Hufvudstadsbladet uutisoi tiistaina 3.9. sukupuolisen tasa-arvon olevan vielä kaukana pääkaupunkiseudun orkesterien ohjelmissa. Alkaneen syyskauden ohjelmissa oli naissäveltäjien teoksia vain 4,3 prosenttia lukumäärästä. Naisten säveltämistä teoksista kaikki paitsi yksi ovat 2000-luvulla sävellettyjä ja enemmistö naissäveltäjistä kotimaisia. Todennäköisyys sille, että kuulisi konsertissa ainakin yhden naispuolisen säveltäjän teoksen on 13 prosenttia.
Musiikkialan kotimainen kokonaisarvo ja suomalainen musiikkivienti ovat jatkaneet kasvua, kertoo Music Finlandin tuore tutkimus. Suomen musiikkialan talous ja vienti 2018 -julkaisussa todetaan, että suomalaisille äänitealan yrityksille kasvua on tuottanut suoratoisto sekä kansainvälisesti vahvistuneet tekijänoikeuksiin tai toimijoiden välisiin suoriin sopimuksiin pohjautuvat ansaintamuodot. Musiikkiviennin arvossa näkyy selvästi startup-yritysten voimakas kasvu. Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2018 oli 945 miljoonaa euroa, mikä on 1,5% kasvu edellisestä vuodesta. Puolet alan arvosta muodostuu elävästä musiikista.
Kauniaisten orkesterin uutena kapellimestarina aloittaa Petri Sakari. Islannin sinfoniaorkesterin, Gävlen sinfoniaorkesterin ja Turun filharmonisen orkesterin entisellä ylikapellimestarilla Sakarilla on tällä hetkellä kiinnitys myös Helsingin konservatorion orkesteriin Helsinki Concordiaan. Kauniaisten orkesterin on vuonna 1982 perustettu lähes 60 soittajan korkeatasoinen harrastajaorkesteri.
Kolme Sibeliuksen kantaattia kuorolle ja orkesterille on ilmestynyt Kansalliskirjaston, Sibelius-seuran ja Breitkopf & Härtelin yhteisenä ensipainoksena. Teosten Impromptu op. 19, Sandels op 28 ja Islossningen i Uleå älv op. 30 orkesteripartituurit jäivät säveltäjän elinaikana julkaisematta. Niteen ainoa aiemmin julkaistu teos on Snöfrid op. 29, mutta senkään julkaisu ei perustunut säveltäjän omakätiseen käsikirjoitukseen vaan erääseen myöhäisempään kopioon, joka sisälsi useita epätarkkuuksia ja suoranaisia virheitä. Niteen on toimittanut musiikin tohtori Sakari Ylivuori.
Uuden Ajan Ensemblen uunituoreen säveltäjäfestivaalin lisäksi myös graafikko-muusikko Pekka Toivosen viime vuonna lanseeraama Piano Week levittäytyy Paavalin, Lauttasaaren, Malmin ja Johanneksen kirkkoihin sekä Espoon tuomiokirkkoon maanantaista perjantaihin. Sävellyksistä vastaavan, pianon ääressä olevan Toivosen seurana on pieni kamariyhtye sekä vaihtuvia muusikkovieraita.
Useammat musiikkinäytelmät ja musikaalit ovat juuri saaneet tai saavat pian ensi-iltansa. Viimeisin pöhinä tapahtuu Pohjanmaalla: Seinäjoella vastikään viime perjantaina sai ensi-iltansa 60-luvulla ilmestyessään kiivasta keskustelua herättänyt Lapualaisooppera, ja Vaasan kaupunginteatterin musikaali Sugar – Piukat paikat saa ensi-iltansa 14. syyskuuta.
Helsingin Musiikkitalossa on otettu syksyn alussa käyttöön Kaija Saariahon säveltämä uusi sisäänkutsumusiikki. Säveltäjä kertoo tilauksen olleen mielenkiintoinen haaste, sillä kyse on selkeätarkoituksisesta käyttömusiikista ja kesto hyvin lyhyt. Nauhoitteella kanteletta soittaa Eija Kankaanranta ja lyömäsoittimia Heikki Tossavainen. ”Valitsin kanteleen, sillä ajattelin, että suomalaisen konserttitalon sisäänsoittoon sopii hyvin suomalainen soitin. Pidän myös kanteleen heleydestä. Korkeat ja kirkassointiset lyömäsoittimet tuovat puolestaan sävellykseen napakkuutta ja sopivaa signaalimaisuutta”, kuvailee Kaija Saariaho valintojaan.
Helsingin kamarikuoro, toinen maamme ammattikuoroista, tarttuu torstaina 12.9. Saksalaisessa kirkossa erääseen kuorohistorian haastavimmista teoksista, Olivier Messiaenin Cinq rechantsiin (1948). Ohjelmassa on myös renessanssimusiikkia Claude le Jeunelta ja Guillaume de Machaut’lta sekä Kaija Saariahon Nuits, adieux. HKK:n syyskausi jatkuu viidellä konsertilla Pärtiä, Rautavaaraa ja Sibeliusta, ja marraskuussa yksi konsertti omistetaan Erkki Melartinille.
