ARTIKKELIT

  Festivaalikesä 2025 pursuaa edellisten vuosien tapaan, vaikka hallituksen tekemät kulttuurileikkaukset ovatkin purreet niiden talouteen. Joissakin tapauksissa on jouduttu karsimaan ohjelmaa ja esiintyjäjoukkoa. Jotkut pitävät välivuoden, mutta varsinaisia lopettamisia ei ole kuin muutama. Taiteellisista ideoista ei silti ole pulaa. Tämä todistaa festivaalien joustavuuden ja elinvoiman.   MUSIIKKI Naantalin musiikkijuhlat 3.–14.6. Naantalin musiikkijuhlat juhlii 90-vuotiasta Aulis Sallista kahdessa konsertissa, joista toisessa kuullaan mm. uutuusteos Shaka. Orkesterivieraina ovat Sinfonia Lahti Hannu Linnun ja Tapiola Sinfonietta Antti Tikkasen […]

Sinfonisuus oli se mikä veti Sauli Zinovjevin säveltäjäksi, ja nyt hänen ensimmäinen sinfoniansa nimeltään Taste of Metal on valmis. ”En ole kasvanut muusikoksi, koen olevani lähempänä kuvataiteilijaa tai kirjailijaa”, sanoo Zinovjev. Kaaosta, yksinäisyyttä, tarpomista hetki kerrallaan. Sauli Zinovjevin musiikki on vereslihaista suuren ekspression virtaa, ja sellaisena hän myös kokee sävellysprosessin. ”Minulle olisi tosi vaikea ajatella, että sävellyksestä olisi olemassa millimetripiirros, jota sitten alan toteuttaa. Biiseistä ei koskaan tule sellaisia kuin etukäteen suunnittelen”, Zinovjev sanoo. Musiikki […]

Suomalaisen harmonikkamusiikin laaja kirjo sisältää niin barokkimusiikin taitavia tulkkeja, uuden musiikin rohkeita kokeilijoita, vikkeläsormisia viihdetaiteilijoita kuin juurevia pelimanneja. Heistä kaikista heijastuu tavalla tai toisella harmonikan historia rahvaan tanssisoittimena. Kahdeksanvuotiaan Maria Kalaniemen käteen päätyi isoäidin ansiosta viisirivinen harmonikka. Sen ohjelmiston kulmakivenä Suomessa on tanssimusiikki: valssit, tangot, jenkat ja iskelmät. ”Opin lapsena soittamaan ensimmäiset valssit jo ennen kuin pääsin musiikkiopistoon. Siellä tuli rinnalle barokkia ja nykymusiikkia, mutta jatkoin myös tanssikeikoilla soittamista. Musiikkiopistossa oli myös kansanmusiikkiryhmä, ja oli […]

Aleksi Barrière Kun toukokuussa 1723 Johann Sebastian Bach aloitti Leipzigin kaupungin musiikinjohtajana, hänellä oli syytä toivoon. Kaupungin kirkkojen musiikin järjestäminen tarjosi monipuolisia taiteellisia mahdollisuuksia, joita hän lähestyi intohimoisesti. Ensimmäisinä vuosina Bach sävelsi (tai sovitti aiemmasta materiaalista) jokaikiseen jumalanpalvelukseen uuden kantaatin laulajasolisteille, kuorolle ja orkesterille. Pitkäperjantaina oli myös vuosittainen tilaisuus esittää laaja ns. passio samalle kokoonpanolle. Mistään suojatyöpaikasta ei kuitenkaan ollut kyse. Vaikka virassa oli etunsa – palkan lisäksi virka-asunto, polttopuu ja mm. olutta koskevat veroedut […]

Uudet teknologiat löytävät tiensä teattereihin samaan aikaan, kun tasapainotellaan resurssien ja ympäristöön liittyvien kysymysten kanssa. Millaisia näyttämöteknisiä ratkaisuketjuja kätkeytyy teosten taakse? Lahden, Turun ja Kajaanin kaupunginteattereiden lavastajat kertovat kauden päätuotantojensa prosesseista.   Moni katsoja odottaa näyttäviä ”wau-efektejä” suurten näyttämöiden teoksilta. Usein ”wau” syntyy esityksen visuaalisista elementeistä, ja katsoja saattaakin jäädä pohtimaan, miten kohtauksen toteuttaminen oli edes mahdollista. ”Projisoinnit, näyttöpinnat ja koneet ovat tulleet muun näyttämötekniikan lisäksi. Näyttämöt ovat usein yhdistelmä eri aikakausien näyttämötekniikkaa, käsikäyttöisistä vipstaakeista […]

    Tanssin talo on kolmen toimintavuoden aikana onnistunut saamaan taidemuodolle ison määrän uutta yleisöä. Tanssialan talousraamien ahtaus painaa edelleen suomalaisten ryhmien mahdollisuuksia saada tuotantojaan esiin, mutta kasvavien yleisömäärien ja uuden säätiömallin toivotaan auttavan rahoituksen kehittymisessä.   Tanssin talo tuskin olisi onnistunut yleisömäärän kasvattamisessa ilman korkean profiilin kansainvälisiä vierailuja. Tanztheater Wuppertal Pina Bausch ja muut alan huiput saavat huhtikuussa jatkokseen Nederlands Dans Theater 1 -ryhmän, joka tanssii ilmastonmuutosta ja ihmisen luontosuhdetta käsittelevässä teoksessa Figures in […]

  Hannu-Pekka Björkman palaa näyttämölle nuoren polven Dostojevski-tulkinnassa. Rondon haastattelussa näyttelijä avaa Rikoksen ja rangaistuksen taustat.   Mihin sinä uskot? Tätä kysymystä kohti kulkee venäläiskirjailijan, Fjodor Dostojevskin, koko tuotanto. Sitä on myös monesti kysynyt itseltään Hannu-Pekka Björkman, paitsi näyttelijä myös slaavilaisen kirjallisuuden ystävä ja asiantuntija. Helmikuussa Q-teatterissa sai ensi-iltansa Dostojevskin kenties tunnetuimman romaanin, Rikos ja rangaistus, tuore tulkinta. Maailmankirjallisuuden tunnetuimpiin teoksiin kuuluva romaani kertoo nuoresta lakiopiskelija Rodion Raskolnikovista, joka murhaa vuokraemäntänsä ja tämän siskon todistaakseen […]

Tamperelaiset Ahosen sisarukset ovat kulkeneet menestyksellä perinteisen suomalaisen musiikkikoulutuksen polkuja.   Ajatus siitä, että näppäripedagogiikka tai muu ryhmäopetus voisi korvata perinteisen yksilöopetuksen, tuntuu minusta oudolta. Varsinkin alussa on tärkeää, että opettaja paneutuu yhden oppilaan asioihin. Ryhmässä se ei onnistu”, sanoo tamperelainen klarinetinsoiton opiskelija Samuel Ahonen. Häntä säestää isosisko, viuluopinnoissaan pitkälle edennyt Iidamari Ahonen. “Ryhmäopetus voi toki alussa kannustaa ja innostaa, mutta alkuvaihe on erityisen tärkeä myös siltä kannalta, että saadaan perusasiat kuntoon. Varsinkin viulunsoitossa kaikki […]

Kun Kansallisteatterin Eläinten vallankumouksessa ihanteet menevät pieleen, myös musiikki kääntyy irvikuvakseen. Näytelmän soiva anti ulottuu vallankumouslaulusta diktaattorin ylistyslauluihin ja karmiviin äänitehosteisiin. Niiden takana on Juhani Nuorvala.   Säveltäjä Juhani Nuorvalalla on ollut ”pitkä mutta kapea” ura teatterimusiikin kanssa sikäli, että hän on tehnyt sitä jo yli pari vuosikymmentä mutta lähes yksinomaan yhden ohjaajan, Michael Baranin kanssa. Uusin niistä on Kansallisteatterissa pyörivä Eläinten vallankumous, George Orwellin klassikko Stalinin diktatuurin piikkeineen, jonka kertomus vallan korruptoivasta luonteesta ja […]

Anne Välinoro matkusti Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin pitkin poikin Suomea kauden uusien suomalaisten näytelmien perässä. Kauden voittajat löytyvät hänen mukaansa Mikkelistä, Savonlinnasta, Seinäjoelta, Lahdesta ja Tampereelta. Ajankohtaisin uutuusnäytelmä kertoo Risto Rytin vaikeista päätöksistä sodan aikana.   Rakastunut Ryti Savonlinnan teatterissa   Savonlinnan teatterin 110-vuotisjuhlanäytelmää Rakastunut Ryti -näytelmää katsoessa ei voi välttyä pohtimasta vastuunottoa laajemmin. Se ei näy suomalaisten nykypoliitikkojen toiminnassa pitkällä tähtäimellä. Vastuunotto siinä mitassa kuin sota-ajan presidentti Risto Ryti sodan asiaan suhtautui, on suorastaan […]