ARTIKKELIT

    Tänä vuonna muistellaan suomalaisen ”oopperabuumin” alkua, kun sekä Viimeisten kiusausten että Ratsumiehen kantaesityksistä tulee 50 vuotta. Kansalliset klassikot elävät ja saavat kevään aikana uudet tuotantonsa, mutta miten on käynyt buumin? Uusien tilausteosten määrä Kansallisoopperassa ja Savonlinnan oopperajuhlilla on romahtanut, mutta pienempien toimijoiden voimin kipinä pysyy.   Aulis Sallisen Ratsumiehen ensi-ilta Savonlinnan oopperajuhlilla 17.6.1975 oli kansallinen suurtapaus, samoin kuin Joonas Kokkosen Viimeisten kiusausten kantaesitys Kansallisoopperassa 2.9.1975. Samaan buumiin liittyi kolme vuotta myöhemmin Sallisen Punainen […]

Kun Pierre Boulez kuoli 2016 sodanjälkeisen musiikin modernismin viimeisenä dinosauruksena, moni huokaisi helpotuksesta uskoen kyseisen tyylin kuolleen sukupuuttoon. Mutta maailmalla liikkuu yhä modernismin aave, ja 100-vuotiaan Boulezin perintö elää.   Merkkipäivät vetävät historiallisesta säveltäjäpakasta esiin usein satunnaisia sankareita, mutta Pierre Boulezin satavuotismuistoa voi tarkastella laajempana ilmiönä. Vuonna 1925 syntyi myös Luciano Berio ja Luigi Nono vuotta aiemmin. Iannis Xenakis syntyi pari vuotta aikaisemmin ja Karlheinz Stockhausen ja Hans Werner Henze pari vuotta myöhemmin. Kun Boulez […]

Muusikkous on intohimoammatti, mutta toimeentulo on epätasaista ja epävarmaa – etenkin vailla vakituista kuukausipalkkaa. Mistä kaikesta freelancemuusikon työnkuva koostuu ja millaisten pulmien parissa freelancerit kamppailevat? Yli kymmenen vuoden ura kitaristina kansan- ja maailmanmusiikin parissa oli tuonut J-P Piiraiselle laajoja havaintoja työelämän silppuisuudesta sekä omalla että kollegojen kohdalla. Uralle oli mahtunut parikin loppuunpalamista, jotka herättivät kysymään, mistä ne tulivat ja miten ne olisi voinut välttää. Piiraisen tutkimusmatka työelämää helpottaviin mekanismeihin laajeni lopulta meneillään olevaksi väitöskirjatutkimukseksi Taideyliopiston […]

        Ranskasta löytyi elämä, joka on vienyt bandoneon- ja harmonikkataiteilija Kristina Kuusistoa ympäri maailman. Hän löysi bandoneonista intohimon ja on laajentanut sen ohjelmistoa tango nuevosta keski- ja renessanssiajan musiikkiin, impressionismiin ja omiin uusiin sävellyksiin.        Kristina Kuusisto sai syksyllä 2024 yllättävän puhelun. ”Musiikkikomitean johtaja soitti ja kysyi, olenko vapaa 24. marraskuuta. Hän ei kertonut miksi, sanoi vain, että se on salaisuus”, Kuusisto kertoo. Tilaisuudessa Kuusistolle ja viidelle muulle myönnettin Gus […]

    Lappeenrannan laulukilpailut onnistuivat tammikuussa tuomaan jälleen esiin suuria lahjakkuuksia. Molemmat voittajat, sopraano Emma Kajander ja basso Janne Sihvo, ovat persoonallisia kykyjä, joilla on omaa sanottavaa ja tie auki kansainvälisille lavoille.   Helsinkiläissyntyinen Emma Kajander vakuutti Lappeenrannan laulukilpailuissa avoimen sydämellisillä tulkinnoillaan ja luonnollisesti säteilevällä sopraanollaan niin tuomariston kuin myös yleisön, joka äänesti hänet suosikikseen. Hänelle kilpailu ei edes tuntunut kilpailulta. ”Mukana oli paljon ystäviä ja kollegoita, joten tunnelma oli kuin laulufestivaalilla. Laulaessa minusta tuntui, […]

  Musiikkityylien raja-aidat on aikoja sitten kumottu kuvitteellisiksi käsitteiksi. Silti sinfonista viihdettä pidetään klassista musiikkia vähäpätöisempänä, eikä viihteessä ansaittuja meriittejä juurikaan arvosteta kapellimestaripörssissä.   Taistelu taiteen ja viihteen jakolinjoista on laantunut 1990-luvun huippuvuosista. Vuonna 2025 ei ole enää uutta, että perinteinen sinfoniaorkesteri soittaa yhdellä viikolla Beethovenia ja seuraavalla Abbaa. Orkesterit ovat joutuneet myöntämään, että yleisöpohjaa on laajennettava ja nuorennettava, jotta klassisen musiikin instituutiot lunastavat yhä paikkansa kansaa kiinnostavina laitoksina. Asiassa on yksi mutta: viihdekonsertteja esittävät pääasiassa klassisesti koulutetut muusikot, jotka mieluiten työskentelisivät ennen kaikkea klassisen musiikin parissa. […]

  Kansallisoopperan taiteellinen johtaja Thomas de Mallet Burgess lupaa nykyoopperan painotusta seuraavien kausien ohjelmissa. Suomalaisten säveltäjien uutuuksia ovat mm. Sebastian Fagerlundin Morgonstjärnan ja Outi Tarkiaisen saamelaisaiheinen teos.   Jos Kansallisoopperan panos uuden suomalaisen oopperan ja muunkin nykyoopperan eteen onkin hieman lopahtanut, seuraaviksi kausiksi luvataan muutosta. ”Uusien teosten tilaaminen ja esittäminen ovat uuden strategiamme keskiössä”, sanoo taiteellinen johtaja Thomas de Mallet Burgess Rondolle. Hänen suunnittelemansa ohjelmat alkavat ensi kaudella. Tarkat tiedot tulevat myöhemmin, mutta suunnasta hän […]

  Laulaja ja multi-instrumentalisti Petra Poutanen on elektroakustisen Pelkkä Poutanen -sooloprojektinsa ohella muun muassa omintakeinen kuoronjohtaja sekä tuottelias teatterisäveltäjä.   Jouduin kerran selittämään miksaajalle, että vaikka lavalla on kolme mikrofonia ja paljon kaikennäköistä elektroniikkaa, niin siellä ei ole muita kuin pelkkä Poutanen”, kertoo laulaja-muusikko, säveltäjä ja kuoronjohtaja Petra Poutanen sooloprojektinsa nimen synnystä. Pelkän Poutasen albumi Pyhä veri vuotaa valittiin vuoden 2023 Teosto- ja Emma-palkintoehdokkaaksi ja poiki paikan kansainvälisten WOMEX-musiikkimessujen himotusta showcasesta Manchesterissa. Laulun, kielisoitinten ja […]

    Kärsivällisyys on palkittu ja Timo Riihonen on nyt suurien bassoroolien äärellä. Parhaillaan hän laulaa Kansallisoopperassa yhtä unelmarooliaan, Don Carlosin kuningas Filipiä. Verdin ja Wagnerin ohella myös koomiset roolit kiinnostavat näyttelemisestä nauttivaa laulajaa: ”Hauskat roolit pitävät äänen aktiivisena ja joustavana.”   Laulajalla kolmenkympin kriisi voi joskus olla isommanpuoleinen. Basso Timo Riihoselle nuo vuodet olivat hankalaa aikaa. Alanvaihtokin kävi mielessä; nuorena hänestä piti tulla insinööri. Kriisikaudet kuuluvat laulajan elämään, ja Riihonen onnistui selättämään omansa. ”Bassolle […]

    Alussa Jumala loi taivaan ja maan ja sitä rataa sitten. Vedet erotettiin toisistaan kaartuvalla kannella, johon saatiin kolmantena päivänä valotkin, ja taivaankannen alapuolella olevat vedet koottiin kätevästi yhteen paikkaan. Viikon loppua kohden homma oli suunnilleen kondiksessa, sillä kaikki maailmassa oli nyt binaarista eli kahdella jaollista, joko-tai: kuu merkitsi yötä, aurinko päivää, ja tätä kahtiajakoa pystyttiin tähtien avulla vielä loputtomiin täsmentämään viipaloimalla aikaa määrämittaan, hetkiksi ja vuosiksi. Näin siis Mooseksen ensimmäisessä kirjassa, joka ilmestyi […]

Libero Mureddun teokset sekoittavat algoritimisia sattumanvaraisuuksia ja kollektiivista improvisaatiota. Pyrkiessään tarkkailemaan improvisoijien vaistonvaraista toimintaa ne toimivat sekä taiteena että tutkimuksena.   Etsin musiikillisia tilanteita, jotka vääntävät esittäjien ennakko-odotukset kieroon, asettaen heidät tietämyksensä rajoille”, kertoo säveltäjä, pianisti ja musiikkiteknologi Libero Mureddu. ”Esittäjän aikaansaama ääni ei ole ainoastaan rationaalisen ajattelun tuotos, vaan sisältää myös sen kehon, joka äänen tuottaa, sekä monenlaista hiljaista ja epäsuoraa tietoa”, Mureddu selventää. Hän muistuttaa kaikella kehoon liittyvällä – koolla, voimalla, jopa vireystilalla […]

Sinfoniaorkesteri on haavoittuvainen, jos kulttuurista leikataan, koska niin suuri osa sen menoista on kiinteitä, eikä tulonmuodostus ole yksinkertaista. Millaisilla talouden, markkinoinnin ja taiteen keinoilla kunnianarvoisa instituutio luovii tulevaisuuteen? Kolme asiantuntujaa vastaa.   Huoli sinfoniaorkestereiden tulevaisuudesta on jälleen kerran herännyt viimeaikaisten tapahtumien valossa. Suomi on astunut kulttuurileikkausten tielle. USA:ssa San Franciscon sinfonikkojen johto katsoi koko Esa-Pekka Salosen taiteellisen vision uhraamisen arvoiseksi säästöjä hakiessaan. Berliini löi kulttuurisektorille 130 miljoonan euron leikkaukset, ja huolestuttavia uutisia kuuluu muualtakin Saksasta, […]