Suomen sinfoniaorkesterit panostavat kauden avaukseensa niin, että koko maa tuntuu kuin vilkkaimmalta kansainväliseltä musiikkimetropolilta – jos huippuresitaalien vähäisyys unohdetaan.
Pääkaupunkiseudulla tulee jo suuria valintaongelmia: mennäkö 13.9. kuuntelemaan Esa-Pekka Salosen johtamaa Radion sinfoniaorkesteria vai Sir Roger Norringtonin äärimmäisen kiinnostavaa, kaikkien Schumannin sinfonioiden pakettia Tapiola Sinfoniettan kanssa?
Onneksi Norrington johtaa pari muuta sinfoniaa jo edellisenä päivänä, ellei Salosta raaski missata. Perioditietoisen klassismin uranuurtajan vibratovapaa ja ärhäkkä, humoristinenkin tyyli sopinee yhteen tähän tyyliin helposti taipuvan orkesterin kanssa.
RSO:lla vieraslistaa jatkaa jo seuraavalla viikolla 92-vuotias, ikinuorta energiaa uhkuva Herbert Blomstedt. Kun häntä paria vuotta nuorempi Bernard Haitink ilmoitti juuri lopettavansa, Blomstedt jatkaa sukupolvensa ylimpänä soihdunkantajana kiertäen maailmaa tauotta.
Helsingin kaupunginorkesterin ja Susanna Mälkin valttikorttina on kauden avauksessa 6.9. Luciano Berion sinfonia. Siinä kahdeksan vahvistettua lauluääntä kommentoi musiikkia ja maailmaa puhuen, kuiskaten ja huutaen Lévi-Straussin, Beckettiin ja muiden tekstejä, ja koko teos on sitaattien tulvaa. Teos syntyi 1969 New Yorkin filharmonikkojen 125-vuotisjuhliin.
HKO:n solisteista ei sovi unohtaa hurmaavaa amerikkalaisviulistia Stefan Jackiwia (25.9.), joka esitteli ajatuksiaan Rondossa 5/2019. Hän soittaa Stravinskyn konserton.
Suomalaisen barokkiorkesterin, UMO:n ja Avantin yhteiskonsertti 14.9. on osa orkesterien pari vuotta pyörinyttä AUF-yhteistyötä, joka pyrkii genrerajojen kaatamiseen. Franco Donatonin, Antonio Vivaldin, Unsuk Chinin, Duke Ellingtonin ja Jimmy Van Heusenin teokset johdattavat huipentumaan John Adamsin musiikin ja videoinstallaation parissa.
Hienoa, että Avanti saa pitkästä aikaa myös oman, normaalisesonkiin sijoittuvan suurimuotoisemman konserttitoiminnan käyntiin Tapiolasalissa 27.9.
Tampere Filharmonian kauden alkua sävyttävät huippupianistit, makedonialainen Simon Trpčeski (5.9.) ja espanjalainen Javier Perianes (19.9.).
Turun filharmoninen orkesteri etsii vielä Leif Segerstamille seuraajaa ylikapellimestarina. 19.9. taitojaan käy näyttämässä hongkongilainen Elim Chan, joka on yksi harvoja kansainvälistä uraa luovia aasialaisia naispuolisia kapellimestareita. Vai olisiko jo Taavi Oramon aika? Hän johtaa 26.9. esimerkiksi Lauri Porran kantaesityksen.
Sinfonia Lahti juhlii kautensa aluksi 20 vuotta täyttävää Sibelius-festivaaliaan, tähtisolistinaan Karita Mattila (kts. juttu edempänä).
Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri aloittaa kautensa uuden taiteellisen johtajan Malin Bromanin johdolla, ja konsertti 13.9. huipentuu Schönbergin Verklärte Nachtiin, joka myös levytetään. 28.9. Aarne Pelkonen tulee laulamaan solistina Outi Tarkiaisen uudessa teoksessa Naarasäiti, joka sai kantaesityksensä jousikvartettiversiona Rauma Festivossa. Teoksen jännite tulee siitä, että äitiydestä kertoo miessolisti. Saamenkieliset runot ovat Rauni Magga Lukkarin ja Rose-Marie Huuvan.
Uuden edessä ollaan myös Joensuussa, jossa koko kautensa aloittava taiteellinen johtotiimi eli kapellimestari Eero Lehtimäki, viulisti Minna Pensola ja pianisti Iiro Rantala esittäytyy 12.9.
Kalevi Aho on Suomen mestari konserttojen kirjoittajana, ja uusin niistä, bassoklarinetille tehty, saa kantaesityksensä Jyväskylä Sinfonian konsertissa 4.9. Sekä Kuopiossa, Mikkelissä että Lappeenrannassa satsataan kauden alussa yhteiskonsertteihin.
Lapin kamariorkesteri jatkaa pienen orkesterin ihmeet -linjaansa esittelemällä mm. miten Rahmaninovin muhkea kolmas sinfonia soi kamariorkesterisovituksena (12.9.). Lohjan kaupunginorkesteri on kameleontti ja taipuu klassisen ja viihdemusiikin lisäksi myös uuteen suomalaiseen: Max Savikankaan Silvertone saa kantaesityksensä 12.9.
Myös moni orkesterimuusikko säveltää, ja on aivan paikallaan heillekin sanansa. Seinäjoen kaupunginorkesterin käyrätorven äänenjohtajan Seppo Istukaissaaren Hei-niminen kvartetto saa kantaesityksensä 26.9.
Harri Kuusisaari
