”Se on melkein kuin sitä ei olisikaan”, sanoi lontoolainen kriitikko minulle muutama vuosi sitten konsertin väliajalla Royal Philharmonic Orchestrasta, joka vieraili Tampere-talossa maanantaina. Kannanoton ymmärtää, sillä orkesteri on esillä kotikaupungissaan sangen vähän, eikä sen ohjelma ole kovin linjakkaasti teemoitettua. Sen sijaan se kiertää paljon muuta saarivaltakunnasta 14 residenssissään. Se myös soittaa runsaasti elokuvamusiikkia ja crossoveria, mikä voi vaikuttaa sen julkiseen imagoon. Klassisella puolella Royal Philharmonicin profiili on konservatiivinen, ja se oli havaittavissa myös Tampereella. […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
