Viulisti Mirka Malmi on jo parin vuoden ajan tuonut esiin osin unohdettujen säveltäjänaisten musiikkia Nainen ja viulu -konserttisarjassaan, ja tässä kuussa kuullaan teoksista suurimuotoisin: Ida Mobergin viulukonsertto.
Suomalaisen säveltäjän tuntematon viulukonsertto? Vähemmästäkin kiinnostus herää.
Viulisti Mirka Malmi on tehnyt tällaisen löydön kaivamalla arkistojen kätköistä esiin Suomen ensimmäisen naispuolisen sinfonikon Ida Mobergin (1859–1947) viulukonserton. Se kuullaan Kuopiossa 28.3. ja Varkaudessa 29.3. Savon soitannollisen seuran kanssa Petteri Niemisen johdolla. 22.11. Malmi soittaa sen myös Helsingissä Wegelius-kamariorkesterin kanssa.
”Teos on nimeltään Tondikt eli sävelruno, ja ehkä siksi siihen ei ole kiinnitetty huomiota. Mutta kyllä se perinteinen viulukonsertto on sekä muodoltaan että mittasuhteiltaan – ja ensimmäinen suomalaisen naisen kirjoittama”, Malmi kertoo.
”Epäselvää myös on, onko teosta aiemmin esitetty. Käsin kirjoitetut orkesteristemmat viittaisivat esitykseen, mutta mistään saatavilla olevista lähteistä ei toistaiseksi ole löytynyt tietoa. Kyseessä saattaa siis olla jopa konserton ensimmäinen julkinen esitys.”
Pitkään luultiin, että monien muiden Mobergin teosten tavoin viulukonsertto on kadoksissa. Helena Holsti-Setälä löysi sen Sibelius-Akatemian arkistosta tehdessään pro gradu -työtään Mobergista, ja käsin kirjoitettu materiaali on myös osa Music Finlandin katalogia.
”Tondikt on kirjoitettu isohkolle orkesterille, noin 40 soittajalle. Sävelkieltä kuvailisin myöhäis- tai kansallisromanttiseksi ekspressionistisin vivahtein. Kyseessä ei varsinaisesti ole virtuoosikonsertto, vaan viulusatsi on ennemminkin kertovaa ja laulullista, koko ajan suhteellisen kevyesti orkestroidun satsin päällä liitävää.”
”Ensimmäinen ja kolmas osa ovat reipasta menoa kansallisromanttisessa hengessä, ja niiden teemat ovat sukua toisilleen. Toinen osa laulaa pakahduttavan kauniin laulun slaavilaisromanttisissa tunnelmissa. Vaikka sävelkieli on pääosin tonaalista, Moberg tekee paikoin jännittäviä harmonisia kokeiluja, ja sävelkieli on hyvin maalailevaa.”
Konserton syntyajasta ei ole tietoa käsikirjoituksessa eikä muissa lähteissä. Todennäköisesti se ajoittuu lähelle vuotta 1941, johon on ajoitettu Mobergin toinen Tondikt-niminen teos.
Malmi kiinnostui konsertosta muutama vuosi sitten, kun hän oli perehtymässä suomalaisten ja pohjoismaalaisten naissäveltäjien viulukirjallisuuteen osana konserttisarjaansa Nainen ja Viulu.
”Mielestäni teoksella on historiallista, suomalaiskansallista sekä tasa-arvoon liittyvää merkitystä ja kulttuuriarvoa. On aika saada tämä teos vihdoin yleisön kuultavaksi.”
”Savon soitannollinen seura oli tahollaan ajatellut Tondiktin nuottimateriaalin digitointia ja esittämistä. Kun seuran puheenjohtaja Jussi Mattila otti yhteyttä, intressit kohtasivat luonnollisesti. Petteri Nieminen Savon soitannollisesta seurasta on tehnyt hienoa työtä digitoinnin kanssa. Tällä hetkellä ovat viimeiset korjausten tarkistuskierrokset menossa.”
Kuopion ja Varkauden konserttien ohjelmassa on myös Ida Mobergin Balettikohtaus oopperasta Asiens ljus – sekin kantaesityksenä – sekä Helvi Leiviskän ensimmäinen sinfonia.
Nainen ja Viulu -konserttisarjakin jatkuu maaliskuussa Villa Gyllenbergissä. Tällä kertaa esiintyjänä on Trio Lago, jossa Mirka Malmin seuraan liittyvät Ida-Vilhelmiina Sinivalo, sello ja Tiina Karakorpi, piano. Ohjelmassa on Agnes Tschetschulinin neljä karakterikappaletta sekä Laura Netzelin kolme pikkuteosta ja pianotrio op. 78.
Viulisti-säveltäjä Agnes Tschetschulin (1859–1942) oli Helsingin musiikkiopiston (myöh. Sibelius-Akatemia) tähtioppilas. Lisäksi hän opiskeli Joseph Joachimilla Berliinissä. Tschetschulin oli kuuluisan Marie Soldat -naiskvartetin jäsen, jonka kanssa hän kiersi konsertoimassa kaksi vuotta ympäri Eurooppaa. Myöhemmin hän asettui Englantiin Cheltenham Ladys´ Collegeen, jossa hän opetti viulunsoittoa ja sävellystä.
Suomalaissyntyinen Laura Netzel (1839-1927) oli pianisti, laulaja ja säveltäjä. Suurimman osan tuotannostaan hän on kirjoittanut pseudonyymillä N. Lago, koska ylemmän luokan rouvashenkilön ei katsottu soveliaaksi toimia ammattimuusikkona. Netzel myös johti kuoroja ja orkesteria sekä järjesti ns. kansankonsertteja kotikaupungissaan Tukholmassa.
Onko Mobergin, Tschetschulinin ja Netzelin musiikissa jotain yhteistä? ”Ainakin se, että he olivat kaikki kosmopoliiteja, opiskelivat ulkomailla ja seurasivat tarkasti aikansa säveltaiteen virtauksia. Suomalaisten säveltäjänaisten musiikilla on kansainvälinen kaiku.”
Harri Kuusisaari
