Viikkokatsaus 48/2020: Lisää palkintoja RSO:lle, sotaoopperaa Suomussalmelle, Chopinin seksuaalisuus puhuttaa

Uljas Pulkkis säveltää Raatteen tien taisteluista kertovan ja paikan päällä esitettävän oopperan. Kuvalähde: SA-Kuva

Radion sinfoniaorkesterin vastikään Grammy-ehdokkaaksi nimetty levytys Witold Lutosławskin 2. ja 3. sinfoniasta on myös voittanut ranskalaisen klassisen musiikin lehti Diapasonin palkinnon Diapason d’Or vuoden 2020 parhaasta orkesterilevytyksestä. Diapason d’Or -titteli myönnettiin vain päivä Grammy-uutisen jälkeen.

Suomussalmella esitetään kahtena seuraavana kesänä talvisodan taisteluista kertovat oopperat entisillä sotatantereilla. Kesällä 2021 esitetään Ilkka Kuusiston säveltämä ooppera Taipaleenjoki vuodelta 2010, jonka ohjaajana toimii Juulia Tapola. Taipaleenjoen taistelut käytiin Kannaksen Karjalassa, mutta kantaesityksensä 2022 saava Raatteen tie sen sijaan nähdään lähellä alkuperäisiä Raatteen tien taistelupaikkoja. Raatteen tien säveltää Uljas Pulkkis. Molempien librettistinä on Panu Rajala ja esitysten taiteellisena johtajana toimii tenori Jyrki Anttila. Molemmista oopperosta tehdään myös versiot sisäesityksiin.

Viulisti Camilla Wicks on kuollut 25. marraskuuta kotonaan Floridassa 92 vuoden iässä. Amerikkalainen Wicks oli yksi ensimmäisiä naispuolisia tähtiviulisteja aikana, jolloin orkesterien viulusolistit olivat lähes kaikki miehiä. Hän soitti New Yorkin filharmonikkojen solistina 18-vuotiaana, konsertoi ympäri maailmaa 1940- ja 50-luvulla ja nousi aikansa arvostetuimpien viulistien luokkaan. Muun muassa Jean Sibelius piti Wicksin tulkintaa viulukonsertostaan parhaana kuulemanaan. Wicks kuitenkin keskeytti aktiiviuransa vuonna 1958 keskittyäkseen perheeseensä, mutta toimi vielä useamman vuosikymmenen opettajana ja esiintyi silloin tällöin kamarimuusikkona.

Musiikkitoimittaja Moritz Weber on kyseenalaistanut vallitsevan narratiivin Frédéric (Fryderyk) Chopinin seksuaalisuudesta. Weber kertoi sveitsiläisen yleisradioyhtiön SRF:n kaksituntisessa ohjelmassa tutkineensa puolalaissäveltäjän arkistoituja kirjeitä ja kertoo löytäneensä niistä ihastuksen ja eroottisen kiinnostuksen ilmaisuja hänen miespuolisia tuttaviaan kohtaan. Rakkauden ja suudelmien ohella hän myös esimerkiksi viittaa julkisiin käymälöihin tavoilla, jonka voi nähdä puhuvan aikakauden salaisista homoseksuaalisista kohtaamisista, ja kertoo kirjeessään Tytus Woyciechowskille tästä näkemästään ”likaisesta unesta”. Muun muassa musiikkitieteilijä Alan Walker piti vuonna 2018 ilmestyneessä Chopin-kirjassaan kirjeiden homoeroottista sisältöä vain säveltäjän tuolloisen elämänvaiheen ”psykologisena hämmennyksenä” ja myös säveltäjän kirjeitä puolasta kääntänyt David Frick on eri mieltä Weberin väitteistä. Aihe on joka tapauksessa kiusallinen Puolan hallitukselle, joka on maalannut ”LGBT-ideologiasta” viholliskuvaa. Aiheesta kirjoittavat mm. Gazeta Wyborcza ja The Guardian.

Aix-en-Provencen festivaali on liittynyt rohkeiden ohjelmanjulkistajien joukkoon. Joukossa on viime kesältä peruuntunutta ohjelmaa, muun muuassa Kaija Saariahon Innocence-oopperan kantaesitys, mutta myös uusia tuotantoja: perjantaina julkistetussa alustavassa ohjelmassa on kahdeksan uutta oopperaproduktiota ja yksi konserttiooppera. Aiempina vuosina oopperoita on ollut kuusi kesässä, joten festivaali ottaa myös aikamoisen riskin ennätyskoollaan.

Emma-gaala 2021 on siirretty perinteiseltä helmikuun paikaltaan toukokuun 14. päivään. Musiikkituottajat ry:n järjestämässä, tärkeimmässä kotimaisessa musiikkialan palkintotilaisuudessa myös luovutaan vuoden nais- ja miessolistin kategorioista ja palkitaan ensi vuonna vain Vuoden artisti. Helsingin Sanomien mukaan Musiikkituottajat ry kartoitti näkemystä asiasta artisteille suunnatulla nettikyselyllä, ja vastaukset menivät puoliksi vanhan linjan säilyttämisen ja sukupuolineutraalin kategorian välillä.

Perttu Häkkisen säätiö on myöntänyt Vuoden valonkantaja -palkinnon musiikkitoimittaja Jukka Mikkolalle. Eläkkeelle kesällä 2020 jäänyt Mikkola toimitti kokeelliseen ja taiteelliseen elektroniseen musiikkiin keskittynyttä Avaruusromua-ohjelmaa Yleisradiossa vuodesta 1990. Palkinto myönnetään alakulttuurin parissa merkittävää työtä tehneelle henkilölle tai ryhmälle.

Edellinen artikkeliStriimiarvio: Luonto ihmisen myllerryksessä
Seuraava artikkeliKansallisooppera ja -baletti käynnistää yt-neuvottelut