Jazzia, jolla on tehtävä

Vijay Iyer: Uneasy. ECM Records ECM2692

Muun muassa MacArthur-”neropalkinnon” voittanut jazzpianisti ja säveltäjä (ja musiikkikognitiosta tohtoriksi väitellyt) Vijay Iyer on koonnut uusimmalle triolevylleen varsinaisen tähtikuvion: Linda May Han Oh kuuluu nuoren basistisukupolven kuumimpiin nimiin, ja rumpali Tyshawn Sorey on saanut etenkin viime vuosina huomiota orkesterisävellyksillään.

Yhdysvaltain viime vuosien poliittinen turbulenssi heijastuu amerikanintialaisen Iyerin, malesialaissyntyisen Oh’n ja afroamerikkalaisen Soreyn jazziin. Tai oikeastaan vuosikymmenien, sillä Iyerin omat sävellykset (Cole Porterin jazzstandardia Night and Day ja Geri Allenin Länsi-Afrikkaa henkivää Drummer’s Songia lukuun ottamatta) on sävelletty 20 vuoden varrella, muuttuen parittomien tahtilajien vinksahtaneiksi versioiksi. Children of Flint tökkii sosiaalista omaatuntoa viittaamalla lyijymyrkytyksestä kärsivään teollisuuskaupunkiin, Combat Breathingin levottomassa, valppaassa paahteessa lasketaan yhteentoista, ja sekä päätösraita Entrustment että soolopianomeditaatio Augury henkivät uhkaavia pilviä. Kriittistä, muttei saarnaavaa instrumentaalista kannanottoa.

Iyerin sävelkynä sisältää sanottavaa, ollen samalla sekä teknisen älyllinen että tunteva ja kuulijan tavoittava. Myös soitannollisesti trio on upeaa kuultavaa: Oh’n bassolinja on juurevaa niin kompissa kuin sooloissa, Sorey hyökkäilee keinunnastaan kommentoivilla filleillä ja Iyerin pianismissa on Evans-Jarrett-Mehldau –haaran jatkumoa, jossa useista kulttuureista ammennetut melodiat ja kauniit, monitulkintaiset harmoniat saavat hyvin kokonaisvaltaisen pianistisen sovituksen.

Santeri Kaipiainen

Edellinen artikkeliAkkajeen toismaailmallisuus kutittelee kollektiivista alitajuntaa
Seuraava artikkeliSavonlinnasta peruuntuvat tulevan kesän oopperat