Peter Jablonski nousi kuuluisuuteen 1990-luvulla nuorena klaveerileijonana, joka levytti keskeistä pianokirjallisuutta mm. Decca-levymerkille. Nuo julkaisut tuntuvat hautautuneen äänilevyn hullujen vuosien vyöryyn. Parikymmentä vuotta myöhemmin Jablonski on ilmestynyt kypsänä taiteilijana Ondinen levyillä mm. Skrjabinin, Statshinskin ja Bacewiczin pianoteosten tulkkina.
Lyckebyssä syntynyt Jablonski on ruotsalaisen äidin ja puolalaisen isän poika. Isä oli menestyksekäs jazz-muusikko, jolla oli klassinen koulutus. Pojan ensimmäinen instrumentti oli rummut, joiden rinnalle tuli Malmön konservatoriossa piano. Jablonskin puolalaissyntyinen opettaja oli itse liettualais-ranskalaisen Vlado Perlemüterin oppilas, jonka sointivärejä painottavan Chopin-soiton Jablonski uskoo vaikuttaneen itseensä.
Vaikka Jablonski on levyttänyt Chopinia aikaisemminkin, Ondinen kahdessa osassa julkaisemat masurkat edustavat laajaa ja juuriltaan vahvasti puolalaista kokonaisuutta. Kaikista Chopinin kehittämistä pianokappaleiden tyypeistä masurkat ovat hänen yksilöllisimpiä luomuksiaan. Ne ovat jopa vahvemmin sidoksissa puolalaiseen taustaansa kuin poloneesit, jollaisia olivat aiemmin säveltäneet esimerkiksi Bach, Telemann ja Beethoven.
Jablonskin ensimmäisellä levyllä (Vol. 1) on 29 masurkkaa op. 6:n neljästä masurkasta (1830–32) op. 41:n neljään masurkkaan (1838–39). Ne edustavat valtaosin hänen briljanttia ja kukkean romanttista varhaisempaa tyyliään. Tässäkään vaiheessa kappaleet eivät olleet tarkoitettu tanssittaviksi, vaan ne muistuttivat enemmän pienoisrunoja tai pianistista mietelmäkirjallisuutta. Kuten Jablonski toteaa esitetekstissään, Chopin on kirjannut nuotteihinsa tarkoin, mitä haluaa, mutta samalla monet asiat – tyyli, henki, tempovaihtelut, sointiväri, rubato, dynamiikka ja pedaalinkäyttö – vaativat esittäjältä runollista harkintaa.
Asiaa ei helpota se, että Chopinin tiedetään tulkinneen kappaleitaan aina hieman eri tavoin. Jablonskin levyn esitetekstissä yhdeksi esikuvaksi nostetaan Alfred Cortot, jonka Chopin-tulkinnat muistetaan vapaudestaan ja teknisestä suuripiirteisyydestään. Jablonski pyrkii säilyttämään tuon tunteen vapaudesta, tinkimättä nykyaikaisista suoritusarvoista. Chopinin masurkoista kasvaa säveltäjän elämäntarina, joka ensimmäisessä osassa kattaa läpimurron vuodet Puolasta Pariisiin.
Complete Mazurkas, Vol. 1
Peter Jablonski, piano
ODE 1412-2 (2022) | EAN / UPC: 0761195141229
Four Mazurkas, Op. 6 8:07
1. Mazurka No. 1 in F-sharp minor 2:52
2. Mazurka No. 2 in C-sharp minor 2:34
3. Mazurka No. 3 in E major 1:50
4. Mazurka No. 4 in E-flat minor 0:51
Five Mazurkas, Op. 7 10:00
5. Mazurka No. 5 in B-flat major 2:09
6. Mazurka No. 6 in A minor 3:38
7. Mazurka No. 7 in F minor 2:21
8. Mazurka No. 8 in A-flat major 1:09
9. Mazurka No. 9 in C major 0:43
Four Mazurkas, Op. 17 13:29
10. Mazurka No. 10 in B-flat major 2:22
11. Mazurka No. 11 in E minor 2:03
12. Mazurka No. 12 in A-flat major 4:47
13. Mazurka No. 13 in A minor 4:17
Four Mazurkas, Op. 24 12:13
14. Mazurka No. 14 in G minor 2:52
15. Mazurka No. 15 in C major 2:15
16. Mazurka No. 16 in A-flat major 2:15
17. Mazurka No. 17 in B-flat minor 4:51
Four Mazurkas, Op. 30 9:41
18. Mazurka No. 18 in C minor 1:44
19. Mazurka No. 19 in B minor 1:29
20. Mazurka No. 20 in D-flat major 2:45
21. Mazurka No. 21 in C-sharp minor 3:43
Four Mazurkas, Op. 33 11:25
22. Mazurka No. 22 in G-sharp minor 1:38
23. Mazurka No. 23 in D major 2:30
24. Mazurka No. 24 in C major 1:57
25. Mazurka No. 25 in B minor 5:20
Four Mazurkas, Op. 41 8:57
26. Mazurka No. 26 in E minor 2:14
27. Mazurka No. 27 in B major 1:16
28. Mazurka No. 28 in A-flat major 2:01
29. Mazurka No. 29 in C-sharp minor 3:26
Frédéric Chopinin (1810–1849) masurkoissa Puolan Masovian seudun kansantanssit, mazur, oberek ja kujawiak, sekoittuvat kaupunkien salonkitansseihin – Varsova on voivodikunnan pääkaupunki. Chopinin masurkat ovat yhdistelmiä kaikista kolmesta tanssityypistä, joita säveltäjä kuuli nuorena viettäessään kesiä maaseudulla. Chopin ei käyttänyt masurkoissaan alkuperäisiä kansansävelmiä vaan toi niiden piirteet konserttisaleihin taiteellisesti silattuina.
Masurkan kolmijakoinen rytmi osoittautui Chopinille monipuolisemmaksi lähtökohdaksi kuin valssin vastaava. Chopinilla masurkat voivat tanssillisuutensa ohessa olla pysähtyneen alakuloisia, sensuellisti polveilevia tai määrätietoisesti eteneviä. Laajimmat teokset ovat pieniä musiikillisia novelleja, lyhyimmät taas hilpeitä pianistisia pyrskähdyksiä. Tämän levyn ensimmäiset masurkat syntyivät Puolassa ja seuraavat 1830-luvulla Pariisissa, jossa niihin liittyi tietoisuus puolalaisen identiteetin uhanalaisuudesta.
Chopin ei käyttänyt masurkoissaan, kuten muissakaan karakteriteoksissaan, alkuperäisiä kansansävelmiä, vaan niiden piirteet tuotiin konserttisaleihin taiteellisesti kohotettuina. Mutta toisin kuin esim. Bartók aikanaan arvioi, Chopin oli hyvin perillä alkuperäisestä etnisestä tyylistä ja myös keräili omaksi ilokseen kansansävelmiä ja -poljentoja. Monessa tapauksessa taustalla oli myös laulumelodia ja -teksti, mutta vasta Pauline Viardot kokeili Chopinin masurkkoihin laulamista.
Chopin sävelsi ainakin 55 masurkkaa, joista 41:llä on opusnumero. Toistakymmentä masurkkaa julkaistiin postuumisti Chopinin kuoleman jälkeen, mutta tietoja on noin kymmenestä masurkasta, jotka ovat sittemmin kadonneet tai joiden nuotteja ei ole saatettu julkisuuteen. Masurkan askeleet vilahtavat myös Chopinin monissa muissa teoksissa, ja niistä syntyi salonkihenkisen aforismin tai pienoisrunon muoto, joka vetosi moniin säveltäjiin, kuten Glinkaan, Balakireviin, Skrjabiniin ja Szymanowskiin.
Masurkat seurasivat Chopinia tiiviimmin läpi elämän kuin mikään muu teoslaji, ja tanssit jakaantuvat koko säveltäjäuralle. Ennen Ranskaan emigroitumista syntyneet varhaiset masurkat kertovat vahvasta kansallistunteesta ja -ylpeydestä. Sitä ruokkivat 1820-luvun venäläistämistoimet ja vuoden 1830 epäonnistunut kansannousu. Masurkoista ja poloneeseista tuli näin soivia muistomerkkejä kulttuurille ja elämänmuodolle, jonka tsaarinvalta yritti pyyhkiä pois.
Antti Häyrynen