Saariahon kamariteokset loivat tarkkaavaista mietiskelyä kevätsunnuntaihin
Arvio: Kumpulan kamarikonsertti, Eläköön Saariaho! Kumpulan kylätila 3.4.2022. Kaisa Kortelainen, huilu; Tuuli Talvitie, viulu; Elina Heikkinen, alttoviulu; Pinja Nuñez, sello; Tuukka Tervo, elektroniikka. Saariaho, Clyne, Hildegard Bingeniläinen. Tänä vuonna 70-vuotisjuhliaan viettävän Kaija Saariahon oopperat ja orkesteriteokset ovat saaneet paistatella suuremmassa näkyvyydessä kuin hänen kamarimusiikkinsa. Kantaesityksen jälkeiseen unholaan ei sekään ole kuitenkaan jäänyt: etenkin Saariahon huiluteokset ovat löytäneet tiensä nykyrepertuaariin, ja Kumpulan kamarikonserttisarjan nostaessa säveltäjän valokeilaan oli nimenomaan huilu vahvassa roolissa. Konsertin avannut Saariahon …de la […]
Salome pudisti kliseet ja osui ytimeen
”Jos olisit nähnyt minut, olisit rakastanut minua! Minulla on kauneutesi jano, minulla on ruumiisi nälkä – ei viini eivätkä omenat voi tyydyttää kaipuutani”, laulaa Salome Jokanaanille Richard Straussin oopperan kuuluisassa loppukohtauksessa. Musiikki alleviivaa tätä rakkauden kaipuuta, ja sen melodinen hehku on Straussinkin mittakaavassa ainutlaatuista. Mitä dekadenttia ja paheellista tästä pitäisi löytää, ja mitä sillä on tekemistä irvokkaan verisen pään kanssa? Tämä ristiriita on painanut ohjaaja Christof Loyn suhdetta kyseiseen teokseen aina, ja Suomen Kansallisoopperassa hän päätti […]
Viikkokatsaus 13/2022: Klassisten levyjen kauppa Tampereelle, Mikkelin musiikkijuhlien ohjelmaan pikavaihdos
Netrebko joutui lopulta valitsemaan idän ja lännen väliltä – kenties liian myöhään
Uuden Ajan Ensemble järjestää minifestivaalin Sebastian Fagerlundin musiikista
Miehinen voima jyllää Billy Buddissa
Kansallisooppera täytti tehtäväänsä kulttuurilaitoksena tuomalla ensi-iltaan täällä harvemmin nähdyn Benjamin Brittenin Billy Buddin Norjan Kansallisoopperasta vuokrattuna tuotantona. Esitys oli täynnä maskuliinista voimaa, ja musiikillinen draama vakuutti, vaikka miesyhteisön suhteita olisi voinut ohjata monitasoisemminkin. Herman Melvillen romaaniin pohjautuva ooppera sijoittuu brittiläiselle sotalaivalle vuonna 1797. Sota luo kuitenkin vain taustaa. Ainut taistelun alku lässähtää, ja turhauttava odottelu ja armeijan kuri luovat puitteet miesyhteisössä viriäville jännitteille. Tietenkin kyse on myös alistamisesta ja vallan väärinkäytöstä, sillä monet miehet on […]
Putin ehdottaa Gergijeville sekä Bolšoin että Mariinskin yhteisjohtajuutta
Viikkokatsaus 12/2022: Äänitealalla ennätysliikevaihto viime vuonna, Jyväskylän musiikkitutkimukselle suurrahoitus
Kemin kaupunginorkesterin toiminta jälleen säästöpaineiden uhkaamaa
Tökerö libretto vesitti Tšernobyl-oopperan potentiaalin
Arvio: Taideyliopisto & USC Thornton School of Music: All The Truths We Cannot See – A Chernobyl Story. Sonore-sali, Musiikkitalo 19.3.2022. Taideyliopiston ja Etelä-Kalifornian yliopiston Thornton School of Musicin yhteistyöprojektina toteuttama ooppera, jonka aiheena on Tšernobylin vuoden 1986 ydinvoimalaonnettomuus, on konseptina rikas 2000-luvun näyttämötaiteen mahdollisuuksille. HBO:n parin vuoden takainen Chernobyl-minisarja jo kuvasikin sitä Neuvostoliitossa vallinnutta peittelyn ja vastuunpakoilun kulttuuria, joka esti jälkiseurausten tehokkaan minimoinnin; ooppera olisi voinut sukeltaa komplekseihin eksistentiaalisiin teemoihin ja ristiriitoihin, joista kerroksia […]
Viikkokatsaus 11/2022: Turun musiikkitalon akustikot valittu, Kamarikesälle uusi taiteellinen johto
Sibelius-baletti leikkaa ja liimaa musiikkia ja harppoo säveltäjän elämää
Kansallisbaletti juhlisti 100-vuotista taivaltaan tilaamalla koreografi Jorma Elolta Jean Sibeliuksen elämään perustuva kerronnallisen baletin. Suomalaisten into kansallisten suurmiesoopperoiden tekemiseen on tunnettua, mutta kansallissäveltäjään ei ole oopperassa uskallettu tarttua. Nyt baletti korvaa senkin puutteen. Teos on helposti lähestyttävä, mutta kovin syvälle se ei kohteeseensa yllä. Sibelius on suomalaisessa balettimusiikissa eniten käytetty säveltäjä – paradoksaalisesti, sillä hän ei säveltänyt yhtään balettia. 1930-luvulta alkaen nähtiin ensin muutama juonipohjainen teos (mm. Satu, Scaramouche), mutta pian todettiin, että realismi ei sovi Sibeliuksen musiikkiin, ja abstraktimpi […]