Kansalaissodan muistovuoden päätapahtumia musiikin alalla on Olli Kortekankaan oopperan Veljeni vartija, joka saa ensi-iltansa Tampereella 16. helmikuuta. Oopperan tekijät toivovat helmikuun Rondossa, että julmasta tarinasta jää ilmaan armon ja sovituksen sanoma.
Kansalaissodan tuntoja kaikessa traagisuudessaan peilaa myös Leevi Madetojan toinen sinfonia. Antti Häyrynen esittelee sen Kuukauden klassikko -palstallaan ja pitää sitä merkittävimpänä tämän aihepiirin musiikillisena tulkkina.
Kansalaissodan jälkeen moni suomalainen taiteilija meni mukaan ajan oikeistolaisvirtaan. Musiikin alalla yksi näkyvimmistä oli Heikki Klemetti, joka sortui myös natsi-Saksan varauksettomaan ihailuun ja antisemitismiin. Veijo Murtomäen artikkeli sisältää paljon vaiettua tietoa arvostetusta kuoromiehestä ja musiikkivaikuttajasta.
Jaani Länsiö tapasi Singaporessa Okko Kamun, joka on johtanut aasialaisia orkestereita enemmän kuin kukaan toinen suomalainen kapellimestari. Häntä inspiroi yhä sikäläisten muusikoiden nöyryys, työmoraali ja antautuminen. Auli Särkiö-Pitkänen puolestaan keskusteli Klassinen Hietsu -tapahtuman johtajien, viulisti Eriikka Maalismaan ja pianisti Holmströmin kanssa freelance-muusikkouden iloista ja tuskista.
Nykylinjansa mukaisesti Rondo esittelee myös muiden musiikkityylien tekijöitä ja ilmiöitä. Helmikuun lehdessä Petri Silas haastattelee Mariskaa, jonka tie on vienyt punkin ja räpin kautta kapinalliseen jazz-iskelmään ja sieltä poppiin sekä elektroon. Tommi Saarela taas esittelee toisen kameleontin, Matti Kallion, jonka ura on vienyt iskelmästä teatterimusiikkiin, jazzista kuoromusiikkiin ja hengellisestä lastenmusiikkiin.
Harri Kuusisaari
