David Bowie ja Alan Rickman – tiesitkö tämän?
Hiljattain menehtyneet laulaja-näyttelijä David Bowie (1947-2016) sekä näyttelijä Alan Rickman (1946-2016) omasivat paljon enemmän yhteistä, kuin mitä ehkä ikinä itse tajusivatkaan. Molemmat brittiartistit olivat omien alojensa suuria taiteilijoita, joiden äänet jäivät erityisesti ihmisten mieliin. Molemmat menehtyivät 69-vuotiaina, syöpään ja lähes samalla viikolla, vain muutaman päivän välein. Lisäksi molemmat tarttuivat elokuvanäyttelijöinä klassisen sellistin rooliin onnistuen siinä vieläpä melko hyvin. Useat elokuvat sivuavat ja käsittelevät muusikon elämää ja uraa. Soittamista ei kuitenkaan ole tunnetusti helppo imitoida, etenkin […]
Pierre Boulez in memoriam
90-vuotiaana kuollut modernismin guru aloitti musiikin uudelleen vuodesta nolla ja kehitti sille uuden kielen. Juuri kun tammikuun Rondo Classic ennätti kertomaan uusimmasta Pierre Boulezin musiikkiin tehdystä, Pariisissa kantaesitetystä balettiteoksesta, tuli tieto hänen kuolemastaan. 90-vuotias guru on sairastanut pitkään eikä pystynyt ottamaan osaa juhlavuotensa viettoon. Boulez menehtyi 5. tammikuuta kotonaan Baden-Badenissa. Boulezin merkitys erityisesti kotimaansa Ranskan musiikkielämälle ja koko nykymusiikin kehitykselle niin niin valtava, että sitä on vaikea kiteyttää perinteiseen nekrologiin. Hän kuului Karlheinz […]
Syklisen ajan runoja
Säveltäjä Outi Tarkiainen työstää pohjoissaamenkielistä lauluteosta kolmelle arktiselle orkesterille. Rovaniemellä asuva säveltäjä Outi Tarkiainen (s. 1985) on uuden haasteen edessä. Hän on aiemmin toiminut residenssisäveltäjänä Musique Classique d’Uzerche –festivaalilla (2015) sekä tutkinut ihmisäänen moninaisuutta esimerkiksi folkia ja jazzia yhdistävässä Into the Woodland Silence -teoksessaan (2010). Nyt Tarkiainen työstää parhaillaan pohjoissaamenkielisistä runoista kirjoitettua laulusarjaa mezzosopraanolle ja orkesterille. Teoksen kantaesitys kuullaan syksyllä 2016 Lapin kamariorkesterin esittämänä Suomessa. Norja ja Ruotsi saavat puolestaan ensiesityksensä keväällä 2017 Tromssassa […]
KENELLE MUSIIKKIJOURNALISMIA TEHDÄÄN?
Viime kesänä tarkastettu Mikko Mattlarin väitöskirja Ei mitä hyvänsä rilutusta. Populaarimusiikin tie legitiimiksi kulttuuriksi Helsingin Sanomissa 1950–1982 kuvaa sanomalehtien roolia musiikkikulttuurin uusien ilmiöiden legitimioinnissa eli yleisesti hyväksytyksi tekemisessä. Nykyisin, sanomalehtien keskittyessä ennen kaikkea suuren yleisön mieltymyksiin, erikoislehtien tehtävä monipuolisen musiikkikulttuurin esittelijänä on korostunut. Uuden musiikkilajin tie yleisesti hyväksytyksi taiteeksi on toisinaan kivikkoinen. Lehdet toimivat portinvartijoina, kun päätetään, mikä on taidetta ja mikä ei. Uuden musiikkilajin tie yleisesti hyväksytyksi taiteeksi on toisinaan kivikkoinen. Mattlar kertoo, […]
Musiikinrakkaus elää eduskunnassa
(c) Ossi Lehtonen / Rodeo Kansanedustajissamme on useita klassisen musiikin ystäviä ja säännöllisiä konserteissa kävijöitä. Heidän mielestään yksittäisillä kansanedustajalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa musiikkielämän puolesta ajatuksillaan ja teoillaan, mutta kulttuurialan toimijoilta he kaipaavat aktiivisempaa yhteydenpitoa. Mutta millaisesta musiikista he itse pitävät? Musiikki kuului Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydmanin lapsuudenkodin arkeen sekä harrastusten että säveltäjä-isoisä Kari Rydmanin kautta. Rydman lauloi Cantores Minores -kuorossa ja opiskeli huilunsoittoa sekä musiikin teoriaa Helsingin konservatoriossa. Hänestä oli vähällä tulla säveltäjä: ”Edelleenkin […]
Jouni Kaipaista muistaen
Inhimillinen modernisti Säveltäjä Jouni Kaipainen menehtyi pitkälliseen sairauteen marraskuun 23. päivänä, vain päivää ennen 59. syntymäpäiväänsä. Kaipainen syntyi 1956 Helsingissä monipuolisesti valveutuneeseen kotiin: hänen isänsä oli lääkäri ja kansanterveystyön uudistaja Osmo Kaipainen ja äiti kirjailija Anu Kaipainen. Kaipainen opiskeli sävellystä Sibelius-Akatemiassa 1975–82 opettajinaan Aulis Sallinen ja Paavo Heininen. Yhtenä Korvat auki -yhdistyksen perustajista Kaipaisesta tuli yksi uuden modernismin sanavalmiimmista äänitorvista. Hänen musiikkinsa liikkui silti monella tasolla, menneisyyttä unohtamatta. “Uusi” ei ollut hänelle tyylilaji, vaan jatkuva […]
Kvartetissa kasvaa muusikoksi
Borea-kvartetista on muodostunut neljän huippulahjakkaan nuoren muusikon kasvualusta, jossa hiotaan taitoja ja etsitään sitä, mikä soittamisessa on tärkeintä. Näitä neljää jos keitä voi nimittää Suomen musiikin nuoriksi toivoiksi: Tami Pohjolan, 19, Kasmir Uusituvan, 20, Riina Piirilän, 20, ja Senja Rummukaisen, 21, takana on jo vuosikausia päättäväistä ammattilaisuuteen valmistautumista sekä taskussa vaikuttava lista kilpailuvoittoja, tärkeitä esiintymisiä, tunnustuksia. Mutta nyt emme ole puhumassa niistä. Nyt pohdimme, mitä tapahtuu, kun neljä huippulahjakasta nuorta muusikkoa yhdistää voimansa, tässä tapauksessa […]
Idän ja lännen välissä
Japanilaisten säveltäjien oletetaan usein tuovan esille omaa kulttuuriaan tuotannossaan, ja monet ovat näin tehneetkin. Itä ja länsi kietoutuvat kiehtovalla tavalla yhteen japanilaisessa taidemusiikkisävellyksessä. Tōru Takemitsu (1930–1996), Jōji Yuasa (s.1929), Toshi Ichiyanagi (s.1933), Toshirō Mayuzumi (1929–1997), Michio Mamiya (s.1929), Toshio Hosokawa (s.1955) – listaa kansainvälisesti arvostetuista japanilaisista säveltäjistä voisi jatkaa pitkään. Erityisesti toisen maailmansodan jälkeinen säveltäjäsukupolvi on kunnioitettu ja ihailtu keinoistaan laajentaa länsimaisen taidemusiikin ilmaisua perinteisestä japanilaisesta musiikista lainatuilla vaikutteilla. Juuret lähtökohdalla on kuitenkin kauempana menneisyydessä. […]
Perinteisiä säveliä vuosituhansien takaa
Perinteinen musiikki kertoo pitkää tarinaa Japanin historiasta: vanhimpia musiikinlajeja on harjoitettu maassa jo yli 1500 vuotta. Ajan saatossa musiikki ja musiikkikulttuuri ovat käyneet läpi lukuisia muutoksia mutta säilyttäneet silti omaleimaisen luonteensa. Musiikki on aina ollut tärkeässä asemassa Japanin kulttuurissa. Heian-kaudella (794–1185) keisarin katsottiin esimerkiksi olevan pätemätön hoitamaan tehtäviään, jos hän ei ylläpitänyt omaa muusikkoryhmää ja soittanut itsekin jotain soitinta. Japanin merkittävimpiin kerronnallisiin perinteisiin kuten 1200-luvulla syntyneeseen Heike monogatari -soturieepokseen kuuluu erottamattomana osana musiikillinen elementti. 1600-luvulla […]
Matka muinaiseen Japaniin
Vanhojen musiikkiperinteiden ja musiikkiteatterin seuraamiseen Tokiossa on hyvät mahdollisuudet, sillä niitä on vaalittu pieteetillä. Onneksi, sillä on vaikea kuvitella, että matkat samuraiden ja zen-rituaalien maailmaan toimisivat nykypäivän realismina. Kaupunkilaisten populaarina viihteenä alkanut kabuki-teatteri on Japanissa yhä voimissaan, vaikka nuoriso harrastaakin mieluummin länsimaisia musikaaleja. Ginzan vilinän keskellä sijaitseva Kabuki-za kuuluu kuitenkin Tokion turistipyydyksiin, ja piippuhyllyn edullisia, yhden näytöksen paikkoja on joka päivä hamuamassa pitkä jono. Koko viisinäytöksinen esitys kestää nelisen tuntia, ja tulkkauslaite on siunaus japania […]
Maanjäristys herätti shamaanin
Hosokawan vuonna 2011 kantaesitetty ooppera Matsukaze perustuu samannimiseen nö-näytelmään. Koreografi Sasha Waltzin ohjaama, tanssijoita ja laulajia yhdistelevä unenomainen tuotanto on pyörinyt Euroopan kaupungeissa. Kuvat Berliinin valtionoopperasta (C) Bernd Uhling. Säveltäjä Toshio Hosokawa on kotoisin Hiroshimasta, eikä hän pääse musiikissaan pakoon aikamme inhimillisiä katastrofeja vaikka haluaisi. Viimeinen sana jää silti kauneudelle. Japanin tämän hetken kansainvälisesti tunnetuimmalle säveltäjälle Toshio Hosokawalle (s. 1955) luonto ja siihen liittyvät symbolit ovat aina olleet aina musiikin keskeisiä teemoja. Maanjäristys, tsunami ja […]
Kilpailu kiristyy ja taso nousee
Yomiuri Nipppon on maailman ainut ammattimainen sinfoniaorkesteri, jota rahoittavat kaupallliset mediayhtiöt. Se tunnustetaan yhdeksi Tokion parhaista, ja se esiintyy kaupungin eri saleissa. Sitä johtaa oopperamiehenä Euroopassa tunnettu Sylvain Camberling. Joulukuussa Osmo Vänskä johti kaikki Sibeliuksen sinfoniat. Tokiossa on kahdeksan vakituista sinfoniaorkesteria, jotka saavat kilpailla paitsi toistensa, myös maailman parhaiden vierailijoiden kanssa, joita käy Tokiossa solkenaan. Tilanteen tiukkuus on vain lisännyt niiden yritteliäisyyttä. Japani oli 1990-luvun kuplatalouden aikaan kultakaivos tavallisillekin länsimaisille muusikoille, kun melkein kuka tahansa […]
