Ooppera ja laulumusiikki

Josquin des Prés (n. 1450/55–1521) on yksi renessanssimusiikin kiistattomimpia mestareita, mutta huonosti tunnettu. Monin tavoin kirjoitetusta sukunimestään alkaen Josquinin elämästä tiedetään vähän, vaikka aikalaisten ja jälkipolvien ylistyksiä riittää. Tänä vuonna hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi 500 vuotta, ja Tallis Scholarsin 34 vuotta kestänyt projekti Josquinin messujen levyttämiseksi tulee maaliin. Se tarkoittaa yleisesti tunnustettujen kahdeksantoista messun kokonaisuutta yhdeksällä levyllä, mutta kriittinen tutkimus tekee teosluetteloon yhä lisäyksiä ja poistoja. Gimellin viimeisellä messulevyllä kuullaan kolme teosta, joista Missa Hercules […]

Nils Schweckendiekin johtaman Helsingin kamarikuoron 2010-luvun työn hedelmästä on viime vuosina voinut nauttia lukuisilla julkaisuilla. Sampo Haapamäen 39-minuuttinen, globaalin yhteisön mahdollisuutta ja problematiikkaa pohtiva Maailmamaa on Haapamäeksi hetkittäin jopa poikkeuksellisen selkeä ja vähäeleinen, mutta sisältää kuitenkin moninaisuudessaan ja kompleksisuudessaan runsaasti ”haapamäkeläistä” kimmoisaa, äkkiväärää energiaa sekä lähes meemimäistä huumoria. Suomalaiskansallisten laulujen, tökerön räppäyksen, Orffin O Fortunan ja estottomien huutelujen vastapainona toimii Haapamäen runo Aistit niin kuoron fragmentaarisena tulkintana kuin poukkoilevalla nauhalla lausuttuina lukuisina käännöksinä. Ilahduttavassa runsaudessaan […]

Viime aikoina barokkimusiikkia on lähestytty yhä enemmän sekä nykyisten että historiallisten populaarityylien kautta. Ehkä monien nykykuulijoiden maku vastaa paremmin rahvaan kuin hoviaateliston normeja, joka tapauksessa barokkiaikana musiikissa vaikutti yhtä jyrkkä säätyjako kuin yhteiskunnassakin. Huilisti François Lazarevitchin johtama normandialaisyhtye Les Musiciens de Saint-Julien tarttuu levyllään rohkeasti englantilaiseen populaariperinteeseen, laulettuihin balladeihin ja kengän kantoja kopisteleviin kontratansseihin. Musiikki on enimmäkseen peräisin John Playfordin (1623-1686) The Dancing Masterin eri painoksista, nykyaikaiset sovitukset ovat Lazarevitchin. Levyllä kuultavia Henry Purcellin, Henry […]

Virtuaalirakkauden ongelmat eivät ole niin uusia kuin kuvittelisi. Ovidiuksen Metamorfooseissa Pygmalion veistää itselleen patsaan, joka Amorin henkiin herättämänä hurmaa kaunotar Galatheana. Bernard Shaw kirjoitti aiheesta näytelmän, josta Frederick Loewe sävelsi musikaalin My Fair Lady. Aihe kiinnosti myös 1700-luvun säveltäjiä, joita inspiroivat valistusajan ideat mekaniikasta ja sielusta. Jean-Philippe Rameaun Pygmalion sai menestyksekkään ensi-iltansa vuonna 1748 ja Georg (Jiri) Bendan samanniminen monodraama vuonna 1779. Rameaun pieni balettiooppera on tunnettu ja moneen kertaan levytetty teos, jossa kuvanveistäjän taltta […]

D ame Ethel Smyth (1858-1944) tuomittiin vankilaan hänen kivitettyään vuonna 1912 naisten äänioikeutta vastustaneen siirtomaaministerin ikkunaa. Leipzigin konservatoriossa opiskelleella sufragettisäveltäjällä oli siten omakohtaista kokemusta hänen säveltäessään ”vokaalisen sinfonian” The Prison (”Vankila”, 1930) ystävänsä Henry Bennet Brewsterin librettoon. Kyseessä ei ole protestisävellys vaan pohdiskeleva syväluotaus vapauden olemukseen. Bassobaritoni Dashon Burtonin Vankia kalvaa ahdistus ja epävarmuus, jota sopraano Sarah Brailey Hänen sielunaan rauhoittaa kuoron laajentaessa aihetta elämänviisaudella. Tekstissä on kankeutensa, mutta Smythin musiikki on ryhdikästä ja verkkaisuudessaankin […]

Tõnu Kõrvitsin You Are Light and Morning (2019) kasvaa vaivihkaa hiljaisuudesta. Italialaisen Cesare Pavesen (1908–1950) runoihin sävelletty teos on tunnelmaltaan jotain maallisen requiemin ja kantaatin välimaastosta. Alun Tu sei come un terra petaa elementit: maltilliset tempot, keinuva rytmi, molli ja tummasävyiset moodit sekä kontrapunktaalisten jousien harkitut riitasoinnut. Ilmaisun kiihtyessä kuorokin päätyy blue notea muistuttavaan ”kattoon” aivan kuin todellisuus palauttaisi tunnekuohusta maan tasalle. Runojen rakkaudenkiihko purkautuu runsaiksi metaforiksi, mutta Kõrvits ja kapellimestari Risto Joost kaivertavat sieltä […]

”Lasimaalaus”: Kalevi Aho: Lasimaalaus, Mikko Sidoroff: Rukoushuokauksia Neitsyt Marialle, Bengt Johansson: Pater noster, Olli Kortekangas: Three fiord sketches, Frank Havrøy: Salve Regina, Karin Rehnqvist: Sånger ur jorden, Juhani Komulainen: Niin paljon ohi. Kaari-ensemble, joht. Saara Aittakumpu. KAARICD2020 Kaari-ensemble on koonnut esikoislevylleen ydinohjelmistoaan. Vuonna 2008 perustettu naiskuoro on profiloitunut 1900-luvun ja aikamme musiikin lisäksi klassisromanttiseen ohjelmistoon. Raitoja silmäillessä mieleen tulee monille suomalaiskuoroille mieluinen kuulakas pohjoismainen modernismi, mutta kuulas ei nousekaan tämän levyn avainsanaksi. Sointi on juureva […]

Georg Friedrich Händel: Semele. Louise Alder (Semele), Hugo Hymas (Jupiter), Lucile Ricardot (Juno), Carlo Vistoli (Athanas), Gianluca Burratto (Cadmus/Somnus), Emily Owen (Iiris), Monteverdi Choir, English Baroque Soloists, johtajana John Eliot Gardiner. Soli Deo Gloria SDG73 (3 cd). Händelin Semele, kertomus Jupiteriin rakastuvasta Harmonian tyttärestä ja Bacchuksen äidistä, liikkuu oopperan ja oratorion välissä. Englanninkielisenä se kallistuu oratorioon, mutta John Eliot Gardiner johtaa sen livetaltioinnissaan kiukkuisena draamana. Vauhtia antavat tiiviit temponvaihdokset sekä aarioiden ja resitatiivien välillä operoivat […]

Portraits de la folie. Destouches, Marais, Campra, Purcell, Händel, Keiser, Heinichen, Eccles, Rebel. Stéphanie d’Oustrac, mezzosopraano, Ensemble Amarillis, johtajana Heloïse Gaillard. Harmonia mundi HMM 902646. Barokki diagnosoi hulluuden häiriökäyttäytymiseksi, jota musiikissa henkilöivät symboliset naishahmot. Hulluus pyrittiin eristämään sitä varten keksittyihin laitoksiin, mutta se herätti myös tirkistelevää mielenkiintoa siinä missä julkiset teloitukset. Mezzosopraano Stéphanie d’Oustracin levyllä hulluuskohtauksia voi tarkkailla turvaetäisyyden päästä, mutta kyse on myös hulluuden varjolla esitetyistä radikaaleista käsityksistä mm. naisen asemasta. d’Oustrac on levyttänyt […]

Duarte Lobo: Missa Sancta Maria, Missa Elisabeth Zachariae, Audivi vocem de cacio, Alma redemptoris mater, kahdeksan jouluresponsoriota. Cupertinos, johtajana Luis Toscano. Hyperion CDA68306. Löytöretket ja siirtomaat saivat 1500-luvun lopulla myös portugalilaisen säveltaiteen kukoistamaan. Manuel Cardoson ja Felipe de Magalhãesin rinnalla Duarte Lobosta (n. 1565-1646) tuli portugalilaisen polyfonian mestari, jonka kahdeksanääninen Requiem löytyy useammaltakin levyltä. Vuonna 2009 perustettu kymmenhenkinen Cupertinos-yhtye voitti viime vuonna Cardoso-levyllään Gramophone-palkinnon. Seuraavalle levylleen heleä-ääniset portugalilaislaulajat ovat valinneet Lobon harvinaisempia teoksia. Ensi kertaa […]

Luigi Dallapiccola: Il Prigioniero, Prima seria dei cori di Michelangelo Buonarotti, Estate. Ana Maria Chiuri (Äiti), Michael Nagy (Vanki), Stephan Rüdamer (Vartija, Kuulustelija), Adam Riis (I pappi), Steffen Bruun (II pappi), Tanskan Kansallinen kuoro, Tanskan Kansallinen sinfoniaorkesteri, johtajana Gianandrea Noseda. Chandos CHSA 5276. Luigi Dallapiccolan (1904-1975) Vanki (Il Prigioniero, 1948) kuuluu 1900-luvun oopperataiteen virstanpylväisiin. Säveltäjän muokkaama tarina toivolla kidutettavasta Vangista on yhtä ajankohtainen nyt kuin 70 vuotta sitten ja yhtä tehokas on sen jännitystä kiristävä […]

Sergei Rahmaninov: Kellot. Sergei Tanejev: Johannes Damaskos. Anna Samuil, sopraano, Dmytro Popov, tenori, Vladislav Sulimsky, baritoni, Tšekin filharmoninen kuoro Brno, Kölnin Gürzenich-orkesteri, johtajana Dmitri Kitajenko. Oehms OC 470 Dmitri Kitajenko levytti Rahmaninovin Kellot 1985 Moskovassa, mutta nyt mukana ovat pitkäaikainen yhteistyökumppani, Kölnin Gürzenich-orkesteri, sekä tyylin hallitseva Brnon tšekkiläinen filharmoninen kuoro. Solisteista loistavat etenkin miehet, eikä Anna Samuilin hääkohtausta varjosta muu kuin lepattava vibrato. Soitto ei ehkä ole yhtä siloteltua kuin Maris Jansonsin ja BRSO:n levyllä […]