Viileän viimeisteltyä
Bela Bartok: Jousikvartetot nro:t 2, 4 ja 6. Jerusalem-kvartetti. Harmonia mundi HMC 902235. Bela Bartokin kuusi jousikvartettoa ovat hyvin erilaisia teoksia mutta siksi myös yksi 1900-luvun kamarimusiikin lujimpia kokonaisuuksia. Viime vuosina niiden tulkinnat ovat painottuneet juurevan folklorismin ja räväkän tehosteisuuden suuntaan, mutta Jerusalem-kvartetti havainnollistaa parillisten kvartettojen levytyksessään Bartokin musiikin abstraktia ja yleispätevää luonnetta. Otetta voisi luonnehtia eräiden amerikkalaiskvartettien (Juilliard, Emerson, Fine Arts) tapaan akateemiseksi, missä tarkka metodisuus yhdistyy tutkivaan ennakkoluulottomuuteen. Se toimii erityisen hyvin […]
Pianistin villi ratsastus
Franz Liszt: Transsendentaaliset etydit, konserttietydejä, Paganini-etydit. Daniil Trifonov, piano. DG 4795529. Daniil Trifonov, 25, vahvistaa uudella Liszt-levyllään asemaansa nuorten pianistien romanttisena prinssinä, jolla on huikean tekniikan lisäksi myös soinnillista fantasiaa ja musiikillisen kertomisen kykyä. Joogaa harrastava nuorukainen on kansikuvassa syventyneenä meditaatioon, mutta kliseistä viis – Lisztin etydien transsendentaalisuus merkitsee hänelle kaikkea muuta kuin etydimäisyyttä. Joku Lazar Baerman ehkä muuttaa tekniikan hengeksi vielä totaalisemmin, mutta Trifonov lähestyy sarjaa kuin fantasiaromaania. Jokaisella etydillä on oma poeettinen tai dramaattinen […]
Schulhoffia vapautuneesti
Erwin Schulhoff: Jousisekstetto, Viulusonaatti nro 2, Duo viululle ja sellolle, Cinque etudes de jazz. Spectrum Concerts Berlin, Frank S. Dodge, taiteellinen johtaja. Naxos 8.573525. Erwin Schulhoff (1894-1942) ehti ennen kuolemaansa keskitysleirillä käydä läpi monia kehitysvaiheita, joista jännittävimmän 1920-luvulla. Kauden huipentumana voi pitää jousisekstettoa (1924), jonka rajuissa ja yllättävissä käänteissä soi ajan kubistinen henki, mutta myös impressionistinen runollisuus. Spectrum Concertsin esitys on Naxosin levyn kohokohta, vaikka myös toinen viulusonaatti (1927) sekä Duo viululle ja sellolle (1925) […]
Saariahon meditaatiot
Kaija Saariaho: kamarimusiikkiteokset jousille vol.2. mm. …de la Terre, Terra Memoria, Nocturne. Meta4-kvartetti, Pia Freund, sopraano, Marko Myöhänen, elektroniikka. Ondine ODE 1242-2. Oli kyseessä sitten ylikansallinen korporaatio tai marginaalitaiteilija, on eduksi kehittää itselleen tunnistettava brändi. Totisesti on Kaija Saariaho (s. 1952) löytänyt oman äänensä, joten mitäpä sitä voittanutta kaavaa vaihtamaan, jos musiikkiväki tykkää ja muusikot haluavat soittaa. Niin varhainen Du gick, flög vuodelta 1982 kuin levyn tuorein teos Aure vuodelta 2011 ovat samasta huokoisesta hattarasta […]
Rukouksia uruilla ja gamballa
”Crossings”, Nuorvala, Messiaen, Kortekangas. Varpu Haavisto, viola da gamba, Kari Vuola, urut. Alba ABCD 401. Ranskalainen urkutekstuuri ja moderni gamba käyvät käsikkäin ajatuksia herättävässä ohjelmassa, jonka ytimessä on Olivier Messiaenin Kristuksen taivaaseenastumista pohtiva urkusykli. Kari Vuolan seesteisesti esittämä teos muodostaa eräänlaisen parin Olli Kortekankaan kauniin Messiaen-tribuutin, Crossing the Five Rivers -teoksen (2008) kanssa. Siinä siirtymä maallisesta taivaalliseen on vaihtunut antiikin myyttisiin virtoihin, elämän ja kuoleman rajapaikkoihin. Urkuja ja gambaa yhdistää soinnillinen herkkyys, ja vähäeleisessä […]
Jumppasen luonteva Beethoven
Ludwig van Beethoven: pianosonaatit op. 31, 78, 79, 81a ja 90. Paavali Jumppanen, piano. OndineODE 1290. ”Suurilla pianisteilla ei ole näytettävänä mitään paitsi tekniikkaa ja teennäisyyttä”, on Beethoven lausunut. Vähänpä hän tiesi. Esimerkiksi Paavali Jumppanen ei kuulu niihin pianisteihin, jotka muovaisivat musiikin omaksi kuvakseen räiskimällä egonsa kyllyydestä tai vääntämällä mielikuvituksensa koukeroita rautalangasta säveltäjän kustannuksella. Ei, vaikka op. 31:n kolme karaktäärisonaattia vilisisi houkutuksia heppoisiin silmänkääntötemppuihin. Voisihan Myrskysonaatin finaali olla hitaampi tai Metsästyssonaatin ensiosa oikukkaampi, mutta nyt […]
Bachia ilman särmiä
J.S. Bach: Ranskalaiset sarjat. Murray Perahia, piano. DG 4796565. Murray Perahia jatkaa apollonista matkaansa barokkiohjelmistossa. Hän tavoittelee sopusointua sitomalla melodian, harmonian ja kontrapunktin toinen toisiaan tukevaksi yhteydeksi. Tähän liittyy myös korukuvioiden ja tanssieleiden sitominen osaksi soljuvaa linjaa, kaikki särmät hioen. Tällä otteella hän saavuttaa sellaisen ajattomuuden tason, jossa tyyliseikoilla ei ole merkitystä – vaikka ne on kuitenkin otettu tietoisesti huomioon. Täydellinen pianonsoitto ja pyöristävä äänikuva antavat kuulijalle mahdollisuuden rentoutua ja unohtaa sen vastaväitteen, että tässä […]
Schubertia sielukkaasti
Franz Schubert: Neljä impromptua, Kuusi saksalaista tanssia, Moments musicaux. Lars Vogt, piano. Ondine ODE 1285-2. Saksalainen Lars Vogt täydentää loistavasti Ondinen suomalaisvoittoista pianistikaartia. Hänen Schubert-levynsä on läpeensä mietittyä mutta samalla hetken vapaudelle tilaa antavaa soittoa. Lyyristä laulavuutta riittää, mutta se ei jää pelkäksi unelmoinniksi. Jämäkkä dynamiikan käyttö tuo Schubertiin paikoin beethovenmaista ryhtiä. Neljässä impromptussa Vogt luo melodian ja sointujen herkällä yhteispelillä satuttavia tuokioita, joissa on yhtä aikaa sekä kotimusisoinnin lempeyttä että traagisia syvyyksiä. Ensimmäiseen Moment […]
Haiton bravuureita
Heimo Haitto. Johann Sebastian Bach: Chaconne, Air. Franz Schubert: Sonatiini nro 1, Ave Maria. Joseph-Hector Fiocco: Allegro. Giuseppe Tartini: Allegro animosamente. Jean Sibelius: Romanssi F-duuri op. 78/2. Arcangelo Corelli: Viulusonaatti nro 12. Jules Massenet: Méditation oopperasta Thaïs. Claude Debussy: La fille aux cheveaux de lin, La plus que lente. Maurice Ravel: Piece en forme de habanera. Heimo Haitto, viulu, Cyril Szalkiewicz, piano. Finlandia Classics FINCLA 24. Heimo Haiton (1925-1999) legendaarisen viulutaiteen pohjana olivat pienimuotoiset sooloteokset, […]
Grosvenor tekee ihmeitä
Homages. Bach-Busoni, Mendelssohn, Franck, Chopin, Liszt. Benjamin Grosvenor, piano. Decca 483 0255. On pianisteja, jotka muistan aina, ja on pianisteja, joita en voi unohtaa. Kun pottatukkainen ja pulloposkinen pikkupoika Benjamin Grosvenor esiintyi BBC:n nuorten muusikoiden kilpailussa vuonna 2003, en ollut musiikkimaailman ainoa leukansa lamauttanut kuulija. Harmittoman 11-vuotiaan koko ulkomuoto haastoi riitaa hänen sormiaan vastaan; vaivoin pedaalille yltänyt miekkonen sai pianon puhumaan persoonallisesti vailla pikkuaikuisten ylikorrekteja maneereja. Ja nyt, 13 vuotta myöhemmin, tuo ääni on kypsynyt suurmestarien […]
Frobergergia roiskien
J.J. Froberger: Sarjoja, Tombeau, Lamentation. Glen Wilson, cembalo. Naxos 8.573493-94 Päättyvä vuosi oli 1600-luvun merkittävimpiin kuuluvan kosketinsoitinsäveltäjä Johann Jakob Frobergerin 400-vuotisjuhla, ja sen kunniaksi Glen Wilson on äänittänyt lähes kaikki säveltäjän sarjat sekä muutaman tombeau-kunnianosoituksen. Wilson on luonut osin tuoreisiin löytöihin perustuvan edition, ja tuplalevyn eetos on vahvasti tutkimuksellinen, mikä tekee siitä vaikeasti lähestyttävän. Kärsivälliselle lukijalle taustatiedot tarjoavat kiinnostavia yksityiskohtia. Tutkimus on luonnollinen osa vanhan musiikin muusikkoutta, mutta musiikin esittämisessä on kyse muustakin kuin tutkimusväitteiden […]
Sibeliusta saksalaisittain
Jean Sibelius: Jousikvartetto a-molli JS 183, jousikvartetto op. 56, ”Voces intimae”. Leipzigin jousikvartetti. Musikproduktion Dabringhaus und Grimm MDG 301 1957-2. Sibeliuksen ”Voces intimae” -kvartetto alkaa nykyisin kuulua useimpien vakiintuneiden jousikvartettien ohjelmistoon. Vuodesta 1988 toiminut Leipzigin jousikvartetti kuuluu lajinsa valioihin ja äänilevyllä he ovat herättäneet huomiota asiantuntevilla Mendelssohn-levytyksillään. Jotakin Mendelssohnin viehkeän sujuvasta tyylistä tuntuu tarttuneen nuoren Sibeliuksen a-molli-kvarteton (1889) esitykseen. Se korostaa teoksen klassisia herätteitä samalla kun teoksen tunnelataus on projisoitu poikkeuksellisen elegantisti. Ne tarjoavat […]