Jumppasen luonteva Beethoven

Ludwig van Beethoven: pianosonaatit op. 31, 78, 79, 81a ja 90. Paavali Jumppanen, piano. OndineODE 1290. ”Suurilla pianisteilla ei ole näytettävänä mitään paitsi tekniikkaa ja teennäisyyttä”, on Beethoven lausunut. Vähänpä hän tiesi. Esimerkiksi Paavali Jumppanen ei kuulu niihin pianisteihin, jotka muovaisivat musiikin omaksi kuvakseen räiskimällä egonsa kyllyydestä tai vääntämällä mielikuvituksensa koukeroita rautalangasta säveltäjän kustannuksella. Ei, vaikka op. 31:n kolme karaktäärisonaattia vilisisi houkutuksia heppoisiin silmänkääntötemppuihin. Voisihan Myrskysonaatin finaali olla hitaampi tai Metsästyssonaatin ensiosa oikukkaampi, mutta nyt […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
Edellinen artikkeliBachia ilman särmiä
Seuraava artikkeliRukouksia uruilla ja gamballa