Soitin ja kamarimusiikki

Franz Schubert: pianotriot op 99 B ja 100 Es. Andreas Staier, fortepiano, Daniel Spec, viulu, Roel Dieltiens, sello. Harmonia Mundi 902233 34. Schubertin pianotriot alkavat intiiminä, viattomana kotimusiikkina mutta laajenevat sitten miltei sinfonisiin mittasuhteisiin, joissa modulaatiot kouraisevat syvää kaipuuta ja kehittelyt intohimoa. Perspektiivien laajuuden on tultava esiin myös soinnissa, ja harvoinpa se onnistuu niin kuin näissä perioditulkinnoissa.  Andreas Staier soittaa kopiota vuoden 1827 wieniläisestä Graf-pianosta. Sen soinnin selkeys, alukkeiden terävyys ja skaalojen hopeinen havina sopivat […]

Ludwig van Beethoven: Myöhäiset jousikvartetot, op. 95 ”Serioso”, op. 127, op. 130- 133, op. 135. Brodsky-kvartetti. Chandos CHAN 20114 (3 cd). Beethoven-juhlavuoden voi aloittaa tarttumalla hänen viimeisiin teoksiinsa – ja ehkä jonkun mielestä sen voisi siihen lopettaakin. Brodsky-kvartetti on levyttänyt Beethovenin jousikvartettoja vuodesta 2006 alkaen ja päätti urakan viime vuonna kuuteen myöhäisteokseen, lisättynä tietä näyttäneellä ”Serioso”-kvartetolla op. 95. Näissä sävellyksissä ilmaantuu kokeneihinkin soittajiin usein ylimääräistä puristusta, ja sellaista voi havaita op. 130 kvartetossa sekä op. […]

Caroline Shaw (s. 1982) on New Yorkissa asuva muusikko – laulaja, viulisti, säveltäjä ja tuottaja – josta tuli vuonna 2013 kautta aikain nuorin Pulitzer-palkinnon voittaja. Hän on niittänyt mainetta myös yhteistyöstään räppäri Kanye Westin kanssa. Shaw’n musiikissa kuuluu vaikutteiden kirjo amerikkalaisesta minimalismista Mozartin ja Brahmsin kamarimusiikkiin. ”Postmoderni” on varmaan leimasin, joka Shaw’n teoksien yhteydessä on useimmin viuhunut, mutta tälläkin ilmiöllä on jo pitkä historia ja rungostaan haarautunut lehvästö. Shaw’n musiikki on perusolemukseltaan yksinkertaista ja seurustelee […]

Frederic Chopin: 24 preludia, pianosonaatti nro 2 b, Scherzo b. Cédric Tiberghien, piano. Hyperion 68194. Cédric Tiberghien on tunnettu ennemmin filigraanityön ja soinnin ranskalaistyylisen hienosäädön taitajana kuin rymistelijänä. Edellisillä levyillään hän on loistanut Bartokin Mikrokosmoksella ja Mozartin piano-viulusonaattien kokonaispaketilla Alina Ibragimovan kanssa. Chopiniin hänen tyylinsä sopii yhtä lailla. Preludeista rakentuu jäntevä kerronnallinen kokonaisuus. Pääpaino on mietteliäässä lyriikassa ja aistikkaissa helmeilyissä, mutta väkevät vedot rytmittyvät niiden kanssa luontaisella painolla ja johdattavat viimeisen d-molli-preludin kohtalokkuuteen. Joskus olisin […]

Daniil Trifonov: Chopin Evocations. Frédéric Chopin: Pianokonsertot nro 1-2, Là ci darem la mano -muunnelmat, Rondo kahdelle pianolle, Fantasia-impromptu. Robert Schumann: Chopin pianosarjasta Karnevaali, Edvard Grieg: Hommage à Chopin, Samuel Barber: Nocturne. Pjotr Tshaikovski: Un poco di Chopin. Frederic Mompou: Muunnelmia Chopinin teemasta. Daniil Trifonov, piano, Sergei Babayan, piano, Mahler-kamariorkesteri, johtajana Mihail Pletnjov. Deutsche Grammophon 479 7518 (2 cd). Venäläisen pianokoulun tuorein supertähti Daniil Trifonov tarttuu Chopiniin konseptialbumissa, jossa säveltäjän kaksi pianokonserttoa on kehystetty muiden […]

Claude Balbastre (1724–1799) oli aikansa kuuluisin ranskalaisurkuri, jonka jouluisia esiintymisiä piispat rajoittivat ihmistulvan vuoksi. Balbastre toimi Notre-Damen ja La Chapelle Royalin urkurina sekä kuningatar Marie-Antoinetten opettajana, mutta ennätti vallankumouksen jälkeen säveltämään myös muunnelmia Marseljeesista. Urkureiden tapana oli 1700-luvulla soittaa ja varioida ranskalaisia joululauluja, ja Balbastre julkaisi vuonna 1770 neljä tällaista joululaulujen sarjaa. Kuten Olivier Baumont levyesitteessä muistuttaa, Ancien Régimen henkeen kuului iloisuus ja viihtyminen, ei totisuus. Niinpä näissä soitinteoksissa kajahtaa pikemmin maallinen kuin hengellinen joulutunnelma […]

Heino Kaski: Yö meren rannalla – pianoteoksia. Janne Mertanen, piano. Alba ABCD 436. Heino Kasken (1885-1957) musiikki on malliesimerkki kotiseututaiteesta, vaikka Pielisjärvellä syntynyt säveltäjä vietti pääosan elämästään opettajantyössä Helsingissä. Mutta on helpompi ottaa mies pois Pohjois-Karjalasta kuin Pohjois-Karjala miehestä. Sama taitaa koskea pianisti Janne Mertasta, joka levyn kansikuvaa varten on nostanut Steinwaynsa Pielisjärven vastarannalle, Kolin laelle. Levytekstissä Kasken itäsuomalaisista juurista ei ole mainintaa, mutta useimmat hänen pianokappaleistaan huokuvat sieltä kumpuavaa kaipausta menetettyyn aikaan tai onneen. […]

Terhi Dostalin valikoima suomalaisia pianokappaleita sisältää tervetulleita harvinaisuuksia, joista ensimmäisenä voi mainita Aarre Merikannon pianokappaleet op. 20 vuodelta 1919. Mutta ei Ilmari Hannikaisen romanttinen pianotaituruuskaan ole levyillä liian hyvin edustettuna, ja Dostal karakterisoi Fantastiset variaatiot op. 19 säihkyvin värein ja nasevin rytmein. Kolme pientä valssia – tietysti ranskaksi otsikoituna – kimmahtavat myös varmoin askelin ja harkitulla rubatolla. Levyn päällimmäinen vaikutelma on suorituskykyinen tehokkuus, joka ehkä seuraa osaltaan kovanpuoleisesta äänityksestä. Merikannon Pan, Uni tai Kuutamo soivat […]

Venäjänjuutalainen mutta pitkään lännessä vaikuttanut Lera Auerbach (s. 1974) suoritti opintonsa loppuun New Yorkin Juilliard-koulussa. Slaavilaisen perinteen kautta Auerbachin teoksista tulvii runollisia näkyjä, jotka soivat surua ja menetystä, ironiaa ja kiihkoa, sekä muistoja kadonneesta kauneudesta. Tyyliä voisi luonnehtia ”postschnittkeläiseksi”, mutta Auerbachin ote on kevyempi ja raastavimpia johtopäätöksiä karttava. Preludeja hän on säveltänyt pianolle, sellolle ja pianolle, sekä tässä Christine Bernstedin ja Ramez Mhaannan taiten levyttämät 24 preludia viululle ja pianolle (1999). Sävellajisuunnitelman esimerkki tulee Chopinin […]