Tieto ja taito

      Varsinainen rysäys alallamme oli viimekeväinen etäopetus, johon siirryttiin maaliskuussa parin päivän varoitusajalla. Useissa oppilaitoksissa pystyttiin olemaan hyvin apuna etäopetuksen vaatimien laitteiden hankinnassa, mutta monelle opettajalle laitehankinnat saattoivat silti olla isokin lisäkustannus. Ilman esimerkiksi digilaitteeseen asennettavaa ulkoista mikrofonia moniäänisestä kudoksesta ja soinnin laadusta on mahdotonta saada riittävää käsitystä. Ja vaikka laitteet olisivat studiotasoa, nettiyhteydet olivat usein kuormittuneet ja aiheuttivat kuvan ja äänen eriaikaisuutta ja yhteyden pätkimistä.   ”Moi. Täs nyt on etydin eka […]

    Sir András Schiff on tärkeä muusikko. BBC kutsuu häntä yhdeksi aikamme suurista musiikillisista ajattelijoista ja osuu tapansa mukaan oikeaan. Hän on lisäksi niitä harvoja pianisteja, jotka ovat vaikuttaneet instrumenttinsa vallitseviin esityskäytäntöihin. Erityisesti Schiffin pedaalinkäyttö on saanut useimmat aikaansa seuraavat kollegat kyseenalaistamaan omia ratkaisujaan. Hän on pedaalifundamentalisti, joka ei käytä Bachia soittaessaan kyseistä poljinta lainkaan, ja joka toisaalta seuraa Beethovenin radikaaleja ja näennäisen kaoottisia pedaalimerkintöjä kirjaimellisesti. Kuten Schiff on osoittanut, molemmat päätökset ovat täysin […]

    Pianon mestareiden mestari Grigori Sokolov puhuu usein flyygeleistä kuten ihmisistä. Jokin yksilö saattaa vaikuttaa lupaavalta nuorelta, josta ei kuitenkaan vielä tiedä, mihin suuntaan kehitys saattaa kääntyä. Toiset taas ovat kuin vetreitä keski-ikäisiä, joissa silti on jo väistämättömiä kulumia ja muita, joskus vakavampiakin ikäongelmia.  Ja sitten ovat vanhukset, kunnianarvoisat tai ei, joista jo näkee, tuntee ja kuulee lähestyvän lopun.  Muutama vuosi sitten edesmennyt skottilainen säveltäjä Ronald Stevenson sovelsi samanlaista ihmisenkaltaistamista kuvaillessaan jättiläismäistä pianoteostaan Passacaglia […]

  Hyvässä palautteessa on oikeassa suhteessa ruusuja ja risuja, rohkaisua ja kritiikkiä.   Oppilas hapuilee arasti läksykappalettaan. “Ei noin! Juurihan minä neuvoin. Sinähän soitat kuin rukkaset kädessä”, opettaja parkaisee. Oppilas jatkaa soittoaan entistä arempana ja virheitä varoen. Viereisestä luokasta kaikuu iloista musisointia. “Soittakaa rohkeasti, meni sitten syteen tai saveen”, opettaja kannustaa orkesteria. Onko palautteen antaminen taidepedagogiikassa mustavalkoista kuin pianonkoskettimet? Vai onko se prosessi, jossa sekä opettajalla että oppilaalla on tilaa kasvaa? “Hyvässä palautteessa saa ruusujen ohella […]

  Millaista on seurata musiikillisia unelmiaan vieraalle paikkakunnalle, kun suurin osa ikäkavereista asuu vielä kotipesän suojissa? Musiikkilukioita on eri puolilla Suomea, ja niissä opiskelee yllättävän paljon ulkopaikkakuntalaisia. Muutto heti peruskoulun jälkeen itsenäiseen elämään tarjoaa haasteiden ohella nuorelle mahdollisuuden etsiä identiteettiään ja paikkaansa musiikkiyhteisössä.   Elsa-Vilja Heikkilä, 16, tiesi jo alakoulussa haluavansa Sibelius-lukioon. ”Vitosluokalla hän pyysi, että menisimme katsomaan, missä se lukio on”, muistelee äiti, Satu Haanpää-Heikkilä. Elsa-Vilja kävi tuolloin Mikkelistä käsin sellotunneilla Helsingissä. ”Lukiohaaveet lähtivät […]

Entisenlainen teorian ja säveltapailun opetus saa väistyä musiikkiopistoissa uusien opetussuunnitelmien myötä. Alan opettajien keskuudessaan toteuttama kysely kertoo, että muutos koetaan enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Luovuus, käytännönläheisyys ja yleissivistys korostuvat, kun esimerkiksi säveltäminen ja improvisointi tulevat mukaan.   Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet uudistuivat vuonna 2018. Oppilaitosten tulee laatia niiden pohjalta uudet opetussuunnitelmat, siirtymäaikaa on 1.8.2021 asti. Musiikinteoria- ja säveltapailupedagogit ry:n jäsenet ovat pääosin musiikkioppilaitoksissa toimivia ns. yleisten aineiden opettajia eri puolilta Suomea. Jäseniä yhdistyksessä […]

Arkkitehtuuri on jäätynyttä musiikkia, lausui Johann Wolfgang von Goethe. Ajatelma tavoittelee ajan ja avaruuden jatkumoa. Funktionalistiarkkitehti Alvar Aallon estetiikan taju pukeutui vuonna 1928 sanoiksi kauneus on toiminnan ja muodon harmoniaa. Musisointi opettaa ajan hahmottamisen lisäksi käden taitoja. Musiikki on ajan käsittelyä. Elämme sirpaloituvaa todellisuutta, jossa kuva ajasta murenee. Paradoksi on, että luovan ajattelun ja käden taitojen harjoittamiselle jää alati kapeneva tila, vaikka aikaa ja resursseja olisi käytettävissä enemmän kuin ennen. Nouseva elinajanodote ja hyvinvointivaltio lisäävät […]

    Dalcroze, Orff, Kodály, Suzuki… 1900-luvulla syntyi useita musiikkikasvatuksen filosofioita, jotka kantavat ajatuksista ja menetelmistä kirjoittaneiden sukunimeä. Mikä on näiden ajatusten tilanne 2000-luvun Suomessa?   Suomen koululaitoksen kehittyessä historian saatossa nykymuotoonsa on etenkin keskieurooppalaisen perinteen vaikutus ollut voimakasta. Émile Jaques-Dalcrozen (1865–1950) musiikkiliikuntaan, rytmiin ja improvisointiin keskittyvät kasvatukselliset ajatukset tulivat Suomeen jo ennen toista maailmansotaa. Carl Orffin (1895–1982) pedagogiset ajatukset levisivät Suomen koulujen musiikinopetukseen sodanjälkeisinä vuosikymmeninä, samoin Unkarista 1950–60-luvuilla maailmalle levinnyt Zoltán Kodályn (1882-1967) mukaan […]

  Aikalailla asiatonta! Matalien vaskien lehtori -kollega oli närkästynyt. Ylen kolumnisti oli tekstissään ilakoinut näppärin sanankääntein tuubansoiton opiskelulla. Testissä käsiteltiin perusoikeuksia, sivistyksellisiä sellaisia. Mahdollisuus soittoharrastukseen oli tekstin mukaan osa hyvinvointivaltion tarjoamaa elelyä muiden kansalaisten kustannuksella. Valveutuneina musiikkipedagogeina tartuimme toki heti tuubasta toimeen ja tarjosimme tekstin laatijalle mahdollisuutta toteuttaa omia sivistysoikeuksiaan, tuubansoiton parissa. Vakavamman pohdinnan aihe oli kirjoittajan näkemys siitä, että Suomen perustuslain mukaiset oikeudet ovat epärealistista idealismia. Perustuslaissa säädetään julkisen vallan velvollisuudesta taata jokaiselle yhtäläinen […]

  Sellonsoitto kukoistaa Suomessa jatkossakin. Siitä merkkinä on, että Salossa järjestettävään ensimmäiseen sellokilpailuun 9–18 -vuotiaille sellisteille tuli 60 hakemusta, ja 40 kutsuttiin videokarsinnan perustella mukaan.   Salon uuden sellokilpailun (17.–20.10.) ideana on tarjota nuorille sellisteille tavoitetta ja intoa harjoitteluun sekä yhteisöllisyyden tunnetta. Sarjoja on kaksi, 9–13 ja 14–18 -vuotiaat. ”Koska mukana on hyvinkin nuoria, päädyimme siihen, että jokainen saa soittaa omantasoistaan ohjelmistoa, eikä kappaleiden vaikeus ole tässä arvioinnin pääkriteeri”, kertoo kilpailua ideoimassa ollut tuomariston jäsen, […]

Jazzmuusikko Mikko Pellinen on hyvä esimerkki monipuolisuuden mahdollisuuksista. Hän säveltää ja sovittaa, toimii keikkailevana basistina, orkesterinjohtajana sekä pedagogina. Jazzyhtyeiden lisäksi teatteri, lyhytelokuvat ja tanssi ovat tulleet tutuiksi musiikillisen luovuuden kenttinä.   Mikko Pellinen on ollut kehittämässä syksyllä 2016 aloitettua Musiikintekijä-koulutusta Keski-Pohjanmaan konservatoriolla. Koulutuksessa painopistealueena on musiikin säveltäminen, sovittaminen ja sanoittaminen. ”Kouluttajana ja musiikin monitoimityöläisenä painotan ydinosaamista: instrumentalistin pitäisi hallita soittimensa hyvin, että hän voi antaa mahdollisimman laadukkaan panoksen musiikin soivalle toteutukselle”, hän korostaa. ”Musiikintekijän puolestaan […]