Tieto ja taito

Suomen Säveltäjät ry on julkaissut Opus 1 -nimisen aineistopankin sävellyksen opetukseen niin aloitteleville kuin jo edistyneemmillekin musiikinopetuksen parissa oleville.   Kaikille avoimen ja ilmaisen aineistopankin harjoitukset on suunniteltu lähinnä musiikkiopistojen ryhmäopetukseen mutta soveltuvat myös soittotunneille tai koulujen musiikinopetukseen. Runsaassa 60 tehtävässä harjoitellaan esimerkiksi sovitusta, äänenkuljetusta, melodian sävellystä ja harmoniaa, mutta myös mielikuvitusta laajemmin käyttäviä improvisaatiota, aleatoriikkaa, graafista notaatiota ja minimalismia. Tehtävien lisäksi sivustolta löytyy artikkeleita, joissa säveltäjät, pedagogit ja tutkijat avaavat erilaisia näkökulmia sävellyksen opetukseen. ”Idea […]

  Suomalainen musiikkikoulutus on muuttunut tasa-arvoisemmaksi, mutta lahjakkaimpien ja solistiuralle suuntaavien osalta tasapäisyyden ihanne ei ole hyväksi. Mistä saadaan tulevaisuuden tähtiä, joista koko Suomi voisi olla ylpeä? Asiassa auttavat nuorten piano-, viulu- ja selloakatemiat, joissa nuoret huiput saavat intoa ja kiriä vertaisiltaan. Los Angelesin filharmonikkojen konsertti Hollywood Bowlissa 10. elokuuta 2023: kapellimestarina Tarmo Peltokoski, pianosolistina Anton Meijas. Grieg: pianokonsertto, Saariaho: Ciel d’hiver, Sibelius: sinfonia nro 2. Miltä tuntui lukea konserttiohjelmaa, sekä Peltokosken että Meijaksen opettajana […]

Äänenmuodostus on tunnistettavin ero taide- ja rytmimusiikin laulun välillä, sillä sen voi kuulla heti. Yhtä tärkeää on silti tyylitaju. ”Pop/jazz-laulajasta voi tulla hyvä klasarilaulaja, mutta klassisesta laulajasta ei välttämättä koskaan tule hyvää pop/jazz -laulajaa.” Näin tuumasi eräs laulunopettajani joskus opintojeni alkuvaiheessa. En silloin vielä osannut ottaa väitteeseen kantaa, mutta mitä pidemmälle etenin lauluopinnoissani, sitä paremmin ymmärsin opettajani lausuman. Klassisessa ja pop/jazz -laulussa on merkittäviä eroja, eikä niitä kaikkia asiaan perehtymätön välttämättä huomaa. Klassinen laulu on […]

  Espoolainen Tapiolan kuoro teki näyttävän eleen musiikkikasvatuksen puolesta: kaupungin alakouluissa aloittaa tänä lukuvuonna kokonaista yhdeksän kuorokerhoa, joita hallinnoi Tapiolan kuoro.   Rastaalan koulun musaluokka täyttyy hälisevästä, enimmäkseen pinkkiin puetusta tyttöparvesta. Ellit, Emmat, Venlat ja muut asettelevat tuoleja riviin ja ilmassa on aistittavissa ilmiselvää innostusta. On alkamassa kuorokerhon viides harjoituskerta. Kuorokerhon vetäjä, kuoronjohtaja ja kokonaisvaltaisen laulamisen esitaistelija Sanna Valvanne aloittaa harjoitukset vauhdikkaalla esittelyleikillä, joka yltyy vähitellen kerhonvetäjän ja Venlan väliseksi kaksintaisteluksi. Tässä kisataan siitä, kuka […]

  I november disputerade jag med en musikvetenskaplig avhandling där jag studerar hur inspelad musik används i samband med lagsportevenemang. Som disputand fick jag möjligheten att överlämna ett exemplar av avhandlingen till rektor för Åbo Akademi. Rektor ställde många goda frågor som förberedde mig för opponentens minst lika luriga frågor. Vid ett tillfälle försökte han välja orden noggrant då han konstaterade att den musik som skrivs för sportsammanhang inte är ”så bra musik”. Som forskare […]

  Ruuhkavuosiin sisältyy usein lukemattomia määriä lasten harrastuskuljetuksia ja muuta harrastukseen liittyvää oheistoimintaa. Millaista elämä on, kun arkea rytmittää usean lapsen musiikkiharrastus? Kurkistetaanpa kahden mäntyharjulaisen perheen elämään. Haajasilta löytyy kolme viulistia ja yksi muskarilainen. Pihapiirissä pyörii soittajien lisäksi 550 kanaa ja 200 sikaa. Elämä on ajoittain kirjaimellisesti ruuhkaista. ”Arki on viulun ympärillä”, Heidi-äiti tuumaa ja jatkaa: ”Kyllähän tämä tässä läskilän pyörityksessä on hulabaloota, mutta vierivä kivi ei sammaloidu.” Maatilalta on matkaa kylälle 20 km, joten […]

    Espoon musiikkiopistossa on saatu hyviä kokemuksia pianonsoiton ryhmäopetuksesta digitaalisoittimin. Se on osa Soitintikkaat-projektia, jossa satakunta lasta pääsi kokeilemaan musiikkia harrastuksena.   Sanotaan, että lapsi innostuu ja oppii harrastamaan helpoiten ryhmässä – matkimalla, kuuntelemalla, katselemalla. Musiikkiharrastuksesta puhuttaessa piano on klassisista instrumenteista ryhmäopetukseen hankalin: soitin on raskas, joten sitä ei voi juuri kuljetella, ja iso, joten niitä ei mahdu monta samaan tilaan. Akustisia pianoja voi kuvitella opetustilaan enimmillään pari, jolloin niillä soitetaan vuorotellen tai nelikätisesti. Metakka […]

Pakilan musiikkiopiston Kaisa Viitala on siirtänyt musiikkileikkikouluosaamisensa myös seniorikansalaisten pariin. Soittaminen sekä muistoja tuovat tärkeät laulut aktivoivat palvelutalon asukkaita.   Sydänsyksyn sateisena iltapäivänä alkaa Pakilakodin uneliaassa aulassa tapahtua. Musiikin maisteri, pianopedagogi ja varhaisiän musiikkikasvattaja Kaisa Viitala järjestelee soittimia – kanteleita, rytmimunia ja -kapuloita, kehärumpuja ynnä muuta – ja säätää kannettavaa äänentoistoaan kuntoon. Asukkaat saapuvat hoitajien avustamina omin jaloin, rollaattorein ja pyörätuolein. Jutustelu lisääntyy hiljalleen väkimäärän kasvaessa ja ohjelman alkua odotettaessa. Syyskuun alussa Pakilakodissa käynnistynyt Iloa […]

    Dalcroze, Orff, Kodály, Suzuki… 1900-luvulla syntyi useita musiikkikasvatuksen filosofioita, jotka kantavat ajatuksista ja menetelmistä kirjoittaneiden sukunimeä. Mikä on näiden ajatusten tilanne 2000-luvun Suomessa?   Suomen koululaitoksen kehittyessä historian saatossa nykymuotoonsa on etenkin keskieurooppalaisen perinteen vaikutus ollut voimakasta. Émile Jaques-Dalcrozen (1865–1950) musiikkiliikuntaan, rytmiin ja improvisointiin keskittyvät kasvatukselliset ajatukset tulivat Suomeen jo ennen toista maailmansotaa. Carl Orffin (1895–1982) pedagogiset ajatukset levisivät Suomen koulujen musiikinopetukseen sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, samoin Unkarista 1950–60-luvuilla maailmalle levinnyt Zoltán Kodályn (1882-1967) mukaan […]

Musiikkiopisto Juvenalian XII kamarimusiikkikilpailun ohjelmassa on teoksia valinnaisille kokoonpanoille.   Musiikkiopisto Juvenalian XII kamarimusiikkikilpailu viettää 40-vuotisjuhliaan 1.–2. joulukuuta 2024. Kilpailupäivät osuvat sunnuntaille ja maanantaille, sillä aikataulun sanelee Espoon Sellosalin suuri kysyntä. Musiikkiopisto Juvenalia on Sellosalin seinänaapuri. Kilpailun perusti Rainer Palas (1933–2021), joka toimi Juvenalian rehtorina 1979–1989. Hän oli pianisti, joka teki ison osan urastaan Jyväskylän yliopistossa ja konservatoriossa. Paljon muutakin hän ehti: hän toimi muun muassa Rondo-lehden päätoimittajana 1970–1974 sekä kirjoitti lukuisia musiikkiarvosteluja ja teki […]

  Toisia instrumentteja on helpompi esitellä lapsille kuin toisia. Harvassa musiikkiopistossa on omia urkuja, eikä kovinkaan moni lapsi pääse niiden ääreen kirkkoihin tai konserttisaleihin. Uusi oppimisympäristö pyrkii lisäämään urkutietoutta lapsia kiinnostavalla tavalla.   Urkumusiikki.fi -sivuston on suunnitellut ja toteuttanut Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi ja Turun Musiikkiakatemiasta musiikkipedagogiksi valmistunut Tiina Ilonen, joka luonnehtii itseään intohimoiseksi urkuriksi ja musiikkikasvattajaksi. Hän toimii kanttorina Piikkiön musiikkipainotteisessa seurakunnassa ja pyörittää omaa musiikkikoulua. ”Idea sivustosta syntyi huomatessani, että urut ovat monille lapsille […]

Jazzmuusikko Mikko Pellinen on hyvä esimerkki monipuolisuuden mahdollisuuksista. Hän säveltää ja sovittaa, toimii keikkailevana basistina, orkesterinjohtajana sekä pedagogina. Jazzyhtyeiden lisäksi teatteri, lyhytelokuvat ja tanssi ovat tulleet tutuiksi musiikillisen luovuuden kenttinä.   Mikko Pellinen on ollut kehittämässä syksyllä 2016 aloitettua Musiikintekijä-koulutusta Keski-Pohjanmaan konservatoriolla. Koulutuksessa painopistealueena on musiikin säveltäminen, sovittaminen ja sanoittaminen. ”Kouluttajana ja musiikin monitoimityöläisenä painotan ydinosaamista: instrumentalistin pitäisi hallita soittimensa hyvin, että hän voi antaa mahdollisimman laadukkaan panoksen musiikin soivalle toteutukselle”, hän korostaa. ”Musiikintekijän puolestaan […]