Bach

J. S. Bach: Toccatat BWV 910–916. Mahan Esfahani, cembalo. Hyperion CDA68244 Jääräpäinen ja itsetietoinen Mahan Esfahani on valmistellut nuoren Bachin toccatoista oman esitysedition, jossa tuo esiin itselleen tyypillisen ”autenttisuuden” kritiikin: Bachin ”intentio” on aina vuoropuhelua säilyneiden versioiden, aikalaiseditoreiden ja tulkitsijoiden musiikkifilosofioiden välillä. Lähestymistapa on periksiantamattoman tutkimuksellinen, lopputulos luovaa vapautta korostava. Toccatat räiskyvät kuumeisina Jukka Ollikan vastikään rakentamalla valtavaäänisellä cembalolla, jonka tehoja hyödynnetään kuitenkin sopivan maltillisesti. Mielenkiintoisessa esseessään Esfahani puhuu jumalallisuuden ja inhimillisyyden yhdistymisestä toccatoissa, ja […]
Artikkeli on tarkoitettu Rondon lukijoille. Ryhdy sinäkin lukijaksi RONDON KAUPPA valikon kautta.
Edellinen artikkeliWeinberg
Seuraava artikkeliBach