TUOREIMMAT

Uusi teknologia on aina löytänyt tiensä taiteeseen. Nykyään sometodellisuus kääntyy taiteen aiheeksi ja materiaaliksi, kun taas aikoinaan puhelin tarjosi uudenlaisen tavan ajatella inhimillistä kanssakäymistä. Jean Cocteaun vuonna 1928 valmistunut näytelmä La Voix humaine, Ihmisen ääni, on hyvin ajankohtainen pureutuessaan erääseen ihmiskohtaloon reaaliaikaisen puhelinkeskustelun avulla. Francis Poulencin oopperaversiossa (1959) musiikki tuo mukaan entistä traagisemman tason. Tekniset ja henkiset yhteysongelmat, kulissin alle jäävä hätä ja loputon yksinäisyys eivät ole kadonneet mihinkään pikaviestimien aikakaudella, päinvastoin. Helsingin kaupunginorkesteri toi […]

Riikka Talvitien ooppera Tuomarin vaimo oli loistava esimerkki pienimuotoisen musiikkiteatterin mahdollisuuksista. Videolla täydennetty ja asemoinniltaan tarkka esitys Balderin salissa onnistui naulitsemaan katsojan piinaavaan tunnelmaan...

Turkulaistunut saksalainen Karl Müller-Berghaus (1829-1907) sävelsi oopperan Die Kalewainen in Pochjola 1880-luvun lopulla, mutta se jäi aikoinaan esittämättä – ja neitseellisenä se pysyi aina...

    Huhtikuussa Kansallisoopperaan tuleva Kaija Saariahon uutuus, kahdesta pienoisoopperasta rakentuva Only the Sound Remains pohjautuu kahteen japanilaiseen noo-näytelmään yli puolen vuosituhannen takaa. Säveltäjä luo omintakeisen...

Pjotr Tshaikovski ei halunnut kutsua Jevgeni Oneginia oopperaksi vaan lyyrisiksi kuviksi. Kohtaukset avaavat ikkunoita hahmojen kaipuun täyttämään sieluun. Tämä koskee niin haaveilevaa Tatjanaa, juuretonta Onegin-keikaria kuin runoilija Lenskiäkin. Ohjausten haasteena ovat silti motiivit illuusioiden ja viattomuuden lopulle – pelkkä tunteilu ei riitä. Marco Arturo Marellin uudessa ohjauksessa Kansallisoopperassa tämä toteutuu mainiosti. Marelli on esteetikko, joka aina myös itse lavastaa tuotantonsa, ja hänen visuaalisesti hivelevästä tyylistään on saatu Töölönlahdella nauttia jo Ruusuritarissa, Pélleas ja Mélisandessa ja […]

Lontoolainen Philharmonia-orkesteri on nimittänyt uusiksi päävierailijoikseen tšekkiläisen Jakub Hrůšan ja Tampere Filharmonian ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvalin. Philharmonia-orkesteri kertoo tahtovansa Rouvalin ja Hrůšan avulla laajentaa artistitiimiään. Entinen...

Orkestereilla menee yleisön suhteen hyvin, Suomen Sinfoniaorkesterit ry kertoo. Suomen Sinfoniaorkesterit ry on tehnyt vuosikertomuksensa viime vuoden jäsenorkestereistaan. Orkestereiden konserttien yhteenlaskettu yleisömäärä vuonna 2016 oli 1...

Radion sinfoniaorkesterin kamarimusiikkikonsertit ovat hyvä esimerkki siitä, miten luovan vastuun siirtäminen muusikoille on omiaan tuomaan väriä ja vaihtelua tarjontaan. Tällä kaudella RSO:n muusikot ovat ideoineet sunnuntaisiin iltapäiväkonsertteihinsa esimerkiksi vesiteemaista kamarimusiikkia ja tuoneet esille sellaisia vähän tunnettuja säveltäjiä kuten Moritz Moszkowski ja Erwin Schulhoff. Kaanonin äärilaidoille tai jopa ulkopuolelle jääneisiin säveltäjiin tutustutti myös maaliskuun kamarimusiikkikonsertti, joka nosti valokeilaan kolmen eri sukupolven pohjoismaisia naissäveltäjiä. Elfrida Andrée oli suuri pioneerihahmo, joka 1800-luvun jälkipuolen Ruotsissa sävelsi aikansa tasokkaimpia kamarimusiikkiteoksia. Ruotsalainen Alice […]

Liitto itse viettää 100-vuotisjuhlavuottaan. Suomen Muusikkojen liittoon on perustettu uusi ammattiosasto, valtakunnallinen ja ilman genrerajoja toimiva Solistit ry. Muusikkojen liitto täyttää itse tänä vuonna 100...

Oramo seuraa tehtävässään Atso Almilan, Jorma Panulan ja Leif Segerstamin jalanjälkiä. Kapellimestari Sakari Oramo aloittaa Sibelius-Akatemian kapellimestarikoulutuksen uutena professorina 1.1.2020. Oramo seuraa tehtävässä Atso Almilaa,...

Säveltäjä tunnetaan nimenomaan yksinlauluistaan. Suomen Yrjö Kilpinen -seura järjestää tänä vuonna sävellyskilpailun säveltäjän 125-vuotisjuhlan kunniaksi. Sävellyksiä saa lähettää kilpailuun 15. syyskuuta 2017 asti. Esiraati valitsee...

Alkuperäisen Finlandian kantaesityksen uusinta toi Svenska Teaterniin 1800-luvun lopun kansallishengen. Sävelruno Finlandia esitettiin ensimmäisen kerran Svenska Teaternissa 4.11.1899. Teos, alkuperäiseltä nimeltään Suomi herää oli osa kuuden kuvaelman musiikkia, joka oli puolestaan protesti venäläisten sortotoimia vastaan. Nyt lähes 118 vuotta myöhemmin rekonstruoitu uusintaesitys keräsi samaisen teatterin täyteen. Koko tapahtuma järjestettiin aikanaan ”sanomalehtimiesten eläkerahaston kartuttamiseksi”. Oikea syy oli tosin kaikille osallistujille selvä. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov oli helmikuun manifestin seurauksena pannut tuulemaan Suomen sananvapautta vastaan. Sanomalehtiä oli sensuroitu: mm. […]