Kuukauden klassikko

Kuukauden klassikko Johan Ludvig Runeberg – Fredrik Pacius: Maamme ”Runeberg pyysi minua menemään Ehrströmin luokse ja pyytämään, että hän säveltäisi runon. Siihen tarvittaisiin joku Mozart tai Beethoven! Oletko koskaan nähnyt isänmaantunteen ilmenevän ihanammissa sanoissa? Ja lue se ääneen, veljeni, ja kuuntele sointua ja poljentoa, niin nautintosi on oleva kaksinkertainen! Jos kansassamme vain on sydäntä, jos siinä vain on isänmaallista tunnetta, niin se on tässä kauneudenliekissä sulava hehkuksi. Se on kulkeva niinkuin kaksiteräinen miekka sielujemme läpi […]

Jean Sibelius: Jääkärien marssi op. 91a Harva sävelteos liittyy niin tiiviisti Suomen itsenäistymisen vaiheisiin kuin 100 vuotta sitten kantaesitetty Sibeliuksen Jääkärimarssi.   Jean Sibelius (1865-1957) oli aina valmis ottamaan musiikillaan kantaa, ja useimmiten tuo kanta oli radikaali. Jo Kullervo otti 1892 perisuomalaisella aiheellaan ja kalevalaisella tekstillään kantaa kielikysymykseen ja kansallisen kulttuurin alkuperään. Sibeliuksen teoksissaan välittämä kanta syntyi usein välittömänä reaktiona poliittisiin tapahtumiin ja vaihteli vuosien varrella. Merkittävin tällaisista tapahtumista oli vuoden 1899 Helmikuun manifesti, jolla tsaari Nikolai […]

Richard Strauss: Vier letzte Lieder   Tämän jälkeen sävellän vain harpuille”, ilmoitti 77-vuotias Richard Strauss (1864-1949) saatuaan vuonna 1942 valmiiksi oopperansa Capriccio. Toisin kävi, sillä vanha mestari innostui säveltämään toisen maailmansodan aikana ja päätyttyä joukon soitinteoksia sekä kokoelman lauluja sopraanolle ja orkesterille. Strauss vietti sota-ajan enimmäkseen Wienissä ja Garmischissa natsi-johtaja Baldur von Schirachin suojeluksessa. Kotonaan Garmischissa hän kohtasi amerikkalaiset miehittäjät, joista yksi, Eisenhowerin päämajaan kuulunut Pittsburghin orkesterin oboisti John de Lancie, tilasi häneltä oboekonserton. Strauss […]

Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 5 c-molli op. 67                 Joulukuun 22. päivänä 1808 Ludwig van Beethoven piti Theater an der Wienissä sävellyskonsertin. Säveltäjä Johann Reichardt pääsi seuraamaan tapahtumaa ruhtinas von Lobkowitzin aitiosta: ”Siellä me istuimme purevassa kylmyydessä puoli seitsemästä puoli yhteentoista ja vakuutuimme siitä, että on mahdollista saada kerralla liiaksi hyvää, vielä helpommin voimakasta.” Nelituntiset orkesterikonsertit eivät sinänsä olleet harvinaisia, mutta Beethovenin ”akatemian” sävellykset olivat wieniläisille outoja. […]

Georg Philipp Telemann: Tafelmusik   250 vuotta sitten kuollut Georg Philipp Telemann (1681-1767) oli 1700-luvun alkupuoliskolla Saksan suosituin säveltäjä. Häntä himoittiin moniin aatelishoveihin ja tärkeisiin musiikkivirkoihin, mutta hän tavoitteli ajalle harvinaista itsenäisyyttä. Asetuttuaan Hampurin vapaakaupunkiin vuonna 1721 hän hoiti viiden kirkon musiikinjohtajan tehtävät ja myöhemmin vielä oopperajohtajankin työn. Korottaakseen palkkaansa Hampurissa Telemann haki 1720-kuvun alussa Leipzigin Tuomas-kirkon kanttorin virkaa, joka päätyi Bachille vasta kun Leipzigin kapunginisille kävi selväksi, että Telemannia ei voinut saada. Välit Bachiin […]

Maurice Ravel: Johdanto ja allegro harpuille, huilulle, klarinetille ja jousikvartetille ”Minä tahdon tulla sinun alttarisi eteen, sinun eteesi, Jumala, minun iloni. Siellä saan ylistää sinua lyyraa soittaen.” (Ps. 43:4)   Lyyra eli harppu on raamatussa soittimista jaloimpia, Daavid-kuninkaan instrumentti, jonka Genesiksessä mainittu Jubal keksi huilun kanssa. Myöhemminkin harppu on kuvattu taivaallisena soittimena, jonka soittotekniikkaa enkelit hiovat ikuisuudessa. Todellisuudessa harpun historia menee raamattuakin kauemmas: varhaisimmat soittimet on löydetty kuninkaallisista haudoista Sumerista 3500 eaa. Se on myös […]

Felix Mendelssohn-Bartholdy: Sinfonia nro 5 D-duuri op. 107, ”Uskonpuhdistus” FELIX MENDELSSOHIN sinfonian finaalissa vasket julistavat MARTTI LUTHERIN Jumala ompi linnamme -koraalia pauhulla, josta puutuu vain mukana veisaava yleisö.   ”Kristitty Mendelssohn on mahdottomuus.” Abraham Mendelssohn yritti kirjeessään vuonna 1829 selittää säveltäjäpojalleen Felixille (1809-1847), miksi oli välttämätöntä vaihtaa suvun nimi Mendelssohnista Bartholdyksi. Abraham Mendelssohnin isä ja Felixin isoisä oli kuuluisa juutalainen valistusfilosofi Moses Mendelssohn, jonka lapsista kaksi kääntyi katolisuuteen, kaksi protestanttisuuteen ja kaksi pysyi juutalaisessa uskossa. Moses Mendelssohnin ajaman valistusihanteen, […]

Tomás Luis Victoria: Tenebrae-responsoriot   Pääsiäistä edeltää palmusunnuntaista alkava hiljainen viikko, jonka täytti vuosisatojen ajan vilkas musisointi päivin ja öin. Katolisen kirkon pääsiäisviikon palveluksista (Officium Hebdomadae Sancta) tuli yksi 1500-luvun vastauskonpuhdistuksen innoittaman renessanssipolyfonian suuria innoituksen lähteitä, kärsimyksellä jalostetun uskon todistuskappale. Viikon keskiössä olivat Kiirastorstain, Pitkänperjantain ja Suuren lauantain muodostamat kolme pyhää päivää, Triduum sacrum. Noiden päivien kirkolliset toimitukset huipentuivat kolmeen rukouspalvelukseen (matutina – laudes), joissa kussakin oli kolme Nokturnia. Varhaisina aikoina nuo palvelukset pidettiin oikeasti […]

  Unien Vankina   Psykoanalyytikko Sigmund Freudin Unien tulkinnassa on paljon musikaalisia unia: yhdessä unessa Wagnerin oopperan esitys kestää varttia vaille kahdeksaan aamulla, toisessa Fideliota seuraava unennäkijä lähtee lentoon ja vetää suustaan kaksi hammasta. Freud määritteli ”vallankumousunensa” absurdiksi uneksi, joka ”ilmaisee samanaikaisesti uniajatusten suunnan ja halun pilkata tätä suuntaa, tehdä se naurunalaiseksi. Absurditeetteja luodessaan unityö muuntaa piilosisältöä ilmimuodoksi.” (suom. Erkki Puranen) Mitä ikinä unet paljastavatkin, niiden näkijät ovat sen suhteen puolustuskyvyttömiä. Freud tulkitsi sivistyneistön unia, […]

Einojuhani Rautavaara: Elämän kirja   Mieskuorolaulu kuului ennen sotia kansallisen kulttuurin peruskiviin. Ei ollut kohottavaa kulttuuritapahtumaa tai kansallishenkistä rientoa, jota lujittamaan ei olisi astunut joukko laulavia miehiä suorissa riveissä ja hännystakeissa. Mieskuorolaulun arvostus liittyi suomalaisen kulttuurin nousuun 1800-luvun puolivälistä alkaen. Taide-elämä oli lapsenkengissään ja kuorolaulu ainoita julkisuuden ja eri kansankerrokset läpäiseviä taidemuotoja. Akateemiset mieslaulajat kantaesittivät Maamme-laulun 1848 ja keräsivät rahat Vanhan ylioppilastalon (1870) rakentamiseen. 1870-luvulla leimahti kansallisen kulttuurin suuntaa määrittävä kieliriita, joka jakoi mieslaulajat eri […]

    Englannin kuningas Henrik VIII (1491-1547) koulutettiin alunperin kirkolliselle uralle. Opintieltä erottuivat orastavan humanismin ihanteet: prinssi oppi ranskaa, latinaa ja italiaa, kirjoitti runoja, soitti ja sävelsi. Uusiin renessanssihyveisiin yhdistettiin vanhat ritaritaidot: metsästys, turnajaiset, paini ja aseiden käsittely. Prinssin isä, Henrik VII, oli nostanut Tudor-suvun Ruusujen sodan jälkeen valtaistuimelle, mutta ote vallasta ei ollut luja. Kruunuperijäksi oli tarkoitettu pojista vanhin, Arthur, joka vuonna 1501 naitettiin Ferdinand ja Isabella ”Katolisten” tyttärelle Katariina Aragonialaiselle. 15-vuotias Arthur kuoli […]

  Pimeydessä syntynyt ”Niinä päiwinä käwi yxi käsky Keisarilda Augustuxelda, että caicki mailma piti werollisexi laskettaman. Ja tämä weron laskemus oli ensimäinen, joca tapahtui silloin cosca Kyrenius oli Maanherra Syrias. Ja cukin meni Caupungihins andaman idziäns arwatta. Nijn myös Joseph Galileast Nazarethin Caupungist ylösmeni Judean Dawidin Caupungijn, joca cudzutan Bethlehem: Sillä hän oli Dawidin huonest ja sugust andaman idzens arwatta Marian hänen kihlatun emändäns cansa, joca rascas oli. Nijn tapahtui heidän siellä ollesans, että synnyttämisen […]