Uutta musiikkia musiikkiopistoille
Vuosi 2024 on musiikkiopistoissa säveltämisen teemavuosi, ja tarkoituksena on saada yhteistyössä säveltäjien kanssa uusia, nuorille sopivia teoksia. Mitä nykymusiikki nuorille ja pedagogiikalle antaa? Nykymusiikkia on vaikea soittaa ja notaatio on hankala hahmottaa… Moni meistä soitonopettajista on joskus hiukan hukassa sen suhteen, miten ohjelmistoa voisi monipuolistaa ja saada oppilaille uusinta musiikkia soitettavaksi. Pirkanmaan musiikkiopisto päätti tarttua härkää sarvista ja tuottaa tätä materiaalia pedagoginen näkökulma edellä. Projektin tarkoituksena on saada kentälle uutta pedagogista musiikkia, joka […]
Se virtaa. Älä kysy mikä. Ei ole aikaa.
Arkkitehtuuri on jäätynyttä musiikkia, lausui Johann Wolfgang von Goethe. Ajatelma tavoittelee ajan ja avaruuden jatkumoa. Funktionalistiarkkitehti Alvar Aallon estetiikan taju pukeutui vuonna 1928 sanoiksi kauneus on toiminnan ja muodon harmoniaa. Musisointi opettaa ajan hahmottamisen lisäksi käden taitoja. Musiikki on ajan käsittelyä. Elämme sirpaloituvaa todellisuutta, jossa kuva ajasta murenee. Paradoksi on, että luovan ajattelun ja käden taitojen harjoittamiselle jää alati kapeneva tila, vaikka aikaa ja resursseja olisi käytettävissä enemmän kuin ennen. Nouseva elinajanodote ja hyvinvointivaltio lisäävät […]
Improvisaatio palaa klassiseen musiikkiin
Hyppy tuntemattomaan kuvaa sitä, kun luodaan musiikkia hetkessä. Improvisaation opettaminen on vielä marginaalinen mutta kasvava osa musiikinopetusta. Vielä sata vuotta sitten oli tavallista, että muusikot olivat luovia suhteessa tekstiin ja ottivat vapauksia esimerkiksi kertauksissa ja kadensseissa. Luovuus oli se, mikä teki esiintyjistä mielenkiintoisia. Asenne ja suhtautuminen kirjoitettuun musiikkiin kuitenkin muuttui. Nyt improvisointitaidoille on klassisessa musiikissa yhä enemmän kysyntää. Hyvä korva ei ole edellytys improvisoinnille, sillä rytmi on yhtä tärkeä kuin melodia. Oikeita tai vääriä […]
Musiikkia oikeaan elämään
Pirkanmaan musiikkiopistosta kuulee usein puhuttavan paikkana, jossa tapahtuu paljon, ja meininki on innostava. Mistä musiikkiopiston henki syntyy? Pirkanmaan musiikkiopiston eli PMO:n keltainen päärakennus sijaitsee idyllisissä maisemissa Tampereen Eteläpuistossa. Ollaan Pyhäjärven rannalla ja kivenheiton päässä ydinkeskustasta. PMO:lla opiskelee 1600 oppilasta, ja työntekijöitä on 85. Kaikki heistä tosin eivät pyöri päärakennuksella, sillä toimipisteitä on myös Hämeenkyrössä, Kangasalla, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. PMO on näkyvä musiikkiopisto Tampereen seudulla. Oppilaat esiintyvät ympäri Pirkanmaan. Esiintymiset kotisalin ulkopuolella ovat […]
YLEn Vuoden nuorisokuoroksi Cantus Michaelis
Mikkeliläinen nuorisokuoro Cantus Michaelis eli syys-lokakuun vaihteessa huippuhetkiä: parin viikon sisällä kuoro sai kaksi merkittävää tunnustusta. Työtäkin tunnustusten eteen on toki tehty. ”] Kuoron edellinen, elokuussa kuoroa vaihtanut kuoronjohtaja Kirsi Kaunismäki-Suhonen oli viime keväänä viettämässä sairaspäivää kotosalla, kun YLEstä soitettiin. Puhelussa kerrotiin, että Cantus Michaelis tullaan syksyllä valitsemaan YLEn Vuoden nuorisokuoroksi. ”Kyllä siinä kestävyyttä koeteltiin, sillä asia täytyi pitää siis salassa monta kuukautta”, kertoo Kaunismäki-Suhonen. Samoihin aikoihin tapahtui vielä kuoronjohtajan vaihtuminen: Mikkeli jäi, kun Kaunismäki-Suhonen […]
Musiikkiopistot puskevat läpi koronamyrskyn
Miltei kaikki Suomen musiikkioppilaitokset siirtyivät koronakriisin myötä etäopetukseen pikavauhtia, vain muutamassa päivässä. Henkilökohtaisten etätuntien ja videoklippien yhdistelmä on osoittautunut parhaaksi tavaksi, mutta miten toimii yhteismusisointi? Kun heräsin, mieleeni nousi heti epätoivo. Mietin, että kuinkahan tästä tulen selviämään. Olen valmistunut soitonopettajaksi 2000-luvun alussa ja siitä lähtien opettanut viulua ja alttoviulua perinteisellä systeemillä. Etäopetus on minulle ihan uusi juttu. Ensimmäinen päivä meni siinä, kun suunnittelin tehtäviä oppilaille ja aloin lähettää heille viestejä ja opetusvideoita.” […]
Miten pianon saa laulamaan
Ooppera ja yleensäkin laulutaide on inspiroinut monia pianosäveltäjiä, mutta miten pianolla voi ilmentää laulullisuutta? Aiheesta kertovat musiikin tohtorintutkinnon tehnyt pianotaiteilija Satu Paavola sekä pianotaiteilija Janne Mertanen, joka on jo 1980-luvulta lähtien tehnyt ansiokasta uraa romanttisen pianomusiikin ja erityisesti Frédéric Chopinin teosten esittäjänä. Satu Paavolan tohtorintutkinto tarkastettiin viime toukokuussa Sibelius-Akatemiassa. Hän paneutui tutkielmassaan ”Ihanteena bel canto. Näkökulmia laululliseen pianonsoittoon” (2018) erityisesti siihen, miten nykypianolla voi tavoitella bel canto -laulutyylin henkeä ja välittää siihen liittyviä […]
Lasten oikeus muskariin
L apseni ovat tavallisessa pääkaupunkilaisessa päiväkodissa. Kuulumme päiväkotiryhmissämme kielelliseen vähemmistöön. Kotona puhumme vain suomea. Useilla suomi on toinen kotikieli. Joukossa on sellaisiakin, joiden kotona vain lapset puhuvat suomea. Musiikki kulttuurina katoaa, jos ihmisillä ei ole elävää kosketusta siihen jo lapsena. On luonnollista, että lapsemme ystävystyvät helposti kommunikaation löytävien kumppaniensa kanssa. Tämän myös huomaamme, kun on aika kutsua kavereita synttäreille. Kutsut vaihtuvat helpoimmin saman yhteiskuntaluokan ja kieliryhmän lasten kanssa. Lapset ovat hyvinkin sopeutuvia ja […]
Minne menet, soitinopetus?
Instrumenttipedagogiikassa tasapainoillaan yksilöllisyyden ja yhteismitallisen sekä uusien tuulien ja perinteiden välillä – ja kurkotetaan jo kohti tulevaisuuden muusikkoutta. Musiikkiopistoissa soittamista harrastaa aiempaa harvempi lapsi tai nuori, ja myös alalle hakeutuvien ammattiopiskelijoiden määrä vaikuttaa olevan vähenemään päin. Digitaalisuus, some ja lähes loputtomat harrastusmahdollisuudet ovat nykylasten ja -nuorten maailmaa. Miten päivittää pedagogiikkaa, jotta yhä useammat löytäisivät soittamisen ilon – ja samalla pitää yllä soiton laatua myös tulevaisuudessa ammattilaisuuttakin ajatellen? Vaatimukset ammattilaisiksi haluaville ovat koventuneet ja […]
Menestystarinaan ei ole oikotietä
Ihanat taaperot pyörivät muskarin piirissä, musiikki tahdittaa menoa, joka kiihtyy niin hauskaksi, että vatsanpohjassa rutistaa. Siinä on soitonopiskelun alku: rytmin tunne, melodian hahmotus ja vahva elämys. Halu kokea musiikkia ja kartuttaa taitoa kasvaa lapsen kehittymisen myötä. Rytmit muuttuvat nuoteiksi, melodia elää säveliksi sormien kautta ja tunne vatsanpohjassa siirtyy väristykseksi selässä ja myllerrykseksi aivoissa. Musiikki koukuttaa, se antaa mahdollisuuden kokeilla oman osaamisen rajoja ja saavuttaa taitoa, jonka iloa voi jakaa myös muille. Soittoharrastus lisää […]
Yhteishenkeä fagotisteille
Suomessa ei ole yhtään päätoimista fagottiopettajaa. Kun soittajia on vähän, ei ole myöskään luokkahenkeä, joka kantaisi nuoria fagotisteja. Tätä ongelmaa ratkaisemaan ja yhteishenkeä luomaan on koottu BassoonBeat-tapahtuma, joka sai Suomen musiikkioppilaitosten liiton Vuoden pedagoginen teko -tunnustuksen. Helsingin kaupunginorkesterin fagotisti Mikko-Pekka Svala opettaa fagotinsoittoa Helsingin konservatoriossa, Itä-Helsingin musiikkiopistossa sekä Mannheimin ja Trossingenin musiikkikorkeakouluissa. ”Vuonna 2019 halusin järjestää yhteissoittotapahtuman omille oppilailleni. Sitten ajattelin, että ehkä muutkin haluaisivat tulla mukaan. Innokkaita tulijoita löytyi, sillä fagotinsoiton opettajat ovat […]
