Wayne McGregorin baletti The Dante Project perustuu Danten Jumalaiseen näytelmään muttei kuvita sitä. Se on pikemmin näyttämöllinen ja musiikillinen fantasia Danten teemoista kuin tarkka juonibaletti. Matka alkaa helvetin pimeistä syövereistä ja erilaisten paheiden noidankattilasta. Kiirastuli korostaa uusiutumista ja etsimistä, ja teos päättyy paratiisin kosmisiin pyörteisin. Kaikki tämä toteutuu kuin yhtenä huimaavana nosteena. Teos sai kantaesityksensä koronarajoitusten kourissa Lontoon Kuninkaallisessa oopperassa 2021, ja toukokuussa se rantautui toisen tuotantotahonsa Pariisin […]
Kadonnutta Amerikkaa etsimässä
Arvio: Tapiola Sinfonietta, Espoon kulttuurikeskus 18.5.2023. Ryan Bancroft, kapellimestari; Katharine Dain, sopraano. Ives, Barber, Copland. Tapiola Sinfonietta päätti kevätkautensa kausikonsertit kalifornialaisen kapellimestarinsa, taiteellisen partnerin Ryan Bancroftin kotimaastaan kokoamalla kattauksella. Ilta kulki nimellä ”Ameriikan reissu”, joka kirjoitusasunsa puolesta tuo helposti mieleen suomalaissiirtolaisten 1800- ja 1900-lukujen taitteen massamuuton uudelle mantereelle. Tämä resonoi ohjelman kanssa yllättävän hyvin, sillä illan kaikkia kolmea teosta yhdisti katse menneisyyteen, sävellyshetkellään jo enemmän tai vähemmän kadonneeseen amerikkalaisuuteen. Säveltäjänä vuosikymmeniä aikaansa edellä ollut Charles […]
Nykymonarkkeja ja mennyttä loistoa
Barokkioopperat ovat parhaimmillaan sellaisissa ympäristöissä, jotka korreloivat musiikin kanssa. Pariisin Garnier-ooppera ja Versailles’n kuninkaallinen ooppera ovat sellaisia. Samalla teoksista voidaan tehdä nykypäivän peilejä tunteiden ajattomuutta hukkaamatta. Pariisin vanha oopperatalo Garnier vastaa barokin kutsuun jo miljööllään, jonka monityylinen koristeellisuus kuva-aiheisiin kietoutuneine antiikin myytteineen antaa teoksille kaikupohjaa. Viime aikoina ranskalaisen barokin vaaliminen on kuitenkin jäänyt laitoksessa vähälle, mikä on kismittänyt ranskalaisia vanhan musiikin piirejä – olivathan Rameau-tuotannot (Les Indes galantes, Plateau, Hippolyte) 2000-luvun alkuvuosikymmenen suuria menestyksiä. Händel […]
Uudet johtajat Kuopioon ja Kymi Sinfoniettaan, Zilliacus viuluprofessoriksi
Neljän äänen ihme
Belcea-kvartetin konsertti Helsinki Seriös-sarjassa 14.5. Ei tarvittu kuin Schubertin jousikvarteton nro 10 Es-duuri ensimmäiset jousenvedot, kun saattoi jo huokailla jousikvartetin ihmeen äärellä. Miten täydellisen puhdas, harmonisesti yhteen kietoutuva mutta silti kukin oman äänensä säilyttävä jousisoittimien kudos voikin sävähdyttää. Tämä luksus on pääkaupunkiseudulla harvinaista herkkua. Kansainvälisten jousikvartettien vierailujen vähäisyys on klassisen musiikkielämän suurimpia aukkoja. Uusi Helsinki -kvartetin järjestämä sarja Ritarihuoneella ja Musiikkitalossa oli pitkäjänteisin yritys niiden tuomiseksi, ja sarja sai oman yleisönsäkin. Olikin sääli, ettei se […]
Musiikkitalon urut saavat uuden musiikin tulikasteen
Sanna Ahvenjärven ja Tapio Lappalaisen yhteissävellys voitti Teosto-palkinnon
Ohjelma kertoo tarinaa
Yhteistyö Sibelius-Akatemian kanssa on ollut oleellinen osa ensimmäistä kauttaan lopettelevaa Helsinki Seriös -konserttisarjaa. R-talon salin käytön lisäksi yhteistyö on pitänyt sisällään myös esiintyvien taiteilijoiden käyttöä mestarikurssien opettajina. Ohjelmien osalta sarjalla ei ole pulaa kansainvälisistä herkkupöydistä, sillä monet taiteilijat ovat kehitelleet kekseliäitä, teemallisesti tai draamallisesti muotoiltuja konsepteja, joissa teokset keskustelevat keskenään ja kertovat tarinaa. Pekka Kuusiston ja Joonas Ahosen resitaali oli suomalainen esimerkki tällaisesta. Orfeus Barock Stockholm tarjosi elämyksellisen oppitunnin barokkimusiikin kansallisten tyylien ylittämisestä. Kaikkein […]
Mika Kareksen Hagen loisti ja kylmäsi Berliinin Ringissä
Berliinillä on varaa sellaiseen luksukseen kuin päällekkäisiin versioihin Wagnerin Nibelungin sormus -sarjasta. Vain vuosi sen jälkeen kuin Stefan Herheimin ohjaus oli saatu päätökseen Deutsche Operissa, toinen kierros alkoi Valtionoopperassa. Tulkinnat ovat hyvin erilaiset: Herheim teki assosiatiivista teatterileikkiä, kun taas Dmitri Tsherniakov perusti konseptinsa moderniin realismiin. Yhteistä oli se, että librettoa ei kuviteta, vaan katsojan mielikuvituksen varaan jää paljon. Valtionooppera sai uuden Ringinsä siksi, että Daniel Barenboim halusi vielä tehdä sellaisen. Maestro joutui kuitenkin neurologisen […]