ARTIKKELIT

  Saksofonisti Heli Hartikaisen musiikissa kohtaavat ajantajun hälventäminen, improvisaatio, elektroakustiikka, tilataide ja spektraalisuus.   Levyjä, jousia ja muita metalliesineitä roikkuu telineistä ympäri Temppeliaukion kirkkoa. Hiljalleen ne alkavat toistaa säriseviä muistoja keskellä salia seisovan Heli Hartikaisen saksofonista: ensin läppien ja kielityksen ääntä, sittemmin pitkiä säveliä, jokainen esine resonoiden niitä omilla tavoillaan. Chronovariations, Hartikaisen tähänastinen pääprojekti, sai kantaesityksensä vuonna 2022 Hartikaisen Taideyliopiston maisterikonserttina, ja valittiin jo saman vuoden Flow Festivalin ohjelmistoon. Äänitteenä teos julkaistiin syyskuussa 2024, ja […]

Seppo Murto tunnetaan suurten säveltäjien suurten kuoro-orkesteriteosten tulkkina. Tänä vuonna juhlitaan sekä Seppo Murtoa, 70, että hänen johtamaansa Dominantea, 50. Murto haluaa lisää resursseja ammattimaiselle kuorotoiminnalle ja myös maahanmuuttajat harrastukseen mukaan.   Istahdamme keittiönpöydän ääreen Espoon Laaksolahdessa, laitan nauhurin päälle, ja sitten soi puhelin. ”Tasavallan presidentti on tänään myöntänyt sinulle musiikkineuvoksen arvonimen.” Jatkan siis musiikkineuvoksen kanssa; vielä äsken hän oli dir.mus., ja muutama vuosi sitten Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pitkäaikainen urkuri, kuoronjohdon ja liturgisen soiton opettaja Sibelius-Akatemiassa […]

Tuuli Lindeberg on tunnettu vanhaan ja uuteen musiikkiin erikoistuneena laulutaiteilijana. Hän toimii toista kertaa myös Musica nova Helsinki -festivaalin taiteellisena johtajana. Helmikuun tapahtumassa hän haluaa tuoda esiin uuden musiikin verkostoja ja täyttää myös sen tehtävää yhteiskunnallisten ilmiöiden ajankohtaisena heijastajana.   Kun jokin ensemble kiinnittää tuotantoonsa sopraano Tuuli Lindebergin, se tietää jo etukäteen, mitä saa. Hän selvittää jo prima vistana kaiken, mitä eteen tulee, omaksuu tehtävät nopeasti, ja absoluuttinen korva takaa puhtauden. Lisäksi hän on hurahtanut […]

Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee paitsi kansainvälisiä orkesterivierailuja niin myös kolmea suomalaiseen musiikkikoulutukseen liittyvää hanketta. Avainsanoina niissä ovat mm. huippujen tukeminen, kansainvälisyys, moninaisuus, inklusiivisuus ja saavutettavuus.   Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee pääasiassa tekniikan ja taloustieteiden sekä lääketieteen tutkimusta, mutta pääoman tuotosta irtoaa myös noin 2,7 miljoonan euron potti musiikkikulttuurille. Säätiö on tullut tunnetuksi kansainvälisten orkesterivierailujen mahdollistajana. Ilman sitä ei olisi kuultu vaikkapa Cleveland Orchestraa Helsingin juhlaviikoilla tai Lontoon Philharmoniaa Mikkelin musiikkijuhlilla. Jane […]

Kun leikkaukset iskevät kipeästi kulttuurin julkiseen tukeen, korostuu yksityisten säätiöiden osuus alan rahoittajina entisestään. Kuinka paljon – ja millaista – tukea säätiöt antavat kotimaiselle musiikille?   Suomen kulttuurikentän syksy synkkeni, kun opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti syyskuussa leikkaavansa vuonna 2025 lähes 7,9 miljoonaa euroa esittävien taiteiden valtionosuuksista. Lisäksi taide- ja kulttuurialan järjestöiltä sekä kulttuuritiloilta leikataan 3,8 miljoonaa ja Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) apurahoista 1,3 miljoonaa. Taike leikkasi jo vuonna 2024 apurahoista noin miljoonan euron verran. Marraskuussa OKM […]

     Nicholas Collon on luotsannut Radion sinfoniaorkesteria nyt kolme vuotta, ja sopimusta on jatkettu vuoteen 2028. Hän on kerännyt vuolaita kehuja niin orkesterin soittajilta, vierailevilta muusikoilta kuin kuulijoiltakin. Millainen muusikko Collon on? Hän kertoi Rondolle taipaleestaan, ratkaisevista kokemuksistaan sekä suhteestaan uuteen musiikkiin.   Suomessa on selvä kapellimestaripolku kapuluokkineen ja kursseineen, mutta Britanniassa kapellimestariksi tullaan kukin omalla tavallaan yrityksen ja erehdyksen kautta”, sanoo Nicholas Collon ja naurahtaa. RSO:n nykyisen ylikapellimestarin taival on näin ollen ollut […]

Thaimaan perinteisen kulttuurin aarre, khon-tanssidraama vastaa visuaalisen ajan haasteisiin levittämällä tuotantoa musikaalispektaakkelin suuntaan ilman, että se söisi perinteisen tanssin, musiikin ja pukusuunnittelun kauneutta ja loistoa.   Aasian mailla on erilaisia tapoja suhtautua perinteisiin musiikkiteatterin muotoihinsa. Japanissa nō- ja kabuki-teatterien historiallista tyyliä vaalitaan suurella pieteetillä aina alan koulutusta myöten, kun taas Kiinassa oopperamuotoja on uudistettu uuden ajan maun ja myös valtiollisen propagandan ehdoilla. Peking-oopperan tähdet ja tarinat tulevat tv-sarjojen kautta ihmisten olohuoneisiin saakka, mutta pienemmissä piireissä […]

  Kuoro on oopperassa valtava voimavara sekä musiikillisesti että teatterillisten mahdollisuuksien antajana. Se on reagoiva kansanjoukko, sosiaalisen ympäristön luoja, kommentoija antiikin draaman tapaan – melkein mitä vain. Berliinin kussakin kolmessa oopperatalossa on 60–80 laulajaa. Miten kuoroja on käytetty kauden alun uusissa tuotannoissa? Kaikkein perinteisin rooli on Dani Jurisin valmentamalla Staatsoperin kuorolla Emma Danten ohjaamassa Nabuccossa. Babylonian ja Israelin kansoina se tyytyy lähinnä seisoskelemaan Carmine Maringolan suunnittelemilla lavasteilla. Jerusalemin temppelin esikuvana on ollut New Yorkin Hudson Yardsiin […]

  Itävaltalainen kapellimestari Manfred Honeck ei tee johtamisesta numeroa, vaan se on matkaa musiikin tyylin ja merkitysten äärelle. Nuottientakainen maailma löytyy usein kansanmusiikkia tutkimalla. Juhlavuottaan viettävä Brucknerkin voi olla humoristista.   Itävaltalainen Manfred Honeck on vakavan kapellimestarin maineessa. Hän puhuu harjoituksissa niin hiljaa, että muusikoiden on pakko terästäytyä. Hän on uskonnollinen, hänellä ei ole kotisivuja, ja sosiaalista mediaakin hoitelee hänen poikansa vain silloin tällöin. Honeck on sitä mieltä, että kapellimestarin ammatti on nostettu liikaa korokkeelle. […]

Harvalla nuorella jousisoittajalla on varaa huippusoittimeen. Varteenotettavan kiitotien onneen tarjoavat erilaiset säätiöt, jotka lainaavat historiallisia arvosoittimia.     Wienistä Zoom-puheluun vastaava viulisti Albert Sahlström kuuluu niiden harvojen valittujen suomalaisten joukkoon, jotka ovat saaneet lainaan aidon Stradivari-viulun.    Sahlströmin soitin on OP Ryhmän Taidesäätiön omistama ”Iiriläinen” vuodelta 1702, eli italialaisen viulunrakennusmestari Antonio Stradivarin kultakaudelta. Suomesta löytyy vain kolme instituutio-omisteista Stradivari-viulua, joita lainataan nuorille taiteilijoille. Kaksi muuta ovat Suomen Kulttuurirahaston ja Sibelius-Akatemian omistuksessa.   ­­”Yksinkertaisesti sanottuna sitä on aivan ihana […]

Soittaminen on fyysistä puuhaa ja vaatii treeniä muullekin kuin sormille, vaikka harjoituskopissaan koko päivän kököttävän muusikon stereotypia elääkin yhä. Lajeja voi olla monia – tärkeintä on, että keho saa musisointiin tarvitsemansa tuen.   Lihasperäisiä rasitusvammoja eli lihaksien jänneosien kiputiloja, lihasjäykkyyttä, hermostollisia vaivoja: muusikot eivät ole vapautettuja ammattitautien kirouksesta. Vaivojen ennaltaehkäisyyn on kuitenkin suhtauduttu vakavasti jo useamman vuosikymmenen ajan: kehonhuollon taidot ovat olleet muun muassa osa Sibelius-Akatemian opintoja 1990-luvulta alkaen. Tällä hetkellä ammattiopiskelijoille opetetaan Suomessa ergonomian […]

  Aino Peltomaa on muusikko, joka haastaa tyypilliset klassisen musiikin reitit ja toimintatavat. Volyymin sijaan häntä kiinnostaa hiljaisuus, yksilön sijaan yhteisöllisyys ja luokittelujen sijaan holistisuus. Keskiajan musiikki muodostaa pohjan, josta Peltomaan musiikintekeminen kasvaa ja laajenee.   Ääni hymisee elektronisesti laajennettujen instrumenttien pinnalla. Se on samalla kertaa kuiskaava ja viiltävä. Välillä ääni pienenee ja kirkastuu niin, että sen perässä on pakko ryömiä jonnekin hyvin korkealle tai maan syvyyteen. Aino Peltomaa antaa äänensä erilaisille melodioille. Hän kirjoittaa omia […]