Soitin ja kamarimusiikki

Haydnin ahkeruus aiheuttaa joskus voimattomuuden tunnetta hänen ihailijoissaankin, kun hämmästeltävänä on 107 sinfoniaa, 68 jousikvartettoa tai 43 pianotrioa. Myös pianosonaatteja on yli kuusikymmentä, ja suurin osa niistä on yhä varsin huonosti tunnettuja. Jean-Efflaim Bavouzet’n kokonaislevytyksessä en ole vielä kohdannut yhtään heikkoa lenkkiä. Eri kaliiperia teokset toki ovat. Varhaiset klaveerisonaatit on otsikoitu divertimentoiksi, ja sonaatit nro 3 F-duuri ja 4 G-duuri ovat nimensä mukaisia viihdyttäviä, nopeakäänteisiä pianistisia pyrähdyksiä Scarlattin tapaan. Niille tekee levyllä seuraa neljä myöhäisempää […]

Caroline Shaw (s. 1982) on New Yorkissa asuva muusikko – laulaja, viulisti, säveltäjä ja tuottaja – josta tuli vuonna 2013 kautta aikain nuorin Pulitzer-palkinnon voittaja. Hän on niittänyt mainetta myös yhteistyöstään räppäri Kanye Westin kanssa. Shaw’n musiikissa kuuluu vaikutteiden kirjo amerikkalaisesta minimalismista Mozartin ja Brahmsin kamarimusiikkiin. ”Postmoderni” on varmaan leimasin, joka Shaw’n teoksien yhteydessä on useimmin viuhunut, mutta tälläkin ilmiöllä on jo pitkä historia ja rungostaan haarautunut lehvästö. Shaw’n musiikki on perusolemukseltaan yksinkertaista ja seurustelee […]

Robert Schumann: Pianotriot nro 1 ja 2, Fantasiestücke op. 88. Kungsbacka-pianotrio. BIS-2437.Schumannin pianotriot eivät jostain syystä ole vakiinnuttaneet asemaansa kamarimusiikin maailmanjärjestyksessä aivan ansaitsemallaan tavalla. Ensimmäisessä pianotriossa op. 63 (1842) on nuorekkaan kiihkeyden ohella pakenevat ja varautuneet piirteensä, jotka toisessa pianotriossa op. 80 (1847) syvenevät ja ottavat musiikkia haltuunsa. Fantasiakappaleissa op. 88 nuo piirteet on verhottu erillisiin karakterikappaleisiin (Romanssi, Humoreski, Duetto, Finaali). Schumannin romantiikassa on mukana ambivalenssia, joka suorasukaisemmissa tulkinnoissa jää piiloon. Mutta ei vuodesta 1997 […]

  Bachin sonaateissa viululle ja cembalolle (BWV 1014-1019) soittimellinen perspektiivi poikkeaa myöhempien aikojen duosonaatista. Bachin lähtökohtana oli barokin triosonaatti, jota hän sovelsi siten että cembalo soittaa sekä melodiaääntä että bassoa ja viulu toista melodiaääntä. Sen vuoksi C.P.E. Bach luonnehti teoksia ”cembalotrioiksi” ja isänsä parhaimpiin lukeutuviksi sävellyksiksi. Sama äänien roolijako on tällä levyllä ulotettu myös triosonaatteihin (viulu & continuo) BWV 1021 ja 1022. Vasta 1800-luvun alusta säilyneeseen kopioon tallennettuun triosonaattiin BWV 1022 liittyy muitakin kysymysmerkkejä. Erik […]

Alban Berg: Lyyrinen sarja, Franz Schubert: jousikvartetto ”Tyttö ja kuolema”. Novus-kvartetti. Aparte. Neljän eteläkorealaisen nuorukaisen muodostama Novus-kvartetti on rynnistänyt määrätietoisesti jousikvartettien kärkeen kilpailuvoitoin ja debyytein tärkeimmillä foorumeilla. Kvartetilla ei ole osaamisen puolesta rajoja. Puhtaus on suorastaan timanttista, musiikki on äärimmäisen selkeästi jäsenneltyä ja aktiviteetti ja kuuntelu valpasta: istutaan pikemmin tuolin reunalla kuin turvallisesti nojaillen. Alban Bergin Lyyrisessä sarjassa tämä asenne tuottaa sekä kirkastuneita hetkiä että villejä purkauksia. Se, mikä puuttuu, on tietty wieniläinen dekadenssi, syvempi […]

Ludwig van Beethoven: Pianosonaatti op. 106, ”Hammerklavier”. Franz Schubert: Impromptut op. 90, Kolme pianokappaletta D 946. Jean-Philippe Rameau: Premier livre de claveçin: Suite in D; Les sauvages. Johannes Brahms: Intermezzo op. 117/2. Grigori Sokolov, piano. Deutsche Grammophon 479 5426 (2 cd). Grigori Sokolov on pianisti, johon suomalaiset luottavat tai enemmänkin uskovat. Hän ei säästä kilvoittelussaan itseään tai kuulijoitakaan, sillä vain musiikilla on merkitystä.   Parhaistakaan pyrkimyksistä ei silti synny patenttiratkaisua. Sokolovilta löytyy taltiointeja Beethovenin Hammerklavier-sonaatista […]

Paul Hindemith: Jousitriot nro 1-2. Arnold Schönberg: Jousitrio. Trio Zimmermann. BIS-2207. Arnold Schönberg ei ole helposti lähestyttävän säveltäjän maineessa ja vuonna 1946 valmistunut jousitrio kuuluu hänen sävellystuotantonsa tuikeimpiin ja tikkuisimpiin. Schönbergin mukaan musiikista löytyy myös ironista huumoria, joka polveutuu sävellystyön keskeyttäneestä sydänkohtauksesta ja sen kuvauksesta musiikissa. Se tuo musiikkiin syventävää henkilökohtaisuutta, mutta ei erityisempää hilpeyttä. Frank Peter Zimmermannin, Antoine Tamestitin ja Christian Poltéran, alias Trio Zimmermannin soitto tässä jousille viritetyssä esteradassa on ällistyttävän hienoa ja […]

Live from Buenos Aires: Robert Schumann: Kuusi etydiä kaanonin muodossa op. 56. Claude Debussy: En blanc et noir. Béla Bartók: Sonaatti kahdelle pianolle ja lyömäsoittimille. Martha Argerich ja Daniel Barenboim, piano, Pedro Gonzales ja Lef Loftus, lyömäsoittimet. Deutsche Grammophon 479 5563. Kaksi argentiinalaista pianistilegendaa ovat löytäneet toisensa samalta lavalta vasta uransa ehtoolla, mutta musiikillisen tähtiloiston seuraajille tapaus on lahja. Martha Argerichin ja Daniel Barenboimin duo-ohjelmisto on enimmäkseen tuttua Argerichin varhaisemmasta diskografiasta, jossa toteutukset ovat usein […]

Kiivaasti taistellun Donetskin alueella syntynyt Nikolai Kapustin (1937-2020) oli jazzille omistautunut ukrainalainen konserttimusiikin säveltäjä. Hän ei halunnut kutsua teoksiaan jazziksi, sillä ne ovat täysin nuoteille kirjoitettuja ilman improvisointia. Tyyliltään pianisti Frank Dupreen, basisti Jakob Kruppin ja rumpali Obi Jennen soittamat pariminuuttiset, otsikoinniltaan vaihtelevat kappaleet ovat kuitenkin silkkaa jazzia. Ne ovat myös virtuoosista, kekseliästä ja riemukasta musiikkia, joka saa Kapustin-spesialistiksi nousseen Dupreen johdolla svengaavat levytykset. Tietty germaaninen suoraviivaisuuskin tuntuu sopivan musiikkiin, jonka rytmit ja käänteet on […]

Gamba oli Bachille tuttu soitin, ja vaikka gambayhtye ei 1700-luvun alkupuolen Saksassa ollut ajankohtainen moniäänisyyden instrumentti, hän varmaan tunnisti sen sointimaailman ja roolin polyfonisen ajattelun kehityksessä. Phantasm-yhtyeen kolmas kokoelma ”Hyvävireistä consortia” on ryhmitelty vapaiden ”preludimaisten” kappaleiden ja fuugien jatkumoksi. Fuugat on poimittu enimmäkseen Wohltemperiertes Clavierin toisesta osasta. Yksi vaikuttavimpia kokonaisuuksia on WTC II:n preludi ja fuuga f-molli BWV 881, jossa yhtyeen lempeä atakki ja hunajaiseksi kypsynyt sointi tuovat moniäänisyyden harjoitukseen keskustelevaa inhimillisyyttä. Fuugiin johdattavista kappaleista […]

  N ew Yorkista käsin toimiva Escher-kvartetti on objektiivisella otteellaan amerikkalaisten Juilliard- ja Emerson-kvartettien perillinen. Se tuottaa tulosta BIS:n tasapainoisesti äänittämissä amerikkalaiskvartetoissa. Samuel Barberin jousikvartetto op. 11 tunnetaan hitaasta osastaan, josta isommalle jousistolle sovitettuna on tullut kuuluisa “Barberin Adagio”. Alkuperäisessä yhteydessään se kuulostaa vähemmän pateettiselta osalta kokonaisuutta, johon Escher liittää myös vaihtoehtoisen laajemman finaalin. Barberin tyyli oli pohjimmiltaan romanttinen, mutta Charles Ivesin varhaisemmat kvartetot edustavat amerikkalaista pioneerihenkeä rämäpäisemmin. Ensimmäisessä kvartetossaan Ives kartoittaa kollaasimaisesti amerikkalaisia hymnisävelmiä, […]

Yuja Wangin ja Gautier Capuçonin duo ei ole ex tempore -kokoonpano, vaan he ovat soittaneet yhdessä kymmenen vuotta Verbierin festivaaleilta lähtien. Brahmsin sonaatissa he kuitenkin tuntuvat edustavan eri rooleja pikemmin kuin puhaltavat yhteen: pianisti soittaa tyylinsä mukaisesti terävää ja aktiivista satsia, kun sellisti keskittyy lämpimän lyyrisiin repliikkeihin. Tulos on yksityiskohdissaan jännittävä mutta kokonaisuutena sulautumaton. Rahmaninovin sonaatissa duodynamiikka löytyy paremmin: Capuçon aloittaa unelmaisin, hellästi houkuttelevin repliikein ja kiinteyttää siitä sointia ja fraseerausta yhä intohimoisemmaksi, ja Wang […]