ARTIKKELIT

  Elina Salin: Äitienpäiväkonsertit 8.5. Merikantoa, ikivihreää, operettia, musikaalia, iskelmää ja jazzia klo 15.30 La Kala-Ooppera, Sumiaisratti 10, Sumiainen Säveltäjänaisia klo 16 Pasilan kirjaston lehtialue, 2. krs. Äitienpäivää voi juhlia perinteisten valkovuokkojen, kakkukahvien ja perheen kanssa – tai mukavasti ilmankin pienellä konserttielämyksellä. Australialais-suomalaisen La Kala -oopperan perustajasolistit Marie Finne-Bray ja Piers Bray avaavat kevätäänensä oopperaoppilaidensa kanssa Sumiaisilla. Pasilan kirjastossa pianisti Tiia von Hellen puolestaan esittää äideille säveltäjänaisten teoksia, ohjelmistossaan muun muassa Beach, Boulanger ja Chaminade. […]

  Giuseppe Verdi teki kolme Shakespearen näytelmiin perustuvaa oopperaa: Macbeth, Otello ja Falstaff, ja kaikki ne nähdään Savonlinnan oopperajuhlilla kesällä 2016. Macbethin ensimmäisen version (1847) ja Falstaffin (1893) kantaesitysten väliin mahtuvina vuosikymmeninä Verdin musiikkidraamallinen tyyli kehittyi kompaktimmaksi. Hajanaisuudessaankin Macbethissä on synkeää voimaa ja tarttuvia melodioita, jotka luovat emotionaalisesti uskottavia roolikuvia, mutta Otellossa (1887) draaman imu on alusta asti aukoton, ja partituuri poimii tekstin tasoja wagneriaanisella tarkkuudella. Macbethistä (libretto Fransesco Maria Piave) on kaksi versiota, Firenzeen […]

  Sibelius-Akatemiassa on otettu tosissaan syytökset orkesterikoulutuksen tehottomuudesta: se on saanut lisää painoa opinto-ohjelmissa, ja tutor-toimintaa ja yhteistyötä ammattiorkesterien kanssa tehostetaan. Akatemian sinfoniaorkesteri pitää tässä kuussa 100-vuotisjuhlakonserttinsa.   Sata vuotta sitten toukokuun 28. päivänä Rake-salissa Bulevardilla järjestettiin Helsingin Musiikkiopiston sinfoniaorkesterin ensimmäinen konsertti. Helsingin Musiikkiopisto, sittemmin Helsingin Konservatorio, sittemmin Sibelius-Akatemia ja nykyisin Taideyliopiston Sibelius-Akatemia – oppilaitos on käynyt läpi lukuisia organisaatiomuutoksia, mutta sen sinfoniaorkesterin toiminta pysyy – ja uudistuu. Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin juhlavuosi on startannut aktiivisesti. Huhtikuun […]

Lava jää ahtaaksi, kun nelisenkymmentä kansanmuusikkoa esiintyvät yhdessä. Kanteleet helisevät, jouhikot ulisevat ja puutrumpetit (luikut) trööttäävät. Välillä tunnelmoidaan arkaaishenkisesti, välillä meno on niin kovaa, että katto nousee. Nuotteja ei ole, eikä välttämättä kapellimestariakaan. Kansanmusiikin suurorkesterit ovat Suomessa 2010-luvun ilmiö. Suomalaisessa kansanmusiikissa on nähty monenlaisia kokoonpanoja: yksinäisestä hääpelimannista pienyhtyeisiin mutta myös suuriin koko kylän yhteissoittoihin. Alan ammattiopiskelijat etsivät nyt uusia orkesterimuotoja: Sibelius-Akatemian Folk Big Band (FBB) sekä Ostrobothnian Folk Orchestra (OFO) ovat monenkymmenen soittajan suurkokoonpanoja. Suomalainen […]

  Nuorten pianoakatemian jatko on turvattu, kun Jane ja Aatos Erkon säätiö on ottanut kopin Kulttuurirahastolta ja myöntänyt hankkeelle 240 000 euron avustuksen vuosiksi 2016–19. Avustus on tarkoitettu kansainvälisten mestarikurssiopettajien vierailuihin ja kansainvälisiin projekteihin. Nuorten painoakatemian koordinaattori Niklas Pokki suunnittelee mm. Andras Schiffin tasoisten opettajien kutsumista ja tiiviimpää verkottumista. Erkon säätiö jakoi myös toisen merkittävän apurahan nuorten musiikkikasvatukselle. Suomalainen kamariorkesteri sai 300 000 euroa nuoriso-orkesterihankkeelle vuosiksi 2017–2019. Orkesterin kannatusyhdistys ja taiteellinen johtaja Jukka-Pekka Saraste ovat […]

  Eija Kankaanranta tekee kanteletta tunnetuksi uuden taidemusiikin soittimena, ja työ on vienyt häntä kansainvälisille oopperalavoille asti. Kanteleen pitkä resonanssi kutsuu säveltäjiä monenlaisiin sointikokeiluihin, mutta yhteys perinteeseenkään ei ole katkennut.   Suomalaiset säveltäjät ovat 1980-luvulta alkaen tehneet paljon teoksia kanteleelle, mutta harvoin soittimella on ollut niin suurta roolia kansainvälisessä nykymusiikissa kuin Kaija Saariahon uudessa oopperassa Only the Sound Remains (arvio löytyy täältä). Sen kanteleosuudesta vastasi Amsterdamin kantaesityksessä Eija Kankaanranta. Hän on nykymusiikin parissa jo konkari […]

  Jonas Rannila johtaa kamarioopperaproduktioita ja haluaa tuoda Suomeen harvinaisia kuoro-orkesteriteoksia. Mikä toukokuu! Kapellimestari Jonas Rannilalla riittää lankoja pideltäviksi, kun hän kuun lopussa johtaa kaksi ensi-iltaproduktiota: ensin saa Suomen ensiesityksensä Puccinin ensimmäinen ooppera Le Villi, heti sen perään on Mozartin Don Giovannin ensi-ilta Aleksanterin teatterissa. Molemmat tuotannot ohjaa Ville Saukkonen. Kun päällekkäin pyörivien oopperoiden esitykset ovat ohi, Rannila syöksähtää Savonlinnaan, jossa toimii kuiskaajana muun muassa Janáčekin Kuolleesta talosta –uutuusoopperassa.  ”Käyn nyt tshekin tunneilla, sillä kohta […]

  Oulun seutu on aina kuulunut Suomen hedelmällisiin laulukeskuksiin. Mitä siellä oikein tapahtuu?Tapasimme myös nuoria laulajia, joiden tie on vienyt Oulusta maailmalle. Helena Juntunen, Tuomas Katajala, Kaisa Ranta, Virpi Räisänen, Jyrki Anttila, Soile Isokoski…Lista Oulun seudulta ponnistaneista oopperalaulajista on vaikuttava. Myös viimeaikaiset laulukilpailut ovat kääntäneet katseet Pohjois-Pohjanmaalle: tammikuussa Lappeenrannan laulukilpailuissa palkitut Anu Ontronen ja Jussi Juola sekä viime syksynä Helsinki Lied -kilpailussa menestystä niittäneet Juho Punkeri ja Tomi Punkeri ovat kaikki lähtöisin Oulun alueelta tai […]

  Anne-Mari Kivimäki löysi Ilja Kotikalliosta oppaan kadotettuun Karjalaan Haitaristi ja kansanmuusikko Anne-Mari Kivimäki tanssahtelee vuonna 1961 kuolleen Ilja Kotikallion käsipuolessa lakkautetun kylän Suistamon kuvitellulla raitilla ristakondran ja polkan askelin. Teksti: Matti Tuomisto Pokoiniekka on varsinaiskarjalan kieltä ja tarkoittaa vainajaa, jollainen rajan taakse jääneeltä Suistamolta Lapualle evakuoitu Ilja Kotikallio on ollut vuodesta 1961. Silti mies on viime vuosina mullistanut Suomen kansanmusiikin historiallista ja nykyistäkin maisemaa. Siis kerrassaan erikoinen tapaus. Varsinaisesti Suistamo ei ollut kylä vaan […]

  Brittisäveltäjä Judith Weir haluaa säveltää tavoitettavaa musiikkia ja liikuteltavia teoksia, joita mahdollisimman monet voisivat esittää. Ison-Britannian ensimmäinen naispuolinen hovisäveltäjä vieraili Suomessa huhtikuussa, kun Helsingissä kuultiin konsertin verran hänen laulumusiikkiaan. Brittisäveltäjä Judith Weirin sävelkieltä leimaa tihentäminen: hän on tarinankertoja, joka mahduttaa verisen viikinkisaagan 12-minuuttiseen sooloon ja rakentaa yksinkertaisesta kansantarinasta monumentaalisen oopperan. Oopperatuotannostaan tunnettu Weir nimitettiin kaksi vuotta sitten Ison-Britanninan kuningashuoneen hovisäveltäjäksi (master of the Queen’s music) ensimmäisenä naisena arvonimen lähes 400-vuotisessa historiassa. Huhtikuun alussa hän […]

P.D.Q. Bach, tunnettu myös kuvailusta ”finni musiikin naamassa” oli J.S. Bachin kahdeskymmenesensimmäinen lapsi. On tosin vahvasti epäilty, että tämä ”vaarallisin muusikko sitten keisari Neron” ei ollut lainkaan sukua isälleen, vaan avioton lapsi tai jopa huijari. P.D.Q., jonka synnyinnimistä ovat tiedossa vain oudot lyhenteet ”pretty damned quick”, omistautui säveltämään oletetun isänsä ja veljiensä tavoin, mutta ei saanut heiltä minkäänlaista musiikillista koulutusta. Suku yritti sinnikkäästi kieltää häpeän hedelmänsä jopa kääntämällä hänen hautakivensä synnyinvuodet toisinpäin (1807-1742), uskotellakseen, että […]

  Auli Särkiö: 26.4. klo 19 Kangasala-talon konserttisali Jani Aarrevaara, piano, Jani Lehtonen, viulu 10 x Beethoven Kangasala-taloon saapuu tänä vuonna painokas Beethoven-sykli, kun Jani Aarrevaara ja Jani Lehtonen esittävät säveltäjän kaikki kymmenen sonaattia pianolle ja viululle. Neljän konsertin sarja alkaa huhtikuussa, seuraavat soitetaan 21.6., 6.9. ja 8.11. Kronologinen järjestys vie matkalle säveltäjän tyylikaareen ja paljastaa Beethovenin monet kasvot. Parivaljakko vie syklin myös Helsingin Hakasalmen huvilaan 24.4., 18.6., 10.9. ja 19.11. Elina Salin: Alvaro Zúñiga […]