ARTIKKELIT

Helsingin Musiikkitalon uusi toimitusjohtaja Pekka Kauranen tekee työtä saadakseen talon käyttöastetta nostettua entistä monipuolisemmalla ohjelmalla. Kevytrakenteinen, dynaaminen, nopeasti reagoiva. Näitä laatusanoja ei tähän asti ole juurikaan voitu liittää Musiikkitaloon, mutta juuri niillä toimitusjohtaja Pekka Kauranen haluaisi sitä luonnehtia. ”Käyttöastetta pitää ehdottomasti nostaa. Hiljaiset lomaviikot ja tyhjät illat eivät saisi kuulua näin kalliin talon kuvaan”, hän sanoo. Samaan henkäykseen Kauranen kuitenkin kehuu pääkäyttäjiä eli Radion sinfoniaorkesteria, Helsingin kaupunginorkesteria ja Sibelius-Akatemiaa. ”Heidän osaltaan kaikki toimii niin kuin […]

Janne Mertanen on tunnettu Chopin-pianistina, mutta nyt hän hakeutuu myös uusille urille. Miksi tehdä ties monesko sadas Chopin-levy, kun suomalaisesta musiikista löytyy paljon kiinnostavaa ja jopa ennen levyttämätöntä?   Janne Mertanen sai tuntea menneen Sibelius-juhlavuoden nahoissaan. Pelkästään syksyn aikana hänellä oli 15 Sibelius-resitaalia, ja vuoden suururakkana oli säveltäjän opusnumeroidun pianomusiikin viiden levyn paketti Sonylle. Mertanen opiskeli aikoinaan Sibelius-Akatemiassa Erik T. Tawaststjernan johdolla. Tämä oli Sibeliuksen koko pianotuotannon ensimmäinen suomalainen levyttäjä (BIS), ja Mertanen ihmetteli tuolloin […]

  LEGENDOJEN MATKASSA Heimo Haitto (1925–1999) on edelleen suomalaisen säveltaiteen ehkä tunnetuin varhaislahjakkuus. Boheemitaiteilijan tapahtumarikasta elämäntarinaa voi lukea monesta lähteestä, mutta varsinkin Haiton omassa kirjassa asioilla on taipumus näyttäytyä subjektiivisessa valossa. Silmätautiopin emeritusprofessori Ahti Tarkkanen ja lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen tarjoavat seuraavassa yksityiskohdiltaan tarkennetun näkökulman. Heimo Haitto syntyi Viipurissa vuonna 1925, mutta veturinkuljettajana työskennelleen isän työn takia perhe siirtyi aluksi Terijoelle ja pian Tornioon. Isä Aaro oli innokas harrastajaviulisti, joka soitti myös harrastajamuusikoista koostuneessa Tornion […]

  Klassinen Suomi on Yleisradion kymmenenosainen, televisiossa, radiossa ja verkossa lähetettävä suomalaista klassista musiikkia käsittelevä sarja. Kyseessä on kunnianhimoinen projekti, joka jatkaa Pekka Laineen ideoimien Iskelmä-Suomen ja Rock-Suomen linjoilla. Laine on käsikirjoittanut sarjan yhdessä Anu Holttisen ja Kare Eskolan kanssa. Laine on mukana myös kertojaäänenä. TV-sarjan on ohjannut Teemu Holttinen. Tämä arvio on kirjoitettu ennen sarjan julkisten lähetysten alkamista ja perustuu lehdistölle ennakkona näytettyyn kahteen ensimmäiseen jaksoon. Visuaalisesti Klassinen Suomi on erinomainen. Harvinaisen ja osin […]

Vanhasta syntyy uutta AIKAMME SUURIMPIIN musiikillisiin vaikuttajiin kuulunut kapellimestari Nikolaus Harnoncourt kuoli 5. maaliskuuta 86 vuoden ikäisenä. Hän oli vanhan musiikin liikkeen isähahmo, joka toi päivänvaloon historiallisia soittimia ja esityskäytäntöjä. Hän johti alan kehitystä 1950-luvun pienistä tutkijapiireistä koko orkesterikentän mullistaneeksi liikkeeksi, jossa tyylinmukaisuuden vaatimus koski myös moderneja soittimia. Harnoncourt toimi Wienin sinfoniaorkesterin sellistinä vuosina 1952–69. Hän perusti yhdessä vaimonsa Alicen kanssa periodisoitti-mia käyttävän Concentus MusicusWien -orkesterin vuonna 1953. Sitä hän johti elämänsä loppuun asti. Joulukuussa […]

Musiikin ja kuvataiteen yhdistäminen on tärkeä osa unkarilaissyntyisen Sándor Vályn taiteilijakuvaa. Hänen teossarjansa Young Dionysos on puhdistavaa tuhoa ja uuden luomista. Siihen voi tutustua tässä kuussa järjestettävän Tampere Biennalen äänitaidenäyttelyissä. Taiteilija Sándor Vályn (s. 1968) uusi teossarja kietoutuu luovan tuhon ympärille. Young Dionysos -sarja muistuttaa Vályn aikaisempaa työskentelyä massiivisuudessaan ja tavassaan yhdistää taiteen eri lajeja. Maaliskuussa Esitystaiteen keskuksen Mad Housen konsertti-illoissa Vály suoritti osana sarjaa pianonhajottamisperformanssin. Noin neljäkymmentä minuuttia pitkän esityksen päätteeksi pystypiano oli lyöty […]

Sir András Schiff panostaa muusikkona voiman ja ääritehojen sijaan vivahteisiin, ja samaa keskitien malttia ja asioita oikeissa suhteissaan näkevää perspektiiviä hän toivoisi myös maailmanpolitiikkaan. Pianon mestari pitää resitaalin Musiikkitalossa 12. kesäkuuta. Stoalainen vähäeleisyys on aina hallinnut András Schiffin soittoa. Käsien liikkeet ovat pienet, ja kosketus on pinnassa. Kun tähän lisää analyyttisen ja historiatietoisen asenteen, tulos voisi vähäisemmällä kyvyllä olla kuivan pedanttinen. Ei Schiffillä: hänellä on harvinainen taito muuttaa volyymin ja tempojen tarkka keskitie vivahderikkaudeksi ja […]

  Elina Mustonen yhdistää ensimmäistä kertaa cembalistin ja näyttelijän roolinsa Shakespearen naishahmoja luotaavassa esityksessä. Näyttelijän ja muusikon työssä on monia yhtymäkohtia, etenkin Shakespearen kohdalla, hän sanoo.   Runon, lausumisen ja näyttämöllisyyden tuominen musiikkiin on jo arkipäivää, jopa siinä määrin, että jotkut muusikot tekevät säännöllisesti duoyhteistyötä näyttelijän tai lausujan kanssa. Ainutlaatuista sen sijaan on, että tekstiä ja musiikkia yhdistävässä esityksessä lavalla on vain yksi henkilö. Näyttelijäksi kouluttautunut cembalisti Elina Mustonen kiertää Shakespearen juhlavuonna Suomessa Her Infinite […]

  Virolainen kapellimestari Eri Klas kuoli 26.2. vakavaan sairauteen. Hän oli 76-vuotias. Klas johti mittavansa uransa aikana yli sataa sinfoniaorkesteria yli 40 eri maassa. Näihin lukeutuvat muun muassa maineikkaat Berliinin filharmonikot ja BBC:n sinfoniaorkesteri. Vuodet 1985-1990 Klas toimi Tukholman Kuninkaallisen Oopperan pääkapellimestarina. Kotimaassaan Virossa Klas työskenteli vuodesta 1965 lähtien pääosin Estonia-teatterissa. Hänestä tuli teatterin ylikapellimestari ja taiteellinen johtaja. Klas perusti Viroon myös kulttuurirahaston, jonka tuki taiteilijoille on ollut maan kulttuurin kehitykselle ratkaisevaa. Klas toimi kapellimestarina […]

  Kuuluuko taide kaikille? Näin ainakin moni haluaa – mutta käytännössä kysymys on paljon monimutkaisempi. Taideinstituutioihin ja niiden käytäntöihin kätkeytyy eriarvoistavia elementtejä, mistä syystä tietyt ihmisryhmät jäävät tarjonnan ulkopuolelle. Tilannetta tutkimaan – ja parantamaan – on perustettu laaja tutkimushanke ArtsEqual. ArtsEqualiin liittyvät yksittäiset tutkimukset ovat pääasiassa tapaustutkimuksia. Sibelius-Akatemian professori Lauri Väkevä kertoo merkittävän osan tapaustutkimuksista tähtäävän taidealan instituutioissa ilmenevien vakiintuneiden käytäntöjen kehittämiseen. ”Näissä interventioissa luodaan tasa-arvoa edistäviä malleja ja ratkaisuja yhteistyössä taide- ja kulttuurialan toimijoiden […]

  Tarvittaessa Virva Kuusi improvisoi erikoistehoja ohjaajan tai koreografin toiveiden mukaan. Kansallisoopperan orkesterin tuore lyömäsoittimien äänenjohtaja Virva Kuusi, 25, tutkiskelee postissa saapunutta uutta isorummun kalvoa. Soittimien huolto on kiinteä osa lyömäsoittajan työtä. Ja soittimia riittää. Esimerkiksi Pähkinänsärkijä-baletti vaatii kymmenisen erilaista lyömäsoitinta mukaanlukien kourallisen lelusoittimia, uudemmasta musiikista puhumattakaan. ”Opiskelussa perussoittimia ovat pikkurumpu, marimba ja patarummut, ne antavat perustekniikat”, Virva Kuusi kertoo. Orkesterisoittajaksi tähtäävä perehtyy lisäksi esimerkiksi lautasiin, tamburiiniin ja triangeliin. Jotkut erikoistuvat patarumpuihin. Oopperaorkesterissa soittaa vakituisesti […]

  Suomeen asettunutta Alex Freemania kiehtoo Shakespearen luontosuhde. Helsingin kamarikuoro kantaesittää A Wilderness of Sea -teoksen Shakespearen kuolinpäivänä 23.4.   Säveltäjät ovat olleet Shakespearen pauloissa tämän omista ajoista alkaen. ”Bardin” draamat ovat muuntuneet oopperoiksi, näytelmien laulutekstit vokaalimusiikiksi, näyttämömusiikit orkesterisarjoiksi. Shakespearen hahmot ovat inspiroineet myös soitinmusiikkia Berliozin ja Tshaikovskin Romeo ja Julia -orkesterifantasioista Hans Werner Henzen kitaralle säveltämään Shakespeare-muotokuvien sarjaan. Shakespearen kuolinpäivänä Helsingin kamarikuoro esittää 1900-luvun Shakespeare-helmiä Vaughan Williamsista Taverneriin, ja mukana on myös kitaristi Otto […]