Ranskalainen tyyli, johon Helsingin kaupunginorkesteri pian kahlaa syvään, levittäytyi perjantaikonsertissa esiin vaikutteiden sulattamona: Berlioz intoutui italialaisuudesta, Ravel jazzista ja Chausson Wagnerista. Illan pihvinä oli Ravelin pianokonserttopari, lähes samaan aikaan sävellyspöydällä työstetyt G-duuri-konsertto ja vasemman käden konsertto, jotka armenialaissyntyinen, nyt Tanskassa asuva Marianna Shirinyan esitti ensimmäistä kertaa samassa konsertissa. Jos HKO:n kevään toinen täysranskalainen kattaus, maaliskuinen Belle époque -konsertti, oli ohjelmistoratkaisuiltaan verraten höttöinen ja yksipuolinen, tämä ilta sai virkeän sähkönsä Ravelista ja tämän teosten sisäisestä […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
