ARTIKKELIT

Mika Kallion uudella soololevyllä rumpusetti on jätetty syrjään, ja musiikin keskiöön nousevat hänen lukuisat gonginsa.   Rumpali-lyömäsoittaja Mika Kallio (s. 1974) on uransa varrella julkaissut soololevyjä melko harvakseltaan, joten kesäkuussa ilmestynyt Gong Odyssey -albumi on omiaan herättämään kiinnostusta – etenkin kun Kallio on jättänyt levyllä perinteisen rumpusetin kokonaan pois ja keskittynyt soittamaan lähinnä gongeja, riippuvia metallisia kumistimia. ”Olin jo pitkään kuunnellut vapaan suunnan rumpaleita molemmin puolin Atlanttia, kuten amerikkalaista Paul Motiania, sveitsiläistä Pierre Fabrea ja […]

Cecilia Damström pyrkii musiikillaan muuttamaan maailmaa paremmaksi. Teosto-palkitulla ICE-teoksellakin on selkeä viesti: me voimme pysäyttää ilmastonmuutoksen, jos vain toimimme. Työn alla on kierrätysaiheinen orkesteriteos sekä uusiutuvista energianlähteistä kertova sarja harmonikalle.   Musiikkitalon käytävä kaikuu varmoista askelista, kun säveltäjä Cecilia Damström astelee haastatteluun. Hän saapuu hyväntuulisena kesämökiltään, jossa hän on viime päivät säveltänyt. ”Mökillä teen parhaiten töitä”, hän kertoo. Viime toukokuussa Damström voitti Teosto-palkinnon. Aiemmin yksikään taidemusiikin naissäveltäjä ei ole voittanut kyseistä palkintoa. ”Olin yllättynyt, että […]

Sinfoniaorkesterit sopeuttavat striimauksiaan pandemian jälkeiseen aikaan. Kaikki tunnustavat verkkolähetyksien lisäarvon, mutta rahkeet ja lähestymistavat ovat silti yllättävän erilaiset.   Verkkokonsertit eivät ole suomalaisille kaupunginorkestereille mikään uusi juttu. Lahdessa striimaaminen aloitettiin jo vuonna 2007, ja esimerkiksi Turun filharmoninen orkesteri liittyi joukkoon neljä vuotta myöhemmin. Koronapandemia kuitenkin muutti pelin hengen. Kun kovat yleisörajoitukset laittoivat salien ovet säppiin, kaikkien oli käytännössä siirrettävä palvelunsa verkkoon. Ajat muuttuvat, joskus hyvinkin nopeasti. Kun verkkokonsertteja on vihdoin opittu tekemään eri puolella Suomea, […]

  Helmikuussa menehtynyt Jaakko Kuusisto ei ehtinyt viimeistellä Osmo Vänskän tilaamaa sinfoniaansa, mutta kesäkuun alussa se kuitenkin sai kantaesityksensä Minnesotassa hänen veljensä Pekan ja nuottigraafikko Jari Eskolan täydentämänä. Suomessa se kuullaan marraskuussa Oulun kaupunginorkesterin ja joulukuussa Helsingin kaupunginorkesterin konserteissa. Sinfoniaa kuunnellessa sairautta ei voi olla huomaamatta. Siinä on Jaakolle ennen kuulumattoman tummia sävyjä, epätoivon pilkahduksia ja hetkiä, jotka huokuvat elämän arvaamattomuutta   Vuosi 2020 opetti koko maailmalle, että arpapeliä ei voi voittaa suunnittelemalla. Jaakko Kuusistolle […]

Vertaansa vailla olevan Hollywood-uransa ohella John Williams on kirjoittanut vuosikymmenten mittaan myös huomattavan määrän teoksia konserttisaleja varten. Näistä merkittävimpiä lienevät säveltäjän monet konsertot, jotka muodostavat kokonaan oman lukunsa Williamsin tuotannossa. Teossarjan ensimmäinen, japanilaisen shakuhachin innoittama huilukonsertto syntyi jo vuonna 1969. Sittemmin se on saanut toistakymmentä seuraajaa, mukaan lukien konsertot viululle (1974–76/1998), tuuballe (1985), klarinetille (1991), sellolle (1994/2021), fagotille (1995), trumpetille (1996), käyrätorvelle (2003), alttoviululle (2009), harpulle (2009) ja oboelle (2011) sekä joukon pienimuotoisempia konsertoivia teoksia, […]

  Koronapandemia lisäsi kiinnostusta kotihifiä kohtaan, mutta aloittaminen voi tuntua vaikealta. Mitä pitäisi ottaa huomioon, jos haluaa kotiin uskottavaa klassisen tai muun akustisen musiikin äänentoistoa? Kysyimme kauppiaalta ja pitkän linjan hifiharrastajalta.   Otetaan lähtötilanteeksi musiikin opiskelija, ammattilainen tai aktiivinen musiikin kuuntelija. Hänellä on ammatillisista syistä tai harrastuksen jäljiltä harjaantuneet korvat. Kotoa löytyvä audiolaitteisto ei kuitenkaan tue musiikin luonnollista toistumista. Kuulostaako tutulta? Moni voi vältellä ajatusta kotiin hankittavista audiolaitepinoista. Hifiharrastukseen voi liittyä oletuksia reippaasta rahanmenosta, loputtomasta […]

  Vuodenaikojen päättymätön kierto on tarjonnut säveltäjille ehtymätöntä innoitusta aikakaudesta toiseen. Olipa sitten kyse Joseph Haydnin viimeisestä mestariteoksesta, tuosta valistuksen hengen oratorioilmentymästä Vuodenajat (Die Jahreszeiten, 1799–1801) tai Žibuoklė Martinaitytėn hienovireisestä, vuosikierron synnyttämiä sisäisiä herätteitä tarkastelevasta Sielunmaisemasta (2019) sellolle ja orkesterille, luonnon syklit ovat synnyttäneet musiikissa hämmästyttävän vaikuttavia sointikuvaelmia. Lajityypin tunnusomaisimmasta teoksesta on tietenkin kiittäminen Antonio Vivaldia, jonka vuosien 1718–20 tienoilla sävelletyn ja ensi kerran vuonna 1725 kokoelmassa Il Cimento dell′ Armonia e dell′ Inventione julkaistun […]

Vuonna 1922 Teknillisen korkeakoulun yhteyteen perustettu Polyteknikkojen Orkesteri on vuosisadan mittaisella taipaleellaan saanut soittajikseen paljon muitakin kuin teekkareita. Monet jäävät soittamaan opintojensa jälkeenkin, ja orkesteri kannustaa myös vaihtamaan soitinta tarpeen mukaan. Polyteknikkojen Orkesteri (PO) viettää monipuolisesti satavuotisjuhliaan: Aalto-yliopiston yhteydessä toimiva orkesteri soitti huhtikuussa juhlakonsertin lähes loppuunmyydyssä Musiikkitalossa yli sadan soittajan voimin, heinäkuun lopussa vuorossa on kiertue Inariin sekä Luosto Soi! –festivaalille Sodankylään, ja syksyllä orkesteri esittää Jean Sibeliuksen Kullervon yhdessä Polyteknikkojen Kuoron kanssa. ”Pandemia haittasi […]

Wagner-rooleistaan tunnettu tenori Dan Karlström debytoi festivaalijohtajana perustamillaan Ahvenanmaan oopperajuhlilla. Hänen unelmanaan on saada kotikonnuilleen musiikkituristien vetonaula Savonlinnan tapaan. Ensi kaudella Karlströmiä kuullaan myös Kansallisoopperassa Siegfriedin Mimenä, josta on tullut hänen paraatiroolinsa.   Dan Karlströmin ura Wagner-tenorina koki kesäkuussa ehkä tähän asti hektisimmän vaiheensa, kun hänen kotitalonsa Leipzigin ooppera esitti kaikki säveltäjän oopperat kolmen viikon periodissa. Karlströmillä oli urakassa roolit Liebesverbotissa, Reininkullassa, Siegfriedissä ja Parsifalissa. ”Ei siinä muu auta kuin pitää itsensä kunnossa ja laulaa […]

Maria Morfin Venäläinen päätti lapsena, että hänen soittimensa on sello tai ei mitään. Meksikolaissuomalainen nuori lupaus pänttää espanjaa ylioppilaskirjoituksiin ja ihailee Arto Noraksen tyyliä soittaa.   Kuumana kesäpäivänä 19-vuotias Maria Morfin Venäläinen tekee täysin samaa kuin monet muutkin ikäisensä. Hän myy kesätyönä muikkuja torilla. Aivan tavallinen lukio-opiskelija Morfin Venäläinen ei silti ole. Hän opiskelee sellonsoittoa Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja on menestynyt jo kahdessa sellokilpailussa. Jaettu ensimmäinen sija tuli Salon kansallisesta sellokilpailusta ja ensimmäinen palkinto Porvoon sellokilpailusta. […]

  Kassu Halosta voi sanoa Suomen menestyneimmäksi elossa olevaksi kevyen musiikin säveltäjäksi ja äänitetuottajaksi. Pitkän päivätyönsä iskelmän ja rockin parissa tehtyään konkari on palannut nuoruuden rakkautensa, sinfoniamusiikin, pariin.   Kalervo ”Kassu” Halonen (69) ehti toimia vuosikymmeniä Kirkan, Irwinin, Jari SIllanpään ja Vesa-Matti Loirin kaltaisten artistien tukipylväänä, säveltäjänä ja sovittajana. Hänen tuotantonsa käsittää pari tuhatta sävellystä, joita kuullaan sadoilla albumeilla. Halosen säveltämistä lauluista umpituttuja suomalaisille ovat esimerkiksi Surun pyyhit silmistäni, Sydämeeni joulun teen ja Rentun ruusu. […]

Berliinin filharmonikot panostavat seuraavan vuoden aikana suomalaisiin kapellimestareihin ja musiikkiin. Kesäkuussa heti John Storgårdsin jälkeen orkesteria johti Sakari Oramo. Esa-Pekka Salonen on kauden 2022/23 teemasäveltäjä, ja hän vierailee pitkästä aikaa myös kapellimestarina. Salosen lisäksi filharmonikkoja johtavat joulukuusta kesäkuuhun ulottuvalla jaksolla Santtu-Matias Rouvali, Klaus Mäkelä ja Mikko Franck. Lisäksi Sakari Oramo ja Susanna Mälkki johtavat Karajan-akatemian orkesteria osana kausisarjaa. Salosen teoksia kuullaan useita, mm. urkukonserton Saksan-ensiesitys. Franckin johtamassa konsertissa toukokuussa on pelkkää suomalaista musiikkia: Salosen Karawane […]