Kuukauden klassikko

  Unien Vankina   Psykoanalyytikko Sigmund Freudin Unien tulkinnassa on paljon musikaalisia unia: yhdessä unessa Wagnerin oopperan esitys kestää varttia vaille kahdeksaan aamulla, toisessa Fideliota seuraava unennäkijä lähtee lentoon ja vetää suustaan kaksi hammasta. Freud määritteli ”vallankumousunensa” absurdiksi uneksi, joka ”ilmaisee samanaikaisesti uniajatusten suunnan ja halun pilkata tätä suuntaa, tehdä se naurunalaiseksi. Absurditeetteja luodessaan unityö muuntaa piilosisältöä ilmimuodoksi.” (suom. Erkki Puranen) Mitä ikinä unet paljastavatkin, niiden näkijät ovat sen suhteen puolustuskyvyttömiä. Freud tulkitsi sivistyneistön unia, […]

Einojuhani Rautavaara: Elämän kirja   Mieskuorolaulu kuului ennen sotia kansallisen kulttuurin peruskiviin. Ei ollut kohottavaa kulttuuritapahtumaa tai kansallishenkistä rientoa, jota lujittamaan ei olisi astunut joukko laulavia miehiä suorissa riveissä ja hännystakeissa. Mieskuorolaulun arvostus liittyi suomalaisen kulttuurin nousuun 1800-luvun puolivälistä alkaen. Taide-elämä oli lapsenkengissään ja kuorolaulu ainoita julkisuuden ja eri kansankerrokset läpäiseviä taidemuotoja. Akateemiset mieslaulajat kantaesittivät Maamme-laulun 1848 ja keräsivät rahat Vanhan ylioppilastalon (1870) rakentamiseen. 1870-luvulla leimahti kansallisen kulttuurin suuntaa määrittävä kieliriita, joka jakoi mieslaulajat eri […]

    Englannin kuningas Henrik VIII (1491-1547) koulutettiin alunperin kirkolliselle uralle. Opintieltä erottuivat orastavan humanismin ihanteet: prinssi oppi ranskaa, latinaa ja italiaa, kirjoitti runoja, soitti ja sävelsi. Uusiin renessanssihyveisiin yhdistettiin vanhat ritaritaidot: metsästys, turnajaiset, paini ja aseiden käsittely. Prinssin isä, Henrik VII, oli nostanut Tudor-suvun Ruusujen sodan jälkeen valtaistuimelle, mutta ote vallasta ei ollut luja. Kruunuperijäksi oli tarkoitettu pojista vanhin, Arthur, joka vuonna 1501 naitettiin Ferdinand ja Isabella ”Katolisten” tyttärelle Katariina Aragonialaiselle. 15-vuotias Arthur kuoli […]

  Pimeydessä syntynyt ”Niinä päiwinä käwi yxi käsky Keisarilda Augustuxelda, että caicki mailma piti werollisexi laskettaman. Ja tämä weron laskemus oli ensimäinen, joca tapahtui silloin cosca Kyrenius oli Maanherra Syrias. Ja cukin meni Caupungihins andaman idziäns arwatta. Nijn myös Joseph Galileast Nazarethin Caupungist ylösmeni Judean Dawidin Caupungijn, joca cudzutan Bethlehem: Sillä hän oli Dawidin huonest ja sugust andaman idzens arwatta Marian hänen kihlatun emändäns cansa, joca rascas oli. Nijn tapahtui heidän siellä ollesans, että synnyttämisen […]

  Alberto Ginastera (1916-1983) syntyi 100 vuotta sitten Buenos Airesissa katalonialaisen isän ja italialaisen äidin pojaksi. Tuo tieto valaisee hänen synnyinmaansa luonnetta. Argentiinan itsenäistymistä 1816 seuranneen siirtolaistulvan kärjessä olivat järjestyksessä italialaiset, espanjalaiset, saksalaiset ja ranskalaiset maahanmuuttajat. Yli 90 prosenttia Argentiinan väestöstä polveutuu eurooppalaisista siirtolaisista, ja vain alle 3 prosenttia edustaa siirtomaavaltaa edeltäneitä alkuperäiskansoja. Silti yli puolella väestöstä on verenperintöä myös alkuperäiskansoilta. Siirtolaisten kansoittamana maana Argentiinan edellä on vain USA. Ginastera opiskeli kotikaupunkinsa konservatoriossa ja voitti […]

  Pyhä yksinkertaisuus ”Lopen kyllästyneenä vetelyyteen, liioitteluun, keinotekoisuuteen, krumeluureihin ja moderneihin silmänkääntötemppuihin Satie vapaaehtoisesti pidättyi ja pysyi yksinkertaisena, selvänä ja kirkkaana. Mutta yleisö vihaa vilpittömyyttä.” ”Erik Satien teokset ovat esimerkki kieltäymyksestä. Hänen vastalauseensa on paluu yksinkertaisuuteen. Se on ainoa mahdollinen vastalause äärimmäisen monimutkaisuuden aikana.” Kirjailija Jean Cocteaun vuonna 1918 julkaisema ylistys nyt 150-vuotisjuhliaan viettävälle Erik Satielle merkitsi säveltäjän uran kohokohtaa, nousua kabareepianistista uuden musiikin aallonharjalle. Satie, gymnopedisti Tuo tie oli kivinen ja täynnä mutkia. Honfleurissä […]

Franz Schubert: Jousikvintetto C-duuri D. 956 (op. post. 163) “Olen muun muassa säveltänyt kolme sonaattia pianolle, jotka haluaisin omistaa Hummelille. Olen myös säveltänyt useita hampurilaisen Heinen runoja, jotka onnistuivat erittäin hyvin, ja lopuksi olen saanut valmiiksi Kvinteton kahdelle viululle, alttoviululle ja kahdelle sellolle. Olen soittanut pianosonaatteja monissa paikoissa suurella menestyksellä, mutta Kvintettoa kokeillaan vasta lähipäivinä. Jos mitkään näistä sävellyksistä sopisivat teille, niin ilmoittakaa minulle.” Franz Schubert (1797-1828) kirjoitti leipzigilaiselle kustantaja Albert Probstille lokakuun toisena 1828, […]

Ludvig XIV: Ranskan barokin ”kultakausi”, Aurinkokuninkaan säteilyssä   ”Kuninkaan erotti kaikista muista ihmisistä hänen vartalonsa, ryhtinsä, miellyttävyytensä, kauneutensa, ylevyytensä, äänen sointi, puhetapa ja koko persoonallisuuden luontainen viehättävyys ja majesteettisuus.” Versaillesin palatsissa asuneen Saint-Simonin herttuan kuvaus Ludvig XIV:stä tuntuu imartelevalta, mutta todellisuudessa hän kuului hallitsijansa katkerimpiin kriitikoihin. Monarkistit viettivät viime syksynä Ludvig XIV:n (1638-1715) 300-vuotismuistojuhlaa, mutta tasavaltalaisia ei ehkä haittaa, että asiaan palataan pienellä viiveellä. Ludvigista tuli isänsä kuoltua kuningas 5-vuotiaana. ”Aurinkokuningas” hänestä tuli, kun hän […]

  Keväästä kesäksi Kauvan kattanut maata on hallan ja hämärän vyö, kauvan on kuura peittänyt maan, kauvan on huura huokunut mielihin hallaa vaan – Paistaos armahin aurinko, hellitä hempeä pouta, jotta lähtisi sydänten jää ja sulais rintojen routa. Nuoren Eino Leinon Kevätlaulu (1896) muistuttaa kevään merkityksestä Pohjolan kansoille. Ei vain luonto, vaan ihmisten mielet ja kokonaiset kansakunnat uudistuvat, kunnes saapuu taas seuraava syksy. Matka keväästä kesään on kulttuurihistorian viljellyimpiä aiheita, mainio alusta aistillisille kielikuville ja […]

    Pjotr Tšaikovski: Sinfonia nro 6 h-molli op. 74, “Pateettinen”   ”Voin kertoa sinulle vilpittömästi, että uskon tämän sinfonian olevan parasta mitä olen koskaan tehnyt. Ainakin se on kaikkein syvimmin koettu. Ja rakastan sitä enemmän kuin mitään muuta sävellystäni.” Pjotr Tšaikovski (1840-1893) sai elokuussa 1893 valmiiksi uuden sinfoniansa ja viestitti siitä ensimmäiseksi sisarenpojalleen Vladimir ”Bob” Davidoville. Tšaikovski lähetti elokuun aikana samanlaisia viestejä monille kollegoilleen, sukulaisilleen ja ystävilleen. 53-vuotiaan ja menestyksen harjalla elävän säveltäjän kuudes […]

Claude Debussy: Sonaatti huilulle, alttoviululle ja harpulle ”En ole muuta kuin heikko ihminen, jota tämä kauhistuttava jättiläistuho viskoo kuin pientä atomia. Kaikki mitä teen vaikuttaa minusta surkean vähäpätöiseltä”, kirjoitti Claude Debussy ensimmäisen maailmansodan sytyttyä. Monet muusikkoystävät – kuten ambulanssijoukkoihin ilmoittautunut Ravel tai kotiaan puolustaessaan kuollut Magnard – ottivat vastaan isänmaansa kutsun, mutta Debussy oli jo yli 50-vuotias ja parantumattomasti sairas mies. Sodan innostus hukkui pian juoksuhautojen joukkotuhoissa. Se ei silti purkanut nationalistista henkeä, joka oli […]

  Ludwig van Beethoven: Viulukonsertto D-duuri op. 61 Ludwig van Beethoven (1770-1827) kokeili viulukonserton säveltämistä 1790-luvun alussa, mutta konsertosta C-duurissa WoO5 on jäänyt jäljelle vain palanen ensimmäisestä osaa, kekäleenä hehkuva kimppu temperamenttisia taituriotteita. Beethovenista ei tullut viulunsoitossa samanlaista virtuoosia kuin pianistina, mutta hänellä oli Bonnin hoviorkesterissa paikka alttoviulustina. Säveltäessään 1790-luvun lopulla uudelleen viululle Beethovenin suhde soittimeen oli muuttunut. Kaksi romanssia viululle ja orkesterille viittasivat nimensä mukaisesti uuteen aikakauteen ja melodiseen tunteellisuuteen, jonka sävyjä viulu oli […]