
Aikalaiset pitivät hänen musiikkiaan ultramodernina, ekstreeminä, kubistisena, futuristisena – jopa bolshevistisena. Ernest Pingoud oli vuosisadan alun modernisteista eksoottisin, ja suuri osa hänen musiikkiaan odottaa yhä löytämistään. ”Täällä asuvan ”kansainvälisen” säveltäjän Ernest Pingoud’n [- -] sävellykset osoittivat tekijän ihmeellisen sekalaisesti rinnastellen ottavan vaikutteita viattomasta varhaisklassillisuudesta aina ”viimeisten päivien pyhiin”...