ARTIKKELIT

New York on kallis, hektinen ja kaupallinen – miten klassinen muusikko voi elää kaupungissa, ellei satu olemaan supertähti? Hyvin, sanoo Charlotte Loukola.   New York on täynnä musiikkia, mutta muusikolle se on kaikkea muuta kuin helppo paikka elää. Vuokrat ja muut elinkustannukset ovat kohonneet pilviin. New Yorkin filharmonikoista tai Metistä ei noin vain saa töitä, ja vapaat ryhmät sinnittelevät talouspaineiden alla. Suomalainen viulisti Charlotte Loukola on kuitenkin nähnyt myös Ison Omenan hyvät puolet: monipuoliset mahdollisuudet […]

Euroopan uusia tulokkaita kansainvälisten oopperafestivaalien joukossa on toista kesää pyörinyt Baltic Opera festival, jonka keskuspaikkana on Puolassa Gdanskin kupeessa sijaitseva Sopotin Metsäooppera. Se vakuutti tasollaan ja tunnelmallaan.    Sopotin Opera Lesna eli Metsäooppera on 5000 henkeä vetävä ja metsän ympäröimä amfiteatteri, joka eroaa monilta osiltaan muista ulkoilma-areenoista. Siellä on monttu isolle orkesterille, ja tila on akustisesti suunniteltu aina puumateriaaleja, lavan ja montun onttoja lattioita ja katsomon muotoa myöten. Tämän ansiosta orkesteria ei tarvitse vahvistaa, vaan […]

Protestanttisella kirkkomusiikilla on syitä juhlaan. 500 vuotta sitten Martin Luther julkaisi ensimmäisen protestanttisen virsikirjan, ja 300 vuotta sitten J.S. Bach aloitti Leipzigin Tuomaskanttorina koraalikantaattien suursarjan. Näille teemoille rakentui Leipzigin kesäkuinen Bach-festivaali. Mikä on Bachin suhde Lutheriin?   Vuoden 2024 Leipzigin Bach-Festivaali vietettiin vahvasti protestanttisuuden alkujuurilla. Kesäkuisen musiikkijuhlan aikana 30 kansainvälistä kuoroa ja soittajistoa esittivät 16 konsertissa J.S. Bachin lähes 60 koraalikantaattia. Ja ensimmäistä kertaa niin, että yleisö sai laulaa mukana. Konserteissa jaettiin jokaiseen käteen nuottivihko, […]

Dresdenin musiikkijuhlista on tullut sellisti Jan Voglerin johtajakaudella yksi Euroopan monipuolisimmista alallaan, eikä genrerajojen ylittäminen merkitse klassisesta perinnöstä luopumista. Sinäkin on tehty uusia avauksia, joista merkittävin on oman festivaaliorkesterin perustaminen. Kyseessä on 1800-luvun periodisoittimia käyttävä kokoonpano, joka raikastaa ja luo uusiksi romanttisen ajan musiikin tulkintaperinnettä. Kesäkuun Rondossa kerrotaan haastatteluin orkesterin pioneeriprojektista, Wagnerin Nibelungin sormus -tetralogian esittämisestä säveltäjän ajan soittimin tai niiden kopioin sekä historiallisen tiedon valottamalla laulutyylillä. Tänä kesänä vuorossa oli Valkyyria. Dresdner Festspielorchesterin tämän […]

Sopraano Camilla Nylund on edennyt pitkän tien ja rakentanut ääntään askel askeleelta kohti suurimpia Wagner-tehtäviä. Nyt huippu on saavutettu: tänä kesänä hän laulaa Isoldea Bayreuthin festivaaleilla ja ensi vuonna Brünnhildeä Milanon La Scalassa. Hän ei silti halua W-merkkiä otsaansa vaan pitää ovet auki kaikenlaiselle musiikille.   Camilla Nylundin kevät on ollut hektinen. Hän on tehnyt Richard Wagnerin Nibelungin sormus -tetralogian naispääosaa, Brünnhildeä Zürichin oopperassa, ja kahden sarjan välissäkään hän ei malttanut levätä vaan riensi vakipianistinsa […]

    Metropolitan Opera on tehnyt pandemian jälkeen suuren käännöksen. Konservatiivisesta tähtiareenasta on tullut uusia amerikkalaisia teoksia esittelevä, sosiaalisesti tiedostava ja ajankohtaisiin teemoihin reagoiva taidelaitos. Tuoko se pelastuksen talousahdinkoon?   New Yorkin Metropolitan Opera on maailman suurin niin budjettinsa kuin katsomonsa suhteen, ja se on myös suomalaisen yleisön parhaiten tuntema ulkomainen oopperatalo Finnkinon kautta moneen kaupunkiin leviävien HD-lähetysten ansiosta. Ne ovat tarjonneet näyteikkunan erityisesti aikamme tähtilaulajiin ja oopperan klassikoihin. Kun 18 kuukautta kestänyt pandemiasulku päättyi […]

Periodisoittimien liike on saavuttamassa jalansijaa myös Jean Sibeliuksen ja Richard Wagnerin musiikissa. Dresdenin musiikkijuhlien vetämä projekti Wagnerin Nibelungin sormus -tetralogian esittämisestä säveltäjän ajan soittimin ja historiallisen tiedon valottamalla laulutyylillä on uraauurtava.   Periodisoittimet ja tyylinmukaisuuden pyrkimys ovat olleet arkea romantiikan ajan musiikissa jo pitkään, mutta suurimmat kansalliset ikonit kuten Jean Sibelius Suomessa ja Richard Wagner Saksassa ovat vasta nyt pääsemässä joukkoon. Suomalaisen barokkiorkesterin Sibelius-projekti eteni toukokuun lopussa viulukonserttoon ja neljänteen sinfoniaan. Saksassa Dresdenin musiikkijuhlat ja […]

15-vuotiasta defunensembleä on erottanut muista nykymusiikkiyhtyeistä sen omistautuminen elektroakustisille teoksille. Kirjavat yhteistyöt ja ohjelmistovalinnat pitävät toiminnan muusikoille mielekkäänä.   Vuonna 2009 elektroakustisesta nykymusiikista ja siihen liittyvistä ilmiöistä kiinnostunut muusikkojoukko löysi toisensa keskellä ympyröitä, joissa nykymusiikkiyhtyeetkin olivat lähtökohtaisesti kokoonpanoltaan täysakustisia. Alkunsa sai defunensemble, jonka nimi kiinnittää huomion pienellä alkukirjaimellaan: se viittaa 1950-luvun LISP-ohjelmointikielen komentoon define function eli ”määrittele funktio”. ”Huomasimme tahoillamme elektroakustisen musiikin harjoitusperiodien toistuvan hankaluuden, kun treeni-infrastruktuuriin ei ollut yhtenäisiä ja rutinoituneita käytäntöjä”, muistelee yhtyeen […]

Helsingin oopperakesässä saavat kantaesityksensä kaksi monologioopperaa, Lauri Mäntysaaren Loputtomuus ja Heinz-Juhani Hofmannin Minä/Minä/Minä. Niissä esiin pääsevät ajankohtaiset teemat kuten ilmastonmuutos, salaliittoteoriat, somejulkisuus ja itsekeskeisyys. Mäntysaaren teos nähdään myös Turun musiikkijuhlilla.   Monet säveltäjät ovat tarttuneet ilmastonmuutokseen teostensa teemana, ja se on taustalla myös Lauri Mäntysaaren uudessa monologioopperassa Loputtomuus. Lavalla nähdään sopraano Tuuli Lindeberg, jonka roolihahmo pyrkii kumoamaan ilmastonmuutoksen, esittelee uuden maailmanjärjestyksen ja lähtee lopulta aivan absurdeille poluille. ”Kyseessä ei ole silti ooppera ilmastonmuutoksesta vaan ihmisyydestä. […]

Kamariorkesteri Avanti! valmistelee tämänkesäistä Porvoon Suvisoittoaan erikoisissa tunnelmissa, sillä se koki keväällä suuren organisaatiomuutoksen. Nyt yhteisö miettii uusiksi identiteettiään ja toimintamuotojaan. Vieläkö 1980-luvuin idealismi on voimissaan, vai pitäisikö konsepti päivittää uuden sukupolven astuessa remmiin?   Kaikki musiikin ehdoilla, julisti Avanti! 1980-luvulla ja aloitti kauaskantoisen kapinan laitosorkestereiden jämähtäneisyyttä vastaan. Kokoonpanojen tuli muuttua musiikin mukana, ohjelmiston ja soittotapojen tuli monipuolistua, hengen palon korvata jäykät organisaatiot. Ja niinhän siinä kävi, että koko Suomen musiikkielämä alkoi avantimaistua. Yhtyeen aktiivijäsenet […]