ARTIKKELIT

Uudet teknologiat löytävät tiensä teattereihin samaan aikaan, kun tasapainotellaan resurssien ja ympäristöön liittyvien kysymysten kanssa. Millaisia näyttämöteknisiä ratkaisuketjuja kätkeytyy teosten taakse? Lahden, Turun ja Kajaanin kaupunginteattereiden lavastajat kertovat kauden päätuotantojensa prosesseista.   Moni katsoja odottaa näyttäviä ”wau-efektejä” suurten näyttämöiden teoksilta. Usein ”wau” syntyy esityksen visuaalisista elementeistä, ja katsoja saattaakin jäädä pohtimaan, miten kohtauksen toteuttaminen oli edes mahdollista. ”Projisoinnit, näyttöpinnat ja koneet ovat tulleet muun näyttämötekniikan lisäksi. Näyttämöt ovat usein yhdistelmä eri aikakausien näyttämötekniikkaa, käsikäyttöisistä vipstaakeista […]

    Tanssin talo on kolmen toimintavuoden aikana onnistunut saamaan taidemuodolle ison määrän uutta yleisöä. Tanssialan talousraamien ahtaus painaa edelleen suomalaisten ryhmien mahdollisuuksia saada tuotantojaan esiin, mutta kasvavien yleisömäärien ja uuden säätiömallin toivotaan auttavan rahoituksen kehittymisessä.   Tanssin talo tuskin olisi onnistunut yleisömäärän kasvattamisessa ilman korkean profiilin kansainvälisiä vierailuja. Tanztheater Wuppertal Pina Bausch ja muut alan huiput saavat huhtikuussa jatkokseen Nederlands Dans Theater 1 -ryhmän, joka tanssii ilmastonmuutosta ja ihmisen luontosuhdetta käsittelevässä teoksessa Figures in […]

  Hannu-Pekka Björkman palaa näyttämölle nuoren polven Dostojevski-tulkinnassa. Rondon haastattelussa näyttelijä avaa Rikoksen ja rangaistuksen taustat.   Mihin sinä uskot? Tätä kysymystä kohti kulkee venäläiskirjailijan, Fjodor Dostojevskin, koko tuotanto. Sitä on myös monesti kysynyt itseltään Hannu-Pekka Björkman, paitsi näyttelijä myös slaavilaisen kirjallisuuden ystävä ja asiantuntija. Helmikuussa Q-teatterissa sai ensi-iltansa Dostojevskin kenties tunnetuimman romaanin, Rikos ja rangaistus, tuore tulkinta. Maailmankirjallisuuden tunnetuimpiin teoksiin kuuluva romaani kertoo nuoresta lakiopiskelija Rodion Raskolnikovista, joka murhaa vuokraemäntänsä ja tämän siskon todistaakseen […]

Tamperelaiset Ahosen sisarukset ovat kulkeneet menestyksellä perinteisen suomalaisen musiikkikoulutuksen polkuja.   Ajatus siitä, että näppäripedagogiikka tai muu ryhmäopetus voisi korvata perinteisen yksilöopetuksen, tuntuu minusta oudolta. Varsinkin alussa on tärkeää, että opettaja paneutuu yhden oppilaan asioihin. Ryhmässä se ei onnistu”, sanoo tamperelainen klarinetinsoiton opiskelija Samuel Ahonen. Häntä säestää isosisko, viuluopinnoissaan pitkälle edennyt Iidamari Ahonen. “Ryhmäopetus voi toki alussa kannustaa ja innostaa, mutta alkuvaihe on erityisen tärkeä myös siltä kannalta, että saadaan perusasiat kuntoon. Varsinkin viulunsoitossa kaikki […]

Kun Kansallisteatterin Eläinten vallankumouksessa ihanteet menevät pieleen, myös musiikki kääntyy irvikuvakseen. Näytelmän soiva anti ulottuu vallankumouslaulusta diktaattorin ylistyslauluihin ja karmiviin äänitehosteisiin. Niiden takana on Juhani Nuorvala.   Säveltäjä Juhani Nuorvalalla on ollut ”pitkä mutta kapea” ura teatterimusiikin kanssa sikäli, että hän on tehnyt sitä jo yli pari vuosikymmentä mutta lähes yksinomaan yhden ohjaajan, Michael Baranin kanssa. Uusin niistä on Kansallisteatterissa pyörivä Eläinten vallankumous, George Orwellin klassikko Stalinin diktatuurin piikkeineen, jonka kertomus vallan korruptoivasta luonteesta ja […]

Anne Välinoro matkusti Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin pitkin poikin Suomea kauden uusien suomalaisten näytelmien perässä. Kauden voittajat löytyvät hänen mukaansa Mikkelistä, Savonlinnasta, Seinäjoelta, Lahdesta ja Tampereelta. Ajankohtaisin uutuusnäytelmä kertoo Risto Rytin vaikeista päätöksistä sodan aikana.   Rakastunut Ryti Savonlinnan teatterissa   Savonlinnan teatterin 110-vuotisjuhlanäytelmää Rakastunut Ryti -näytelmää katsoessa ei voi välttyä pohtimasta vastuunottoa laajemmin. Se ei näy suomalaisten nykypoliitikkojen toiminnassa pitkällä tähtäimellä. Vastuunotto siinä mitassa kuin sota-ajan presidentti Risto Ryti sodan asiaan suhtautui, on suorastaan […]

  Suomessa riittää orkestereita ja teattereita, mutta onko niistä tullut vähän itseriittoisia linnakkeita? Toisiko tehokkaampi kierrättäminen ja yhteistyö piristystä sisältöihin ja ratkaisua taloudellisiin ongelmiin? Miten saada freelancereille elintärkeä vierailutoiminta eloon? Teema on ajankohtainen niin teatterin, musiikin kuin tanssin kentällä.   Määrällisesti katsoen Suomen teatteri- ja orkesterilaitos seisoo tukevalla pohjalla: valtion tukijärjestelmän (VOS) piirissä on 58 teatteria ja 33 orkesteria, minkä lisäksi on paljon vapaan kentän toimijoita. Vaikka niiden kohtaloa on silloin tällöin palloteltu kunnallispolitiikan pöydissä, […]

  Jukka Untamala on aloittanut Joensuun kaupunginorkesterin taiteellisena johtajana, ja samaan aikaan kaupunki julkisti suunnitelmansa uuden musiikki- ja kulttuuritalon rakentamisesta. Untamalan mielestä kaikki edellytykset musiikkielämän profiilin nostolle ovat olemassa.   Onhan tämä hauska paluu”, toteaa Jukka Untamala. Hän oli 15 vuotta sitten Joensuun kaupunginorkesterin konserttimestarin sijaisena ja jatkoi siitä kapellimestarin opintoihin ja vapaan kentän muusikoksi mm. Kamus-kvartetin kakkosviulistina. Nyt hän on palannut Joensuuhun ylikapellimestarin roolissa. Muutos orkesterissa on ollut nopea: esimerkiksi puupuhallinsektio on uusiutunut lähes […]

  Yhdysvaltalainen vakuutuspomo Brian Thompson murhattiin yllättäen viime joulukuussa. Tapaus herätti laajaa huomiota. Vakuutusyhtiöt eivät nauti suurta kansansuosiota Yhdysvalloissa. Murhasta epäilty Luigi Mangione nousi joidenkin silmissä jopa eräänlaiseksi kansallissankariksi. ”Vapauttakaa Luigi” -mielenosoituksessa eräässä kyltissä Mangione listattiin mm. Nelson Mandelan ja Ghandin kaanonin jatkeeksi. Näyttelijä Miro Lopperin mielestä tapaus osoittaa, kuinka ajankohtaisia Rikoksen ja rangaistuksen teemat edelleen ovat: yksilö katsoi oikeudekseen tehdä murhan, kuten Dostojevskin romaanin Raskolnikov. ”Tämän kirjan maailma ei ole menneisyyttä. Päinvastoin, se elää […]

  Onko väitteemme Suomesta musiikin opetuksen ihmemaana itsepetosta? Onko musiikkioppilaitosjärjestelmämme edelleen kansainvälisen ihailun kohde kuten 50 vuotta sitten? Luoko musiikkiopisto-opetus perustan, jonka pohjalta on hyvä jatkaa ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen? Kouluttaako ammatillinen toinen aste työllistyviä klassisen musiikin osaajia? Onko Sibelius-Akatemian monopoliasema oikeassa suhteessa ammattikorkeakouluissa annettavaan musiikkialan koulutukseen?   1. PÄIVÄ Ajomatka on haastava. Moottoritiellä tiheä usva ja Hangontiellä silmiin paistava aurinko tekevät näkyvyyden kehnoksi. Maiseman värit tuovat mieleen 1800-luvun englantilaisen maalaustaiteen. Lumet ovat sulaneet kuin keväällä; nyt on tammikuu. Vikanin […]

Sirkku Peltolan kirjoittama komedia Kärpäset on kevään vetonaula Tampereen Työväen Teatterissa. Pienetkin tarinat ja läheiset tapahtumat riittävät näytelmäksi kirjailijalle, jonka teoksissa kaiken takana on usein nainen. Niinpä häntä on kutsuttu Hella Wuolijoen manttelinperijäksi.   Sirkku Peltola on luonut oman maailmansa näytelmillään. Siellä on perhe, hankalia ihmissuhteita ja yhteiskunta, jonka perässä Kotalan perhe ei enää pysy. 1970-lukua muistuttavassa aikakaudessa hengittää Suomi, joka on pysähtynyt pannukahviin ja Jim-patukoihin. Peltola syntyi vuonna 1960. Hänen isänsä vietti lähes seitsemän […]