Turku saa hienon talon – nyt sisällön kimppuun
Nyt se on varmaa: Turku saa kaupunginteatterin viereen uuden konserttitalon, jonka pitäisi avata ovensa jo loppuvuonna 2025. Arkkitehtuuri vaikuttaa lupaavalta, mutta miten on sisällön kanssa? Turun konserttitalon rakentamispäätöstä edelsi useiden vastaavien hankkeiden tavoin poliittinen vääntö. Se kuitenkin koski viime metreillä enemmän talon sijaintipaikkaa kuin tarvetta sinänsä. Turun kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen paikkakysymys on nyt loppuun käsitelty: se on Aurajoen rannalla Itsenäisyydenaukion tontilla, jossa konserttitalo muodostaa toimivan visuaalisen ja toiminnallisen yhteyden viereisen kaupunginteatterin kanssa. Tarjouskilpailun voittajaksi […]
Sata vuotta Händel-renessanssia
Georg Friedrich Händel ratsastaa nyt barokkibuumin aallonharjalla, mutta hänen oopperoidensa esitystraditiossa on ollut pitkä katko. Pioneerina niiden uudelleen löytämisessä on ollut Göttingenin Händel-festivaali, joka tänä syksynä juhli 100-vuotista historiaansa. Barokkiooppera ja -musiikki on nyt Euroopassa suosionsa huipulla, ja periodinäkökulma barokkisoittimineen, Urtext-ajattelua edustavine nuottilaitoksineen ja muusikoiden tyylitietämyksineen ovat arkipäivää. Kehityksen spurtti on ollut nopea, sen saattaa havaita alansa vanhimman festivaalin, Göttingenin Händel-festivaalin historiaa vilkaisemalla. Festivaali alkoi – kuten useat musiikin uudistusliikkeet oopperan synnystä alkaen […]
Riemukas Taikamelodika
Vilpittömät riemun kiljahdukset raikuivat Berliinin Komische Operissa, kun Iiro Rantalan ja Minna Lindgrenin Zaubermelodikan ensi-ilta päättyi. Jouhevasti etenevä tapahtuma ja omanlainen huumori piti mielenkiinnon yllä ikään katsomatta, mutta miksi itse melodika melkein unohtuu? Zu hilfe, zu hilfe… Näillä avunpyynnöillä Mozartin Taikahuilu alkaa, kun leijona ahdistelee Taminoa, ja samoilla sanoilla alkaa sen jatko-osaksi sävelletty lastenooppera Zaubermelodika. Siinä ne laulaa ”aurinkokuningas” Sarastro, joka on jo niin dementoitunut, ettei muista, kuka on. Tamino on muuttunut […]
Lähtöruutuna luonnollinen ääni
Vaikka musiikki onkin parhaimmillaan konserttisalissa, säveltaiteesta halutaan nauttia myös äänitteiltä kotioloissa. Rondon artikkelisarjan toisessa osassa kysytään, miten Iisalmesta maailmankuuluksi ampaissut Genelec huomioi musiikinystävän kotikuuntelun tarpeet. Genelecin leimallisin erityispiirre kotimaisten kaiutinvalmistajien joukossa on, että yritys nousi alun perin esiin radio-, tv- ja musiikkistudioihin räätälöidyllä tarjonnallaan. Omat erityismallit kotikäyttöön julkaistiin vasta tällä vuosituhannella. Genelecin äänentoiston pääperiaatteita on ollut pyrkimys luonnollisuuteen, mitä tavoitellaan muun muassa kehittämällä kaiuttimen hallittua suuntaavuutta. Sillä minimoidaan kaiuttimen itsensä aiheuttamia vääristymiä, kuunteluhuoneen […]
Pirteä nuorukainen ei luovuta
Kymi Sinfonietta jaksaa säilyttää seikkailullisen mielensä ja energiansa, niin kuin 21-vuotiaalle on ominaista, vaikka avustusleikkaukset ovat yrittäneet säikytellä. Miltä kahden kaupungin orkesterin työ vaikuttaa Kotkassa ja Kouvolassa asuvien muusikoiden näkökulmasta? Vuonna 1999 perustettu Kymi Sinfonietta Suomen sinfoniaorkestereista ainut kahden kaupungin yhdessä omistama osakeyhtiö. Tähän vuoteen konsertit on jaettu tasan Kotkan ja Kouvolan välillä. Sukkulointi on sujunut hyvin kaupunkien läheisyyden (50 km) ansiosta, ja konserttien uusiminen on myös taiteellisessa mielessä järkevää. Tämän vuoden alussa Kouvola […]
Jazzpolkuja, osa 13: Takarivin luottosyöttäjä
Vierivä kivi ei sammaloidu: rumpali Reiska Laineella on takana kohta 60 vuotta suomalaisen jazzin historiaa, ja hänen konkarikvintettinsä huokuu maailmanluokan kokemusta. Jazz on nimenomaan livemusiikkia, ja nyt kun yleisö sai tulla kuuntelemaan ja katselemaan, niin siinä oli oma kipinänsä. Yleisöä oli paljon, soitimme hyvin ja saimme uusia ystäviä”, säteilee tyytyväisyyttä Jazzliiton 10 keikan kiertueelta kvintettinsä kanssa hiljattain palannut rumpali Reino ”Reiska” Laine, 75. ”Kiertueet eivät ole tärkeitä ainoastaan lavalla vietetyn ajan takia, vaan myös […]
Populaaritaidetta, osa 10: Häijyys vai heikkous?
SARJASSA ESITELLÄÄN TAITEELLISESTI KORKEATASOISIA 2000-LUVUN ALBUMEITA KLASSISEN MUSIIKIN ULKOPUOLELTA. Kendrick Lamarin Pulitzer-palkittu neljäs albumi DAMN. (2017) syväluotaa yksilön moraalia kaoottisessa ja epäreilussa maailmassa, toimii henkilökohtaisena ja yhteiskunnallisena peilinä, sekä tarjoaa vaihtoehtoisen lopun takaperin kuunnellen. Jos Kendrick Lamar olisi vuonna 1987 syntynytkin toiseen yhteiskuntaluokkaan, ihonväriin tai maahan, olisi hän tänä päivänä kenties kirjailija tai elokuvaohjaaja. Köyhässä Los Angelesin esikaupungissa Comptonissa vaihtoehtoina oli kuitenkin lähinnä joko kitkuttaa epävarmoissa hanttihommissa tai valita gangsterin tie – suuret voitot […]
RDO 208 Bartókin klassikot
Unkari lähentyi 1930-luvun lopulla Hitlerin Saksaa, mikä antoi lähtökäskyn Béla Bartókille (1881–1945). Hän lähetti USA:han ensin sävellystensä käsikirjoitukset ja seurasi itse vaimoineen lokakuussa 1940. Uudessa maailmassa emigranttisäveltäjä jäi vaille säännöllistä tuloa, ja yksi tulonlähde oli työskentely yliopistoissa. Columbia-yliopisto palkkasi Bartókit tutkimaan balkanilaisen kansanmusiikin kokoelmiaan, ja vuonna 1943 säveltäjä piti Harvardissa luentosarjan omasta musiikistaan. Luentosarjan seurauksena Bartókin terveys romahti, ja sairaalassa hänellä diagnosoitiin leukemia. Perheen taloudellinen ahdinko oli entistä tukalampi, mutta Bartók ei suostunut […]
Näin soi musiikin vallankumous
Kapellimestari François-Xavier Roth jatkaa seikkailuaan 1900-luvun alun musiikin palauttamisessa juurilleen alkuperäisiä soittimia ja esitysversioita käyttämällä. Ajan patinan puhdistaminen voi herättää uudelleen henkiin musiikin vallankumouksellisuuden, kuten Rothin ja Les Sciécles -orkesterin esitys Stravinskyn Kevätuhrista Musikfest Berlinissä osoitti. Igor Stravinskyn Kevätuhrin kantaesitys Pariisin Champs-Élysées -teatterissa 1913 oli musiikin ja baletin historian tunnetuimpia skandaaleja ja päättyi mellakkaan. On spekuloitu, oliko syynä Vatslav Nižinskin koreografian primitivismi, vai oliko impressaari Sergei Djagilev junaillut sotkun, koska sellainen myy. Mutta […]
Kaiutin on ikkuna musiikkiin
Rondon lukijat lienevät yhtä mieltä siitä, että musiikki on parhaimmillaan konserttisalissa. Useasti sitä tulee kuitenkin kuunneltua myös äänitteiltä kotioloissa – varsinkin näinä pitkittyvän pandemian aikoina. Päätimme tutkailla, miten maailman huipulle noteeratut suomalaiset kaiutinvalmistajat huomioivat musiikinystävän kuuntelutarpeet. Rondon uuden artikkelisarjan aloittaa kuopiolainen Amphion. Amphionin toimitusjohtaja Anssi Hyvönen luonnehtii olevansa äänimies henkeen ja vereen. Silti hänen mielestään kotihifissä ei tulisi korostaa teknologiaa, watteja ja hertsejä, ne kun sekoittavat normikuuntelijan pään. Kysehän on kuulijan omasta havainnosta. […]
Tulevaisuus löytyy taiteiden välistä
Teatterin, konsertin, oopperan ja taidenäyttelyn välissä on huikeita mahdollisuuksia, ajattelee säveltäjä ja ohjaaja Heiner Goebbels, ja näitä raja-alueita hän tuotannossaan kartoittaa. Heiner Goebbels vieraili kesällä 2019 Iitin musiikkijuhlilla, jossa pianisti Laura Mikkola kantaesitti hänen teoksensa Under construction. Se oli saanut inspiraationsa ja materiaalinsa hänen kotinsa vieressä olleen rakennustyömaan metelistä. Nyt teos soi orkestroituna osana Goebbelsin uutta, jättimäistä teosta A house of call, joka avasi Musikfest Berlin -tapahtuman syyskuun alussa. Parituntinen, valodramaturgialla ryyditetty […]
Jazzpolkuja, osa 12: Keskustelua peilin kanssa
Muun muassa Mopo- ja Superposition-yhtyeistä tuttu Linda Fredriksson kävi läpi uudenlaisen luomisprosessin laulaja-lauluntekijävaikuttein sävyttynyttä soololevyään varten. Pori Jazzin Ted Curson -palkinnon saaneen ja kahdessa Emma-palkitussa yhtyeessä soittavan saksofonisti Linda Fredrikssonin, 36, ensimmäinen soololevy Juniper oli syntymäisillään omassa rauhassa, konserttien ollessa koronatauolla – ja Fredriksson huomasi olevansa uudenlaisen tilanteen edessä mietteliäänä. ”Olin monesti aiemmin tehnyt levyjä niin, että sävellystyön jälkeen olen sovittanut ja harjoitellut biisejä bändin kanssa, mennyt studioon, editoinut hieman jälkikäteen ja sitten levy […]