Viikkokatsaus 43/2019: Adam Vilagi menestyi Kazimierz Serocki -sävellyskilpailussa, Tampereen ja Helsingin kirjastot laajentavat musiikkipalvelujaan, uusia nimityksiä festivaalikentällä sekä muita uutisia

Säveltäjä Adam Vilagi palkittiin kansainvälisessä Kazimierz Serocki -sävellyskilpailussa. © Laura Vilagi

Suomelle on tullut menestystä musiikkikilpailussa kuluvalla viikolla, sillä Adam Vilagi sai toisen palkinnon teoksellaan Directions 16. kansainvälisessä Kazimierz Serocki -sävellyskilpailussa. Puolan säveltäjäliiton hallinnoimaan kilpailuun saapui määräaikaan mennessä 144 teosta ja tuomaristossa kilpailutöitä arvioivat Fredrik Österling, Paul Patterson ja Dariusz Przybylski. Kilpailun voittajaksi valittiin eteläkorealaisen Jinseok Choin Pathos. Vilagin Directions kuullaan muiden voittajateosten kanssa 30. marraskuuta Puolan radion konsertissa Hashtag Ensemblen esittämänä.

Tiistaina 22. lokakuuta Hämeenlinnan kaupunkiuutiset kertoi Linna Jazz Festivalin valinneen Antti Mustakallion festivaalin uudeksi toiminnanjohtajaksi. Mustakallio astuu vaativaan tehtävään, sillä Hämeenlinnan soitannollisen kerhon järjestämällä festivaalilla on ollut taloudellisia vaikeuksia. Hämeenlinnan kaupunki on festivaalin mukaan sitoutunut tukemaan festivaalia taloudellisesti, mutta tuki ei yksin riitä. Sen vuoksi festivaali aikoo lisätä maksullisten konserttien määrää sekä suunnittelee joukkorahoituskampanjaa. Ensi vuoden heinäkuussa festivaalilla vietetään kaksinkertaisia syntymäpäiviä, kun Linna Jazz Festival täyttää 30 vuotta ja Hämeenlinnan soitannollinen kerho vanhimpana suomalaisena rytmimusiikin yhdistyksenä puolestaan 75 vuotta.

Vaasan kuorofestivaalin taiteelliseksi johtajaksi on valittu kuoronjohtaja Kristian Heberg. Heberg on aktiivinen toimija eri kuorojärjestöissä, kuten Sulasolissa, Sekakuoroliitossa, Suomen Mieskuoroliitossa ja Suomen kuoronjohtajayhdistyksessä. Heberg on toiminut myös useiden tapahtumien taiteellisena johtajana sekä kouluttajana ja tuottajana erilaisissa tapahtumissa ja projekteissa. Heberg toivoo lämpimän tunnelman säilyvän festivaalilla jatkossakin. “Haluan myös syventää yhteistyötä paikallisten kuorojen ja sidosryhmien kanssa sekä sisältöpuolella säilyttää esiintyjien korkean tason ja taiteellisen monipuolisuuden”, uusi taiteellinen johtaja linjaa. Vaasan kuorofestivaali järjestetään seuraavan kerran 20.–24.5.2020. Pääesiintyjinä festivaalilla on ensi vuonna suomalainen eri musiikkityylejä yhdistelevä vokaaliyhtye AITO Collective, norjalainen a cappella -yhtye PUST sekä tämän hetken eturivin kamarikuorot Ahjo Ensemble ja Kaamos, joiden muodostama suurkuoro esiintyy Vigilia–Missa Brevis -konsertissa. Lisäksi AITO Collectivea luotsaava Merzi Rajala pitää festivaalilla kuoroimprovisaatioon, kuoronjohtamiseen ja harjoittelutekniikoihin liittyvän työpajan.

Perjantaina 25. lokakuuta puolestaan tiedotettiin Paavo Hyökin valinnasta Sulasolin seuraavien Laulu- ja soittojuhlien taiteelliseksi johtajaksi. Hyökki on toiminut useiden kuorojen taiteellisena johtajana ja tällä hetkellä hänen johdollaan laulavat Mieskuoro Laulajat, Lain Huuto, Ahjo Ensemble sekä Suomen Mieskuoroliiton edustuskuoro Liiton Miehet. Lisäksi hän on toiminut kouluttajana monilla kuoronjohdon kursseilla sekä kuoroäänitteiden taiteellisena tuottajana. Vuonna 2015 Hyökki valittiin Mieskuoroliiton taiteelliseksi johtajaksi. Laulu- ja soittojuhlat järjestetään Jyväskylässä 9.–12.6.2022.

Helsingin kaupunginkirjastossa on käynnistynyt Opi musiikin tuntijaksi, taitajaksi, kokijaksi! -hanke, jonka aikana helsinkiläiset voivat tutustua uusiin musiikkisisältöihin sekä kokeilla, miltä musiikin tekeminen tuntuu. Hanke kestää vuoden 2020 loppuun asti. Aluehallintoviraston tukeman hankkeen kumppaneita ovat Helsingin kaupunginorkesteri, Käpylän musiikkiopiston kansanmusiikkilinja, Maailman musiikin keskus ja Musiikkiarkisto. Yhteistyön pohjalta toteutetaan kaikille avoimia ja maksuttomia kuuntelupiirejä sekä musiikkipajoja. Hankkeen tarkoituksena on tavoittaa myös niitä, jotka eivät ole aiemmin välttämättä käyttäneet kirjaston musiikkipalveluja. Pääosa kuuntelupiireistä ja pajoista järjestetään Pasilan kirjastossa, jossa on yksi pääkaupunkiseudun kirjastojen suurimmista äänitekokoelmista. Kuuntelupiirejä on syksyn 2019 ja kevään 2020 välisenä aikana kymmenen, musiikkipajoja puolestaan viisi, eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Työpajojen tarkempi aikataulu on nähtävillä täällä.

Tampereen kaupunki puolestaan tiedotti maanantaina 21. lokakuuta Metso-kirjaston laajentavan lainattavien esineiden valikoimaansa. Tampereella kirjastosta voi lainata nyt viikoksi kausikortin erilaisiin urheilu- tai kulttuuririentoihin. Mukana kokeilussa ovat muun muassa G Livelab, Tullikamarin klubi, Tampere-talon Sorsaklubi, Vastavirta-klubi sekä Tanssiteatteri MD. Lähikuukausina mukaan liittyvät myös Tampereen teatteri ja Tampere Filharmonia. Orkesterin syksyn kausikorttipaikat on jo loppuunmyyty, joten kausikortit tulevat lainattavaksi kevätkaudelle. “Olemme ilahtuneita siitä, kuinka innolla tamperelaiset toimijat ovat lähteneet yhteistyöhön kirjaston kanssa ja tarjonneet kausikorttejaan lainattavaksi. Kausikortin lainaaminen madaltaa kynnystä lähteä tutustumaan johonkin aivan uuteen lajiin tai elämykseen, eikä lähteminen jää lainakortilla ainakaan rahasta kiinni”, palvelupäällikkö Niina Salmenkangas Tampereen kaupunginkirjastosta toteaa tiedotteessa.

Tutkimuksen saralla taas on saatu selville, että musiikkiterapian avulla voidaan edistää eri-ikäisten ja eriasteisesti kehitysvammaisten kuntoutujien toimintakykyä usealla osa-alueella. Tuore tutkimus osoittaa terapiamuodon tukevan kuntoutujien fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. Kelan rahoittaman ja kirjallisuuskatsauksena tehdyn tutkimuksen mukaan musiikkiterapia on avuksi erityisesti, kun kuntoutujan on vaikeaa kommunikoida sanallisesti. Kehitysvammaisilla lapsilla musiikkiterapia tukee varhaisen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin valmiuksia sekä lapsen ja vanhemman suhteen kehittymistä. Kouluikäisillä lapsilla se puolestaan edistää oppimisvalmiuksia, tunne-elämän toimintoja sekä vuorovaikutustaitoja. Tutkimuksen perusteella arjen suoriutumista ja osallistumista haittaavat toimintarajoitteet lieventyivät niin nuorilla, aikuisilla kuin ikääntyneilläkin kehitysvammaisilla. Tutkimukseen voit kokonaisuudessaan perehtyä täällä.

Tällä viikolla ei ole vältytty myöskään kuolinuutisilta. Yhdysvaltalainen kapellimestari, cembalisti ja säveltäjä Raymond Leppard kuoli tiistaina 22. lokakuuta 92 vuoden iässä Indianapolisissa. Leppard tunnetaan kenties parhaiten italialaisen barokkioopperan esiintuojana. Lisäksi hän sävelsi musiikin muun muassa Peter Brookin ohjaamaan Kärpästen herra -elokuvaan. Bathissa syntynyt Leppard sai Yhdysvaltain kansalaisuuden sai vuonna 2003, jolloin hän asettui Indianapolisiin. Unkarilainen pianisti ja opettaja Márta Kurtág kuoli niin ikään 92-vuotiaana jo torstaina 17. lokakuuta Budapestissa. Kurtág oli merkittävässä asemassa Unkarin musiikkielämässä toimiessaan pianonsoitonopettajana Franz Lisztin musiikkiakatemiassa. Kurtágilla oli myös tunnettu pianosolisti Itä-Euroopassa. Hän esiintyi paljon myös yhdessä miehensä, säveltäjä György Kurtágin kanssa.

Edellinen artikkeliKraftin ja Auran yhteisilta oli järistyksenomainen harvinaisuus, joka sekä vaati että antoi paljon
Seuraava artikkeliLokakuun lopulla kukoistaa erityisesti kuoromusiikki – konserttivinkkejä tulevaan viikkoon