ARTIKKELIT

      Musiikkitalon urkujen rakennustyö alkaa valmisteluilla ensi kesänä, ja urkutaide on saanut Helsinkiin uuden festivaalinkin. Konsertoiva urkumusiikki on kokemassa nousua. On syytä palauttaa mieliin, millainen soitin urut itse asiassa on.   Kirkkosalin perältä kuuluu vaimeaa urkujensoittoa. Pillirivistö välkähtelee valossa näyttävästi, mutta soittajaa ei näy. Moni tuntee urut etäisesti, häistä, hautajaisista ja messuista. Mutta urut ovat soittimena paljon muutakin kuin vain humisevaa taustamusiikkia ja virsien säestystä. Urut ovat sekä soitin että monimutkainen mekaaninen kone. […]

Jo barokista alkaen ovat länsimaiset säveltäjät hakeneet tietoisesti vaikutteita teoksiinsa oman kulttuurinsa ulkopuolelta. Vaikka Amerikkojen afrikkalaispohjaista perinnettä on hyödynnetty, itse emämanner on jäänyt yllättävän vähälle tutkinnalle. Millaista on musiikillinen yhteistyö pohjoisen ja etelän välillä? Mitä säveltäjät hakevat Afrikasta – entä millainen asema klassisella musiikilla on Saharasta etelään?   Afrikka on maa”, kuuluu ironinen lause, jolla viitataan stereotyyppejä vastaavaan ja yleistävään tapaan, jolla eurooppalainen ja amerikkalainen media usein käsittelee Afrikkaa – tarkemmin ottaen Saharan eteläpuoleista Afrikkaa, […]

”Itse ihailen hyvässä lyömäsoittajassa eniten monipuolisuutta.”   Mitä lyömäsoittimien takana tapahtuu? Radion sinfoniaorkesterissa ja Awake Percussion -kvartetissa soittava Jerry Piipponen päästi Rondon kurkistamaan arkeensa. Paljastui yllättäviä asioita, kuten että pankkikortti rummunkalvolla tuunaa resonanssia, ja että ohjelmistosuunnittelun saattaa ratkaista se, onko yhtyeen käytössä kuorma-auto vai paku.   Kun lyömäsoittajia on lavalla pitkä rivi, konserttikävijä osaa päätellä, että tiedossa on isoa ja värikästä musiikkia. Ja kun lyömäsoittajat nousevat jakkaroiltaan ja verryttelevät käsivarsiaan, kohta tapahtuu. Yhtäkkiä tekemistä riittää […]

Pelimannimuotokuvia, osa 18 Emilia Lajunen kantaa ylpeydellä pelimanninimikettä. Kansanmusiikin perinteessä marinoitunut viulisti soittaa niin läntistä ja itäistä perinnettä kuin tilaussävelmiä ja fuusiotakin, ehtien samalla myös toimia viulun vastuuopettajana Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmässä ja käsitellä tohtorikonserteissaan liikkeen vaikutusta musiikkiin.   Herman ”Pilli-Hermanni” Saxberg (1830-1909) oli Keski-Suomessa toissa vuosisadalla kierrellyt klarinettipelimanni ja arkkiveisujen sepittäjä, muttei mikään aivan harmiton laulelija. ”Hän oli vähän roisimpi pelimanni, muun muassa mahdollisesti murhasi ensimmäisen vaimonsa ja istui kymmenen vuotta vankilassa”, kertoo Pilli-Hermannin lapsenlapsenlapsenlapsi […]

Mikrotonaalinen eli perinteisten sävelten (esimerkiksi pianon koskettimien) väliin jääviä ääniä käyttävä musiikki on genrevapaata, moninaista ja elää modernistisen nykymusiikin ulkopuolellakin. Suomessa näitä soittimiakin on kehitelty niin, että sävelvälien värikäs maailma on avautumassa.   Kerran kuussa sunnuntaiaamupäivisin Amsterdamin Muziekgebouw’ssa järjestetään mikrotonaalisen musiikin matinea. Salissa on 31-sävelviritetyt Fokker-urut, jotka ovat synnyttäneet alueelle mikrotonaalisen musiikin keskittymän. Niinpä Muziekgebouw’n urkuri, suomalainen Ere Lievonen, saa tarjoilla mikrotonaalisuutta vakioyleisölle. ”Siellä on kotoisa tunnelma, hieno soitin ja upea sali”, intoilee säveltäjä Juhani […]

  Koreografi Carl Knif on tarttunut uudessa tanssiteoksessaan haastavaan musiikkiin, Shostakovitshin 24 preludiin ja fuugaan. Musiikin ankara muoto kohtaa tanssillisen rönsyilyn, ja suhde saa uusia tasoja vastakohtien kitkassa ja traditiota muokaten.   Carl Knif on tullut tunnetuksi koreografina, joka ei ole pelännyt tuoda näyttämölle henkilökohtaisia teemoja. Teatterillisia keinoja sisältävät teokset ovat käsitelleen mm. homoseksuaalisuutta, masennusta, ahdistusta ja suhdetta kehoon ja vanhempiin. Omaa tarinaansa kertomalla hän on halunnut jakaa asioita yleisön kanssa sen sijaan että jäisi […]

    Apollo Artistit on uusi, pianisti Iiro Rantalan kokoama ryhmä nuoria nousevia musiikkialan kykyjä, joita hän haluaa tukea ja joille hän on järjestänyt agentuurin eli konserttimyyntiä hoitavan organisaation.   Minna Huuskosen Minnamurra Music Management -toimiston artisteihin sulautunut rosteri on varsin monipuolinen. Nuoret edustavat useita musiikkityylejä klassisesta rockiin. “Musta se oli aivan loistava idea”, nuorten agenttina toimiva Huuskonen muistelee reaktiotaan kuullessaan Iiro Rantalan ideasta ensi kertaa. “Se, että etabloitunut taiteilija haluaa tällä tavalla tukea nuorta […]

Jennah Vainio haluaa Tampere Biennalen taiteellisena johtajana antaa äänen säveltäjille, jotka ovat jääneet valokeilan ulkopuolelle. Säveltämisessä hänelle tärkeitä arvoja ovat puhuttelevuus ja spontaanius.   Minä sävellän, kuulijat päättävät sitten, mitä mieltä ovat, kuulee nykymusiikkikentällä usein sanottavan. Kuitenkin kuulijalla on vain rajallinen valta, muistuttaa Jennah Vainio. ”Instituutioiden ystäväverkostoilla ja portinvartijoilla on iso vastuu. On paljon säveltäjiä, joille ei ole annettu mahdollisuutta ja joilla ei ole kontakteja”, säveltäjä toteaa. Huhtikuun ensimmäisinä päivinä järjestettävän nykymusiikkifestivaali Tampere Biennalen uutena […]

Uuno Klami on tunnettu värikkäästä orkesterimusiikistaan, mutta säveltäjän syntymän 120-vuotisjuhlat tuovat parrasvaloihin ja kansien väliin hänen aiemmin unohdettua kamarimusiikkiaan. Uusien julkaisujen editiotyössä mukana ollut pianisti Esa Ylönen kertoo löydöistä ja säveltäjän elämästä.   Säveltäjä Uuno Klami syntyi Virolahdella 20. syyskuuta 1900. Virolahti oli sivistyksellisesti edistyksellinen Suomen ensimmäisine kunnallisine kansakouluineen, Kuninkaanteineen ja vilkkaine kalasatamineen. Haminan upseerikoulun aktiivinen seuraelämä näkyi alueella, ja suurissa kartanoissa harrastettiin paljon musiikkia. Uunon isä toimi kaupanhoitajana Klamilassa, mutta suvusta on purjehdittu myös […]

  Jazz vei basisti Kaisa Mäensivun kauas kotoa. Hän ei silti kadu päätöstä lähteä sinne, missä mittelö omassa genressä on loppua vailla ja maailman ankarinta. Päinvastoin, kunnianhimoinen nainen nauttii haasteista ja tilaisuuksista kehittyä.   Hämeenlinnalaiseksi 1990 syntyneen Kaisa Mäensivun valitsema polku ei ole helpoimmasta päästä. ”En suunnitellut jääväni New Yorkiin, mutta opintojen jälkeen ajatus kävi houkuttamaan. Olin ehtinyt kasvattaa verkostojani kaksi vuotta, ja töitä tuli koko ajan enemmän”, Mäensivu kertoo. ”Suuremmat mahdollisuudet alkoivat kiehtoa, vaikka […]

Mitä mahdollisuuksia ilmastokriisin aikana elävällä muusikolla on huomioida soittimensa ekologista kestävyyttä? Voiko sitä olla ajattelematta? Ja onko valinnoilla edes merkitystä?   Liiallinen metsänraivaus horjuttaa ekosysteemien tasapainoa, vähentää luonnon monimuotoisuutta ja pienentää hiilivarastoja sekä -nieluja. Viime aikoina esimerkiksi Brasilian sademetsien kiihtynyt tuhoutuminen ja Australian metsäpalot ovat kauhistuttaneet maailmanlaajuisesti ja tuoneet maapallon metsät lähemmäs tietoisuuttamme. Soitinrakennusala on marginaalinen bisnes verrattuna moneen muuhun puuta raaka-aineenaan käyttävään teollisuudenhaaraan, maataloudesta puhumattakaan. Puusta monet soittimet on kuitenkin valmistettu, ja jostain puu […]

  Esitystaiteen ryhmän Oblivian uusi tuotanto vie torjuttujen tunteiden ja muistojen ja samalla Euroopan historian pimeiden hetkien äärelle. Stuttgartissa kantaesityksensä saanut teos nähdään maaliskuussa Espoon kaupunginteatterissa ja lokakuussa Tampereella.   Oblivian performanssitaide liikkuu lokeroiden yli liikkeen, musiikin, valojen ja teatterin keinoin ja tuo lempeillä kosketuksilla esiin vakaviakin asioita. Uusi tuotanto Verdrängen, Verdrängen, Verdrängen oli Stuttgartin ECLAT-nykymusiikkifestivaalin ohjelmistoa. Festivaalin vakiyleisölle tällainen ilmaisu oli varmasti uutta, sillä se perustui yksinkertaisille, jopa absurdilla tavalla naiivin tuntuisille rallatuksille ja […]