Nerouden alakulo

  John Dowland: Lachrimae   ”Musiikki saa iloitsevat iloitsemaan kovemmin ja surevat suremaan enemmän, tai kuten sanotaan Jobin kirjassa 30:31: ’Murhetta soi minun harppuni, minun huiluni itkun ääniä’.” kirjoitti roomalaisfilosofi Boëthius De insitutione musicassa n. 510.   Teos heräsi uudelleen henkiin renessanssin Italiassa ja painettiin ensimmäisten kirjojen joukossa Venetsiassa 1490-luvulla. Jobin sanat vetosivat renessanssisäveltäjiin, joista Tomas Luis de Victoria ja Alonso Lobo sävelsivät ne motetiksi Versa est in luctom. Melankoliasta tuli aikakauden mittainen muoti-ilmiö, jonka […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
Edellinen artikkeliEdith Sohlström (1870–1934): säveltäjä ja urheiluaktiivi
Seuraava artikkeliKukas leijonan hännän nostaa…?