Heikki Klemetti (1876–1953) oli pitkän linjan kuoro- ja tiukan linjan suomalaisuusmies. Hän toimi ankaran konservatiivisena musiikkiarvostelijana, mutta kirjoitti ahkerasti myös musiikin historiasta, kansan- ja...
Jousikvartetto on teoslaji, jossa säveltäjien veri punnitaan. Perinteen paino on valtava, ei niinkään tyylivalintojen suhteen, vaan siksi, että niin monet säveltäjät ovat yltäneet parhaimpaansa...
Belgialainen Eugene Ysaÿe (1858–1931) muistetaan yhtenä suurimmista viulisteista, jonka kirkas, hopeinen viulunääni ja sankarillinen soittotapa tekivät hänestä esikuvan seuraaville viulistipolville. Ysaÿen omat sävellykset kertovat...
Fagotti on puhaltimista jaloimpia, ja soittimen ilmaisuasteikko yltää juurevasta maanläheisyydestä elegiseen herkkyyteen. Jaakko Luoman soittoa kuunnellessa tulee mieleen suurten italialaisten oopperabaritonien saundi, joka istui...
Antonio Vivaldi oli koulutukseltaan pappi, mikä ei aina tunnu ilmeiseltä hänen reipasta ja kirkasväristä kirkkomusiikkiaan kuunnellessa. Mutta lähemmin kuunneltuna teoksista välittyvä eloisa ja taiturillinen...
Rakkautta on dokumentoitu musiikissa kautta aikain, mutta keskiajan trubaduuritaiteessa siitä tuli kirjaimellisen kilpalaulannan aihe. Etelä-Ranskan trubaduurikulttuurin tuhoaminen nk. albigenssiristiretkissä ajoi runonlaulajat maanpakoon. Monet pakenivat...
Beethovenin suuri juhlamessu on esityskäytäntöjen kehityksessä muuttanut olemustaan enemmän kuin moni muu teos. Massiivisesta ja toisinaan turpeastakin monumentista on tullut empimättä etenevä ja dramaattinen...
George Benjaminin (s. 1960) neljännessä oopperassa, Picture a day like this, Nainen etsii onnellista ihmistä, jotta saisi kuolleen lapsensa herätettyä henkiin. Matkalla tulee vastaan...
Heikki Klemetti (1876–1953) oli pitkän linjan kuoro- ja tiukan linjan suomalaisuusmies. Hän toimi ankaran konservatiivisena musiikkiarvostelijana, mutta kirjoitti ahkerasti myös musiikin historiasta, kansan- ja...
Jousikvartetto on teoslaji, jossa säveltäjien veri punnitaan. Perinteen paino on valtava, ei niinkään tyylivalintojen suhteen, vaan siksi, että niin monet säveltäjät ovat yltäneet parhaimpaansa...
Belgialainen Eugene Ysaÿe (1858–1931) muistetaan yhtenä suurimmista viulisteista, jonka kirkas, hopeinen viulunääni ja sankarillinen soittotapa tekivät hänestä esikuvan seuraaville viulistipolville. Ysaÿen omat sävellykset kertovat...
Fagotti on puhaltimista jaloimpia, ja soittimen ilmaisuasteikko yltää juurevasta maanläheisyydestä elegiseen herkkyyteen. Jaakko Luoman soittoa kuunnellessa tulee mieleen suurten italialaisten oopperabaritonien saundi, joka istui...
Antonio Vivaldi oli koulutukseltaan pappi, mikä ei aina tunnu ilmeiseltä hänen reipasta ja kirkasväristä kirkkomusiikkiaan kuunnellessa. Mutta lähemmin kuunneltuna teoksista välittyvä eloisa ja taiturillinen...
Rakkautta on dokumentoitu musiikissa kautta aikain, mutta keskiajan trubaduuritaiteessa siitä tuli kirjaimellisen kilpalaulannan aihe. Etelä-Ranskan trubaduurikulttuurin tuhoaminen nk. albigenssiristiretkissä ajoi runonlaulajat maanpakoon. Monet pakenivat...
Beethovenin suuri juhlamessu on esityskäytäntöjen kehityksessä muuttanut olemustaan enemmän kuin moni muu teos. Massiivisesta ja toisinaan turpeastakin monumentista on tullut empimättä etenevä ja dramaattinen...
George Benjaminin (s. 1960) neljännessä oopperassa, Picture a day like this, Nainen etsii onnellista ihmistä, jotta saisi kuolleen lapsensa herätettyä henkiin. Matkalla tulee vastaan...
Franz Schubertin kaksi viimeistä pianosonaattia veivät lajityyppiä uuteen eeppisesti polveilevaan suuntaan, jossa teemojen vastakkainasettelun ja konfliktien sijaan musiikkia hallitsevat moduloiva harhailu, leikkaukset ajassa ja...
Philip Glass (s. 1937) on jäänyt minimalistisäveltäjistä ehkä etäisimmäksi, ja on kuulijoita, jotka tulevat hänen hellittämättömistä ostinatoistaan ja murtosointukaruselleistaan huonovointisiksi. Pianolle sävelletyissä etydeissä Glassin...
Vuodesta 1998 lähtien soittanut englantilainen Doric-kvartetti kuuluu viime vuosien ansiokkaimpiin jousikvartetteihin. Chandosille levyttävällä yhtyeellä on diskografiassaan jo Mozartin, Haydnin, Schubertin ja Mendelssohnin teoksia sekä...
Määriläinen Paul Wranitzky (1756–1808) syntyi samana vuonna kuin Mozart ja menestyi Wienissä 1790-luvulla kapellimestarina ja säveltäjänä. Hänen aikalaissuosiotaan ei tarvitse ihmetellä: hän on taitava...
Mozartin neljä ensimmäistä pianokonserttoa eivät juuri esiinny konserttiohjelmistossa. Leopold-isä antoi 11-vuotiaalle pojalleen nipun aikalaissäveltäjien – Raupach, Honauer, Eckard ja C. P. E. Bach –...
Hans-Christian Rademann peri vuonna 2013 Helmuth Rillingin vuonna 1954 perustaman Gächingenin kanttorikuoron ja vuodesta 1981 toimineen Stuttgartin Bach-akatemian. Hänsslerin projekti Bachin ensimmäisen Leipzigin-vuoden kaikkien...
Bach otti Tuomas-kirkon kanttorin tehtävät vastaan toukokuussa 1723 ja jo viikkoa myöhemmin hän esitti leipzigilaisille ensimmäisen kantaattinsa. Kantaattien säveltäminen ei ollut Bachin virkavelvollisuus, mutta...
Jouni Someron yltäessä pianoteosten kokonaislevytyksen kahdeksanteen osaan on viimeistään uskottava, kuinka tuottelias ja taitava pianosäveltäjä Selim Palmgren oli. Kotimaisessa ohjelmistossa on pyörinyt vain murto-osa...
Julianna Avdejeva voitti vuonna 2015 Varsovan Chopin-kilpailut ensimmäisenä naisena sitten Martha Argerichin (1965). Hän on aiemmin levyttänyt Chopinin pianokonsertot historiallisella Erard-pianolla, mutta tässä instrumenttina...
Santtu johtaa Dmitriä” voisi olla Rouvalin ja Philharmonia-orkesterin tuttavallinen otsikko, mutta soittoon ei ole laskettu ylimääräistä rentoutta. Shostakovitshin yhdeksäs sinfonia saa onnistuneen toteutuksen, jossa...
Vain kahdella säveltäjällä oli onni – ja välillä epäonni – saada opettajakseen Beethoven. Ferdinand Ries (1784-1838) oli heistä toinen ja hän otti tehtäväkseen viedä...
Toshio Hosokawa (s. 1955) on sukupovensa merkittävimpiä japanilaissäveltäjiä ja hänen taiteensa juuret ovat pitkällä japanilaisessa perinteessä ja estetiikassa. Selvimmin se kuuluu Kahdessa japanilaisessa kansanlaulussa...
Haydnin musiikki kärsii usein rutiinimaisista esityksistä, mutta ei Tanskalaisen kamariorkesterin ja Adam Fischerin levytyksessä. Orkesteri soittaa perinteisin instrumentein, mutta vapautuneesti historiatietoisella otteella. Fischerin kapellimestariveljeksistä...
Ukkelimainen “Haydn-pappa” on kadonnut nykyaikaisista sinfonialevytyksistä, ja kaukana se on Giovanni Antonininkin otteista. Kolme myöhäistä sinfoniaa soivat Alphan levyllä reippaan elinvoimaisina, mutta eivät yhtä...
Andrew Lloyd Webberin Requiem vuodelta 1985 on hänen merkittävin sivuaskeleensa musikaalisäveltäjän menestyksekkäältä polulta. Sielunmessun innoittajana oli isän, säveltäjäurkuri William Lloyd Webberin, kuolema pari vuotta...
Parikymppinen Händel matkasi vuonna 1706 Hampurista Italiaan ja ilmestyi sieltä neljä vuotta myöhemmin valmiina oopperasäveltäjänä. Roomassa oopperoiden säveltämiseen kohdistui kirkollisia rajoituksia, joita kierrettiin maallisilla...
Jacques Offenbach (1819-1880) sävelsi lähes sata operettia. Kölnissä syntyneen juutalaiskanttorin poika menestyi Pariisissa nk. toisen keisarikunnan aikana. Napoleon III:n Ranskaa leimasi yläluokan rehvakas elämäntyyli...
Joulunvietto Franz Lisztillä ei sujunut ilman pianonsoittoa, ja joulupäivänä 1882 Rooman hotelli Alibertissa hän esitti kahdeksan vuotta työstämänsä kahdentoista joulusävelmän kokoelman otsikolla Weihnachtsbaum, ”Joulupuu”....
Beethovenin Hammerklavier-sonaattia pidettiin ammoin lähes mahdottomana soittaa, ja jotkut muinaiset levytykset, kuten Artur Schnabelin villi teutarointi, tuntuivat puoltavan ajatusta. Myöhemmin suuretkin klaveeritaiteilijat ovat lähestyneet...
Moses Pergament (1893-1977) eli vaikeana aikana vaeltavana juutalaisena. Hän syntyi Helsingissä liettuanjuutalaiseen perheeseen, opiskeli viulunsoittoa Pietarissa ja muutti Ruotsiin vuonna 1915. Nuorempi veli Simon...
Anton Brucknerin toinen sinfonia valmistui vuonna 1872 ja uudistettuna vuonna 1877, joka on Christoph Eschenbachin ja Bambergin sinfonikoiden levyttämä versio. Teoksen versioista olisi enemmänkin...