Tieto ja taito

Suomen musiikkioppilaitosten liitto SML on palkinnut neljä erilaista hanketta Vuoden pedagoginen teko -tunnustuksella. Liitto sai yli 30 erilaista ehdotusta eri puolilta Suomea. Tällä kertaa palkinnon valintakriteereinä olivat erityisesti uudet pedagogiset avaukset, saavutettavuus ja tasa-arvo sekä yhteisöllisyys. Vuoden 2024 Rondoissa esitellään kaikki neljä hanketta.   Musiikkiopisto Avoniassa kehitetty Musakone on tarkoitettu musiikin hahmotustaitojen (muha) oppimiseen. ”Idea syntyi muistaakseni 2019 keväällä. Opetin musiikin hahmotusaineita tietokoneavusteisesti ja ajattelin, että haluaisin koota tekemääni muha-materiaalia keskitetysti yhteen paikkaan”, kertoo Arto […]

  Musiikkioppilaitosten pitää voida vastata aikamme haasteisiin. Se on myös yksi hiljattain toteutetun opetussuunnitelmauudistuksen lähtökohta. Mitkä ovat uudet haasteet soitonopetukselle ja miten työ on muuttunut? Kolme pitkän linjan pedagogia vastaa.   Oulun ammattikorkeakoulun yliopettaja Jouko Tötterström aloitti pianonsoiton opintonsa Salon musiikkiopistossa vasta 13-vuotiaana. ”En meinannut päästä opistoon sisään, kun olin niin vanha”, Jouko Tötterström naurahtaa. Soitto-opinnot sujuivat kuitenkin lahjakkaalta pojalta tiiviiseen tahtiin. Paljon muita harrastuksia 1970-luvun alun nuorella ei ollut. Opinnot Sibelius-Akatemiassa alkoivat vuonna 1975, […]

  Suomalainen musiikkikoulutus on muuttunut tasa-arvoisemmaksi, mutta lahjakkaimpien ja solistiuralle suuntaavien osalta tasapäisyyden ihanne ei ole hyväksi. Mistä saadaan tulevaisuuden tähtiä, joista koko Suomi voisi olla ylpeä? Asiassa auttavat nuorten piano-, viulu- ja selloakatemiat, joissa nuoret huiput saavat intoa ja kiriä vertaisiltaan. Los Angelesin filharmonikkojen konsertti Hollywood Bowlissa 10. elokuuta 2023: kapellimestarina Tarmo Peltokoski, pianosolistina Anton Meijas. Grieg: pianokonsertto, Saariaho: Ciel d’hiver, Sibelius: sinfonia nro 2. Miltä tuntui lukea konserttiohjelmaa, sekä Peltokosken että Meijaksen opettajana […]

Maija Hapuoja: Koko kroppa laulaa – Opi uusi huippuartistien tekniikka (Gummerus, 159 s. 2 CD-levyä)   Maija Hapuojan Koko kroppa laulaa (Gummerus), on huomionarvoinen lisä laulun opetusaineistoon. Kirja on suunnattu erityisesti rytmimusiikin opiskelijoille, mutta se sopii muillekin laulajille. 159 sivua runsasta tietoa ja 84 CD-harjoitusta muodostavat tanakan oppiannin. 11 lukua sisältävät muutakin kuin kroppaa; mikrofonitekniikkaa, stage-taitoa, improvisaatio-ohjeita jne. Jazzin ja yleensä rytmimusiikin alalla nimensä luonut laulumestari on perillä äänenmuodostuksen fysiologiasta ja luontaisen lauluäänen löytämisen haasteista. […]

  Klassisen ja rytmimusiikin rinnakkaiselo kehittyy musiikinopetuksessa kovaa vauhtia. Kuinka niiden pedagogiikat eroavat toisistaan, ja mitä yhteistä niillä on?   Nykyinen musiikinopiskelijasukupolvi elää siinä onnellisessa tilanteessa, että klassisen musiikin lisäksi myös rytmimusiikkia voi opiskella yhä useammassa musiikkioppilaitoksessa. Soitonopetuksen alkuopetus on jo suorastaan genrevapaata; uudet oppimateriaalit sisältävät kappaleita eri musiikinlajeista. Uudet opetussuunnitelmat suorastaan velvoittavat järjestämään myös improvisoinnin opetusta, ja improvisointi on nimenomaan rytmimusiikissa usein tekemisen lähtökohta. Mutta näin on ollut oikeastaan vasta suhteellisen lyhyen aikaa. Vielä […]

Lasten lisääntyvät oppimisen ongelmat, erilaisten oppijoiden asema ja väestöryhmien eriarvoistuminen luo musiikkikasvatukselle uusia haasteita.   Musiikin perusopetuksen saavutettavuus eri kansalaisryhmissä on nousemassa kuumaksi koulutus- ja kulttuuripoliittiseksi kysymykseksi, kun lasten määrä suhteellisesti pienenee, maahanmuuttajien määrä kasvaa ja alueitten välinen eriarvoistuminen uhkaa. Myös koulun perusopetus kohtaa uudenlaisia pedagogisia haasteita oppilaiden erilaisten oppimisongelmien lisääntyessä. Musiikkioppilaitokset eivät pääse tätä tilannetta pakoon, vaan niiden odotetaan kantavan oma kortensa kekoon yhteiskunnan eriarvoistumisen ehkäisemisessä. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2017 on kirjattu, että […]

  Syyskuun lopulla Helsingin Musiikkitalo muuttui kahdeksi päiväksi korkeatasoisen kuoromusiikin näyttämöksi Kansainvälisen Harald Andersén -kamarikuorokilpailun merkeissä.   Taideyliopiston Sibelius-Akatemian järjestämän Harald Andersén -kuorokilpailun tämänkertainen voittaja, latvialainen nuorisokuoro Kamēr… osoitti jälleen, minkälainen kuoromahti Latvia, ja Baltia kokonaisuudessaan on. Vuonna 1990 perustetun, Jānis Liepiņšin johtaman kuoron vankka taiteellinen linja sekä nuorten laulajien loistokkaan solistiseen mutta yhtenäiseen äänenmuodostukseen nojaava, ammattimaisen kuuloinen sointi kielivät maan vahvasta kuoroelämästä. Kamēr…:in laaja kokemus esimerkiksi näyttämöteosten esittäjänä kuului laajassa sävyasteikossa, virtuoottisuudessa ja rohkeudessa: […]

    Kuopion pianokilpailu on kolmen vuoden välein järjestettävä kilpailu Savon, Karjalan ja Kainuun musiikkioppilaitosten pianonsoiton opiskelijoille kaikilta koulutusasteilta. Vuoden alussa kahdeksatta kertaa järjestettyyn kilpailuun osallistui 43 soittajaa kahdeksasta eri oppilaitoksesta. Tuomariston jäsen, pianotaiteilija Hui Ying Liu-Tawaststjerna kehui kilpailun henkeä hienoksi ja totesi osallistumisen kehittävän muun ohella itsetuntemusta, itsekuria, oivallusta, pitäjänteisyyttä ja ilmaisua musiikin kautta. Toinen tuomari Junio Kimanen määritteli kehittymisen tapahtuvan ennen kaikkea valmistautumisprosessin kautta. Laajemmassa merkityksessä kilpailut kehittävät myös kaikkia niitä seuraavia muusikkoja, […]

  Musiikkiopistoilla on potentiaali kasvattaa nykymusiikin ystäviä, mutta soveltuviin sävellyksiin ei aina niin vain törmääkään.   Taidemusiikin konserttiohjelmistot ovat kulttuurin kentällä outo lintu suhteessaan nykypäivään. Siinä missä tanssissa, teatterissa, kuvataiteessa ja kirjallisuudessa ovat keskustelun ja tarjonnan keskiössä uutuudet, jäävät ne konserttisaleissa altavastaajiksi menneiden vuosisatojen puristuksiin. Musiikkiopistoilla on tärkeä rooli tarjonnan kannalta: ne eivät vain ole tulevien ammattimuusikoiden lähtökuoppia vaan myös yleisöjen kasvatuskenttiä. Vuonna 2010 tutkin kandidaatintyössäni, kuinka paljon musiikkiopistoissa soitetaan alle satavuotiaita kappaleita. Tuloksista selvisi, […]

  Mitä taiteen perusopetuksen yhdenvertaisuus edellyttää musiikkipedagogeilta ja musiikkipedagogiikalta? Entä minkälaisten haasteiden edessä musiikkioppilaitokset ovat moninaistuvassa maailmassa? Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä että, kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, iästä, kansalaisuudesta, kielestä, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Käytännössä yhdenvertaisuuden toteuttaminen tarkoittaa oppimisen olosuhteiden muokkaamista sellaisiksi, että osallistuminen on mahdollista kaikille, riippumatta näistä henkilöön liittyvistä tekijöistä. Yhdenvertaisuus liitetään usein erilaisuuden tukemiseen ja demokratiaan. ArtsEqual -hankkeen loppuraportissa todetaan, että “demokraattinen sivistysyhteiskunta edistää moniäänisyyttä ja erilaisuutta”. Tutkimushankkeessa tunnistettiin […]

  Tamperelainen Kulttuurikummit ry on joukko aktiivisia kulttuurin harrastajia, jotka haluavat toiminnallaan edistää erityisesti taiteilijayhteisöjen liiketoiminnallista osaamista.   Kulttuurikummit jakavat asiantuntijuuttaan, eivät rahallisia avustuksia. He ovat taidetilaisuuksissa katsomon puolella ja toimineet elinkeinoelämässä vaativissa johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Kulttuurikummien puheenjohtaja on kangasalalainen Martti Silvennoinen, joka on toiminut Tapiolassa johtajana. Hänen kokemustensa mukaan kulttuuritoimijan osaamisvaje on usein toiminnan johtamisessa: kuinka hoidetaan myynti, markkinointi, hallinto, yritysyhteistyö? ”Toinen ongelmakohta on yhdistyksen strategia, eli minkä vuoksi yhdistys on olemassa, mikä on […]

   Jokainen soitonopettaja tietää, että oppilaat ovat kaikki yksilöitä. Se, mikä sai yhden oppimaan, ei toimi toiselle lainkaan. Oppilaissa on erilaisia muusikkopersoonia siinä kuin ammattilaisissakin. Uusi opetussuunnitelma haluaa tarjota erilaisille oppijoille mahdollisuuden tutustua musiikin eri puoliin entistäkin moniulotteisemmin ja auttaa perusopintojen jälkeen oppilaita syventymään haluamaansa kiinnostuksen kohteeseen. Yksi keskustelussa paljon esillä ollut aihe on improvisoinnin ja säveltämisen entistä suurempi painotus. Peruskouluissakin vallalla oleva oppimiskäsitys oppilaasta luovana ja aktiivisena toimijana halutaan ottaa mukaan entistä vahvemmin myös […]